Helsinki ja Bryssel tavoittelevat EM 2030 -isäntyyttä – Suomen friidrotta uskottavalla nostalalla

# Helsinki ja Bryssel tavoittelevat EM 2030 -isäntyyttä – Suomen friidrotta uskottavalla nostalalla

Suomen friidrotta on saavuttanut uuden huipennuskohtansa. Birminghamissa järjestetyissä euroopanmestaruuskilpailuissa Suomi nappasi kaksi kultamitalia, mikä on suuresti ylittänyt monet odotukset ennen kisoja. Nämä menestykset eivät ole satunnaisia yksittäisiä iskuja, vaan ne heijaststavat laajempaa ja systemaattista kehitystä Suomen huippu-urheilun saralla. Samalla kun kilpailijat juhlivat henkilökohtaisia voittojaan, Suomen lippu on nousemassa myös isäntäkaupunkien kilpailussa. Lokakuussa päätetään, saako Helsinki tai Bryssel järjestää Euroopan mestaruuskilpailut vuonna 2030 – päätös, joka merkitsee paljon sekä Suomen urheilulle että koko Pohjoismaiden kisojen historialle.

Lotta Kemppisen ylivoimainen voitto 100 metrin juoksulla keskiviikkona oli yksi tälle vuodelle päättävä hetki. Hänen tekemä ratasuorituksensa oli niin ylivoimainen, että se osoitti selvästi, missä muun Euroopan huipulla oltava ollaan nyt. Juoksusta ei vain tullut voitto – siitä tuli laji-ilmiö, joka sai pohjoismaisen friidrotta-alan seuraajat huokaisemaan helpotuksesta. Tämä ei ole satunnainen saavutus vaan tulos pitkäjänteisestä työstä ja kehityksestä, jota on tapahtunut taustalla vuosien ajan.

Suomen friidrotta-seura on käynyt vuosissa läpi muutoksia, jotka ovat vieneet lajin kehitystä entistä pidemmälle. Valmentajien ammattitaito, nuorten harjoittelijoiden sitoutuneisuus ja oikeat tekijät oikeiden paikkojen päässä ovat tuoneet tuloksia, joita ei ole nähty pitkään aikaan. Edellisen kerran tällaiset saavutukset EM-tasolla ovat olleet yhtä näkyvästi esillä on ollut jo vuosikymmen sitten, joten nyt elämme poikkeuksellista aikaa.

Helsinki EM 2030 -isäntäkaupunkina – unelma vai realistinen tavoite?

Helsinki on asettanut silmänsä EM 2030 -kisailua kohti. Suomen pääkaupunki on perineet vahvaksi huippu-urheilun ympäristöksi, jossa on perineet olympiahistoriaa, kylmää ilmastoa ja innostavaa urheilukulttuuria. Helsinki voisi tarjota kilpailijat, yleisöt ja logistikan kannalta erinomaiset puitteet, mikä on edellytys menestyneelle EM-kisatapahtumalle. Kaupungin satamat, lento-asema ja palvelut olisivat valmiita ottamaan vastaan tuhansia urheilun seuraajia ympäri Eurooppaa.

Helsinkillä on myös syvät juuret friidronnassa. Suomalaiset kaupungit, erityisesti pääkaupunki, ovat olleet pitkään friidrotta-harrastuksen keskuksia. Monet huippukilpailijat ovat harjoitelleet täällä, ja juoksunvalmentajien kehto on perineet Suomessa. Näiden tekijöiden yhdistelmä antaa Helsinkille merkittävän etua kilpailussa Brysselia vastaan.

Helsingin voitti merkitsisi paljon Suomen urheilulle. Se olisi kannustava signaali nuorille harjoittelijoille, että kotimaassa on mahdollista saavuttaa huippulajin arvokisoja. Se toisi myös merkittäviä taloudellisia ja infrastruktuuriin liittyviä investointeja kaupunkiin ja laajemmalle alueelle.

Bryssel – vakaa ja kokemusta kerännyt kilpailija

Bryssel ei ole neutraali voittaja tässä kilpailussa. Belgia on pitkään tunnettu hyvin organisoiduista urheilutapahtumista ja vahvasta friidrotta-perinteestä. Brysselin kaupungin infrastruktuuri on kansainvälisesti merkittävä, ja kaupunki on tottunut isännöimään suuria tapahtumia. Siihen nähden Bryssel on arvokas ja vaaka punnitsee tasaisesti molempien kaupunkien puolesta.

Belgian friidrotta-historia on pitkä ja kunniakkaa. Maassa on juoksijia, jotka ovat menestyneet kansainvälisellä tasolla, ja juoksun koulutusperinne on vahva. Brysselin valinta merkitsisi, että Euroopan huippukilpailut järjestettäisiin vakaa ja kokemusta omaavan toimijan paikalla.

Kilpailu kahden kaupungin välillä tulee olemaan tiukka. Kummallakin on argumenttinsa puolella, ja lopullinen päätös lokakuussa tulee olemaan seurausta perusteellisesta arvioinnista ja neuvotteluista.

Lokakuun päätös muuttaa friidrotta-karttaa

Lokakuussa tehtävä päätös isäntäkaupungista ei ole pelkkä hallinnollinen valinta. Se merkitsee jotain syvempää Euroopan friidrotta-kilpailulle ja laajemmalle kansainväliselle urheiluyhteisölle. Missä kilpailut järjestetään, määrää sen, minkä alueen kilpailijat pääsevät parhaaseen kotiutumaetuu ja minkä maan urheiluperinne saa suurimman kohotuksen.

Suomelle voittaminen merkitsisi historiallista hetkeä. Suomalainen friidrotta on ollut pitkään kehitysvaiheissa, ja EM-kisailun järjestäminen voisi muuttaa lajin profiilia merkittävästi. Se antaisi nuorille harjoittelijoille konkreettisen vision siitä, mitä he voivat saavuttaa omassa maassaan, ja houkuttelisi kansainvälistä huomiota suomalaisille juoksijoille.

Helsinkillä olisi sillä kertaa mahdollisuus vahvistaa asemaansa Pohjoismaiden johtavana urheilukeskuksena. Kaupungin jo olemassa oleva infrastruktuuri ja pitkä perinne huippukilpailuiden isännöinnissä tekisivät siitä luonnollisen valinnan. Mutta myös Bryssel on antanut omansa tunnetuksi vakaa ja hyvin organisoidun toimijan merkillä.

Mikä seuraava askel Suomen friidonnalle?

Riippumatta lokakuun päätöksestä, Suomen friidrotta on selvästi nousukiidossa. Kahden kultamitalin saavutus Birminghamissa ei ole onni vaan seurausta pitkäjänteisestä työstä. Lotta Kemppisen juoksut 100 metrillä ovat osoittaneet, että suomalainen huippu on kyvykäs kilpailemaan maailman parhaiden kanssa samalla tasolla.

Seuraavat vuodet tulevat näyttämään, pystyykö Suomi ylläpitämään tätä nousukautta ja kehittämään sitä edelleen. Kilpailujen järjestäminen omassa maassa voisi olla katalysaattori, joka vahvistaa kehitystä entisestään. Toisaalta Brysselin valinta merkitsisi, että Suomi osallistuu merkittävään kansainväliseen tapahtumaan toisena osapuolena.

Muttei tämä kilpaus ole lopullinen. Riippumatta siitä, mitä lokakuussa tapahtuu, suomalaiset juoksijat jatkavat omaa matkaansa kohti entistäkään korkeampia saavutuksia. He juoksevat, harjoittelevat ja tavoittelevat omia unelmia Euroopan huippujoukoissa – ja tämä yksinkertainen tosiasia on lopulta se, joka merkitsee eniten.