Suomalaisilta yllättävä käänne EU:n suhteen – Tässä syy

# Suomalaisilta yllättävä käänne EU:n suhteen – Tässä syy

Suomalaisten suhtautuminen Euroopan unioniin on käynyt läpi merkittävän muutoksen viime kuukausien kuluessa. Kun aiemmin EU-jäsenyys nähtiin usein kantapään juurella otetuksi päätökseksi tai neutraaliksi seikaksi, nyt yhä useampi suomalainen kokee unionijäsenyyden keskeiseksi osaksi maamme tulevaisuuden turvallisuutta ja vaurautta. Muutos johtuu osin maailmanpolitiikan mullistuksesta, joka on pakottanut suomalaiset pohtimaan uudelleen, mistä me tosiasiassa katsomme apua ja tukea saavamme tulevaisuuden haasteissa.

Geopolitiikan murros, jonka keskellä maailma tällä hetkellä elää, on muuttanut myös suomalaisten poliittisen keskustelun sävyn. Kun aikaisemmin EU-politiikka näyttäytyi osalle suomalaisista lähinnä byrokraattisena paineena tai rahapoliittisena kuormana, nykyään keskustelu käsittelee entistä enemmän turvallisuutta, puolustusta ja strategista riippumattomuutta. Nämä ovat kysymykset, jotka eivät voi jäädä abstrakteiksi tai etäisiksi – niillä on konkreettinen merkitys perheiden jokapäiväiselle elämälle ja maamme tulevaisuudelle.

Selvä ero näkyy kuitenkin siihen, miten eri puolueita äänestävät suomalaiset ovat reagoineet näihin muutoksiin. Vaikka yhteisiä näkemyksiä onkin olemassa, polarisoituminen on myös syvää, ja se kuvastaa sitä, kuinka eri tavoin suomalaiset näkevät Suomen paikan kansainvälisessä järjestelmässä.

Geopolitiikan myllytys muuttaa näkökulmia

Viimeisten kuukausien geopolitiikka on ollut mitä dramaattisinta. Suurvaltapolitiikan käytös on tullut entistä arvaamattomammaksi, mikä on saanut monet suomalaiset pohtimaan vakavasti, mitä se tarkoittaa pienelle maalle kuten Suomelle. Kun turvallisuusympäristö muuttuu nopeasti, luotettavien kumppaneiden merkitys korostuu. Euroopan unioni edustaa monille suomalaisille juuri tuollaista välinettä, jonka kautta pienempi maa voi vaikuttaa suurempien liikkeiden tuulettimessa.

Energiaturvallisuus on noussut aiempaa keskeisempään asemaan suomalaisten ajattelussa. Kun globaalit energiamarkkinat ovat epävakaat ja energia-asioissa on entistä enemmän geopolitiikkaa, EU:n yhteinen energiapolitiikka näyttää monille järkevältä ratkaisulta pienen maan kannalta. Sama koskee puolustuskysymyksiä. Suomalaisten silmissä yhteinen eurooppalainen puolustusyhteistyö alkaa vaikuttaa paljon houkuttelevammalta kuin pelkkään kansallisiin ratkaisuihin turvautuminen.

Turvallisuuspolitiikka on noussut myös parlamentaarisen keskustelun keskiöön tavalla, joka oli ennen harvinaista. Nyt EU:n merkitys nähdään yhä selvemmin varsinkin lähialueiden turvallisuuden kannalta. Tämä on muuttunut suomalaisten prioriteettien järjestyksessä – turvallisuus on noussut taloudellisten ja sosiaalisisten kysymysten rinnalle tai niiden yläpuolelle monien mielissä.

Kokoomus näkee EU:n merkityksen kasvaneen

Kokoomusta äänestävien suomalaisten joukossa muutos on huomattava. Lähes kolme neljästä kokoomusäänestäjästä näkee Suomen EU-jäsenyyden merkityksen vahvistuneen tuoreimman tilanteen myötä. Tämä luku on korkea ja kertoo siitä, että kokonaisuuksien tasolla ajatteleville äänestäjille EU:n merkitys on selkiintynyt. Kokoomukseen äänestävät näkevät usein EU:n luontevana osana Länsi-Eurooppalaista yhteisöä, ja nyt nämä kokoomuksen kannattajat ovat entistä vahvemmin sitoutuneet tähän näkemykseen.

Kokoomukselle EU-jäsenyys on pitkään ollut keskeinen osa puolueen kansainvälisen politiikan näkemystä. Nyt tämä kanta näyttää saavan entistä laajempaa kannatusta myös puolueen kannattajien joukossa. Turvallisuusasioiden nousu keskustelun keskiöön on tosiasiassa vahvistanut perinteisen kokoomuslaisen EU-myönteisen näkemyksen kannatusta. Se, että EU-yhteistyö voi tarjota turvallisuuden, on argumentti, joka resonoi myös äänestäjien tasolla.

Kokoomuksen näkemyksessä EU ei ole pelkästään markkina-alue tai byrokraattinen rakenne, vaan strateginen kumppani, joka auttaa Suomea turvaamaan etunsa suurvaltapolitiikan tuulessa. Tämä viesti on selvästi kantautunut puolueen äänestäjille ja heijastuu nousussa olevissa kannatusluvuissa EU-kysymyksissä.

Perussuomalaisissa varauksellisempi näkemys

Perussuomalaisiin äänestävät näkevät tilanteen hyvin eri tavoin. Vain neljäsosa perussuomalaisten kannattajista kokee EU-jäsenyyden merkityksen vahvistuneen. Tämä on merkittävä kontrasti kokoomuksen äänestäjiin verrattuna, ja se heijastaa syvälle juotuja eroja siinä, miten puolueet näkevät Suomen parhaan tien tulevaisuudessa.

Perussuomalaisten kannattajille EU on usein näyttäytynyt lähinnä rajoituksena tai vieraiden johtamana järjestönä, jonka määräyksiä Suomi joutuu noudattamaan. Tässä näkemyksessä kansalliset ratkaisut ja Suomen oma päätäntävalta ovat ensisijaisella sijalla. Geopolitiikan muutokset eivät ole muuttaneet tätä peruskäsitystä merkittävästi – pikemminkin niiden näkemys on, että Suomen tulisi luottaa enemmän omiin voimiin kuin EU:n kykyyn suojata maamme.

Perussuomalaisten nenääneksi voi sanoa, että kansalliset edut ja kansallisen liikkumavaran säilyttäminen ovat tärkeitä kuin koskaan. EU-integraatioon syventyminen nähdään näin ollen pikemminkin vapauksien menettämisenä kuin turvallisen tulevaisuuden takaamisena. Tämä perustavanlaatuinen näkemysero on jäänyt ennalleen, vaikka geopolitiikan murros on muille puolueille tuonut EU-myönteisempiä näkemyksiä.

On kiinnostava huomio, että perussuomalaisten kannattajien keskuudessa EU-skeptisyys on pysynyt huomattavan vakaana huolimatta siitä, että maailman tilanne on muuttunut. Tämä viittaa siihen, että peruskäsitykset ja arvoperusta, joista näkemykset nousevat, ovat hyvin juurtuneet. Geopolitiikan murros on voimistanut niitä, jotka jo ennalta uskoivat EU:n merkitykseen, mutta se ei ole paljoa muuttanut niiden näkemyksiä, joille EU ei ole koskaan ollut luonnollinen ratkaisu Suomen ulkopolitiikan kysymyksiin.

EU:n rooli energia-, puolustus- ja turvallisuuspolitiikassa

Suomalaisten näkemys on yhä yksimielisempi siitä, mitä EU:n tulisi tehdä tulevaisuudessa. Energiapolitiikka, puolustus ja turvallisuus ovat nouseet kolmeksi ykköseksi, joilla suomalaiset näkevät EU:n merkityksen olevan ratkaisevin. Nämä ovat myös alueita, joilla EU voi tosiasiassa vaikuttaa merkittävästi pienemmän jäsenmaan kuten Suomen puolesta.

Energiapoliittisten ratkaisujen kohdalla suomalaiset näkevät selvästi, että yhteisillä ratkaisuilla voidaan vähentää riippuvuutta epäluotettavista lähteistä ja turvata energian saanti tulevaisuudessa. Kun eurooppalaisesti sovitaan energiavaatimuksista ja -lähteistä, pienemmällä maalla on enemmän neuvotteluvoimaa kuin yksin. Tämä on käytännöllinen ajattelu, joka kumpuaa siitä, että suomalaiset näkevät EU:n välineenä omien etujensa turvaamiseen.

Puolustuspolitiikka on toinen selvästi korostuneet alue. Kun kansainvälinen järjestys on horjuva, monet suomalaiset näkevät yhteisen eurooppalaisen puolustusyhteistyön rationaalisena ratkaisuna. Se ei kuitenkaan ole ainoastaan Nato-ajattelu toisin sanoin lausuttuna – monet näkevät EU:n puolustusyhteistyön omana merkityksellisenä osana sitä kokonaisuutta, joka voi turvata Suomen turvallisuuden. Euroopan unionissa tehtävät puolustuspolitiikat ovat siten tulleet entistä tärkeämmiksi monien suomalaisten silmissä.

Turvallisuuspolitiikan laajemmassa mielessä – sisältäen kyberturvallisuuden, raja-asioita ja muita hybrid-uhkia – suomalaiset näkevät EU:n olevan tarpeen. Pieni maa ei voi vastata näihin haasteisiin yksin, ja EU tarjoaa välineet ja kyvyt, joita Suomi tarvitsee. Tämä näkemys on tullut entistä yleisemmäksi.

Mikä tässä muutoksessa on merkityksellistä?

Yhteenvetona voidaan sanoa, että suomalaiset ovat heränneet siihen, että Euroopan unioni on heille enemmän kuin vain kauppaliiton jäsenys tai viranomaisista tulevien direktiivien summa. EU edustaa heille strategista valintaa ja välinettä, jonka kautta pieni Suomi voi vaikuttaa suurten voimien pelistään pidentää itseään. Tämä on merkittävä muutos ajattelutavassa.

Samalla on kuitenkin selvä, että näkemysero puolueittain on merkittävä. Vaikka monet suomalaiset ovat heränneet EU:n merkitykseen, tämä herääminen ei ole tasapuolisesti jakaantunut koko kansan kesken. Poliittinen polarisaatio näkyy myös tässä kysymyksessä, ja se tulee olemaan keskeinen tekijä suomalaisen politiikan seuraavissa vuosissa.

Geopolitiikan murros ei todennäköisesti helpotene lähiaikoina. Päinvastoin, kansainvälisen järjestelmän epävakaus tulee olemassa säilymään. Tässä tilanteessa Suomeen kohdistuvat paineet yhdessä eurooppalaisten kanssa tekemisen puolesta tulevat olemaan merkittävät. Kuinka suomalaiset vastaan näihin paineihin ja kuinka puolueet ratkaista näkemyseroaan, on keskeinen kysymys seuraavien vuosien politiikan kannalta.