Iran kosti iskuin – uusi kärjistyminen Lähi-idässä

# Iran kosti iskuin – uusi kärjistyminen Lähi-idässä

Iran laukaisi ohjuksia Yhdysvaltain sotilastukikohtia kohti sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Kyseessä ovat ensimmäiset suorat iskut, joita kaksi maata tekevät toisiaan vastaan yli kuukauteen. Iskut merkitsevät selkeää nousua kolmen vuosikymmenen mittaisessa jännitteessä, joka on heilahdellut vastakkainasettelusta neuvotteluihin.

Yhdysvaltain viranomaisten mukaan Irania vastaan kohdennetut ohjukset osumia kohteisiin Irakissa ja Syyriassa. Asiasta uutisoivat yhdysvaltalaiset mediat ja uutistoimistot. Iskujen tavoitteista ja tarkasta kohdistamisesta leviävät ristiriitaiset tiedot, mikä on tyypillistä näissä olosuhteissa, joissa molemmat osapuolet haluavat kontrolloida julkisesti välitettävää informaatiota.

Eskalation tausta ja olosuhteet

Viimeisen kuukauden aikana alueella on tapahtunut useita merkittäviä tapahtumaketjun osia. Yhdysvallat on lisännyt sotilasläsnäoloaan Lähi-idässä pitäen se perusteluna alueella toimivien sotilasryhmittymien torjuminen. Iran on puolestaan vahvistanut omaa sotilastoimintaansa ja tukenut erilaisia joukkojen liikkeille alueella.

Politiikan tasolla suhteita on kuormittanut ydinneuvottelukysymykset, jotka ovat olleet jumissa jo useita vuosia. Kansainvälinen ydinenergiajärjestö on todennut, että Iran on edistänyt ydinsopimusneuvotteluja koskevia ohjelmia tavalla, joka ylittää ohjelmien alkuperäiset rajat. Yhdysvallat on puolestaan pitäytynyt tiukkaan asentoon näitä kysymyksiä kohtaan, vaikka Euroopan valtiot ja muut kansainväliset toimijat ovat työskennelleet ratkaisun löytämiseksi.

Tämän taustalla olevia eriäväisyyksiä pahentaa myös se, että molemmat osapuolet näyttävät käyttävän sotilasprojektioita neuvottelutaktiikkana. Joukkojen liikkeet ja harjoitukset samoin kuin väliintulot lähialueilla ovat osa laajempaa kamppailua alueellisesta vaikutuksesta ja jätetään ajoittain tuntuvia merkkejä.

Vastakkaisella puolella käytettävät retoriikat

Iranin virallisen kanavan mukaan iskut olivat vastaiskuja ja puolustustoimi. Maan johtajat ovat viime viikkoina käyttäneet hyvin jyrkkiä sanoja kuvatessaan suhteitaan Yhdysvaltoihin, puhumatta "petollisuuden" ja "hyökkäävyyden" terminologiaa käyttäen.

Yhdysvallat puolestaan on julistautunut olevan valmis puolustamaan alueensa etuja ja liittolaisiaan. Valkea talo ja Pentagonin johtajat ovat sanoneet vastustamisen olevan ennen kaikkea vastaus uhkiin, joita Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten silmin edustaa Iranin alueellinen toiminta.

Molemmat osapuolet käyttävät vastakkain asettelua sisäpolitiikan kannalta. Iranissa nationalistinen oikeistokulttuuri tukee kovaa linjaa Yhdysvaltoja vastaan, samalla kun Yhdysvalloissa suuret poliittiset ryhmät näyttävät olevan yksimielisiä Iranin politiikan perusperiaatteista, vaikka toteuttamiskeinoista ollaan erimielisiä.

Kansainvälisen yhteisön huoli ja reaktiot

Euroopan valtiot ovat varoittaneet uudesta kärjistymisestä. Erityisesti Saksa, Ranska ja Britannia ovat kehottelevat molempia osapuolia rajoittumaan ja etsimään diplomatian keinoja. Kansainvälisen ydinenergiajärjestön johtaja on myös ilmaissut huolensa siitä, että jännitteet voivat vaikuttaa ohjelmaan liittyviin tarkastuksiin ja neuvotteluihin.

Yhdistyneet Kansakunnat on seurannut tilannetta huolissaan. Turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten välillä on olemassa selkeitä näkemyseroja siitä, kuinka reagoida. Venäjä ja Kiina ovat pidättäytyneet sharppailusta, kun taas länsimaiden edustajat ovat vaatineet pidättyväisyyttä ja neuvotteluita.

Alueella toimivat naapurivaltiot, mukaan lukien Saudi-Arabia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja muut, ovat ilmaisseet huolensa konfliktin laajenemisesta. Monet heistä ovat eniten huolissaan sen vaikutuksista öljymarkkinoihin ja globaaliin taloudelliseen vakauteen. Öljyn hinnat nousivat hieman uutisen jälkeen, vaikka pysyivät suhteellisen vakaalla tasolla.

Mitä seuraavaksi ja pitkän aikavälin näkymät

Seuraavina päivinä on todennäköistä, että diplomatia vilkastuu sekä Yhdysvalloissa että kansainvälisillä tasoilla. Molemmat osapuolet ilmoittivat olevan yhteydessä muiden tahojen kanssa selventääkseen tilannetta, vaikka toistaiseksi ei ole selkeää merkkiä suorista neuvotteluista tai varauksettomasta sovittelusta.

Historia osoittaa, että näiden kahden maan välinen suhde kykenee heilahtelemaan nopeasti. Kuluneesta kolmesta vuosikymmenestä lähes kaksi on seurannut hyvin kylmää ja vastakkainasettelua, kun taas lyhyempi aika on koettu suhteellisesti lämpimämpinä kausina. Nykytilanne muistuttaa enemmän kalliimpia kausia, mutta koko katastrofaaliseen konfliktiin johtavasta skenarioista ei vielä ole merkittäviä merkkejä.

Alueellisesti tilanne on herkkä. Useat sotilasryhmittymät, joiden tuella on eri puolien osittainen tuki, toivat jo jonkinlaista epävakautta. Nyt riskinä on, että iskujen jälkeen tapahtuva ketjureaktio voisi vetää enemmän toimijoita ja maita mukaan, jos vastaisku tai weitere reaktioita tulee liian suurina.

Euroopan sekä muiden valtioiden diplomatit työskentelevät intensiivisesti tilanteen vakauttamiseksi. Samaan aikaan molemmat osapuolet näyttävät tekevän mieltään myöten toimenpiteitä, jotka osoittavat sisäisen vahvuuden ja määrätietoisuuden, mikä on tyypillistä näissä tilanteissa, joissa kotimainen politiikka leikkauu ulkopolitiikan kanssa.

Tilanne vaatii huolellista seurantaa seuraavien päivien ja viikkojen ajan.