# Lindberg: Hybridivaikuttamisen vaara kasvaa – niin Suomi voi varautua
Turvallisuuspoliittinen tilanteen muutos on näkynyt Suomessakin yhä selvemmin. Pääministeri Petteri Orpo lausui äskettäin, että uhka-arvio Venäjän mahdollisista sabotaasi-iskuista on merkittävästi synkentynyt. Kansanedustaja ja Puolustusvoimien entinen komentaja Jarmo Lindberg avaa nyt, millaista hybridivaikuttamista Suomen tulisi odottaa ja mitkä keinot tarjoavat paremman suojelun.
Hybridivaikuttaminen ei ole enää pelkästään teoreettinen käsite. Se tarkoittaa toimintaa, joka sekoittaa perinteisiä sotilaallisia ja ei-sotilaallisia keinoja, propagandaa, kyberiskuja, poliittista manipulaatiota ja infrastruktuuriin kohdistuvia hyökkäyksiä. Naapurin suurvalla on osoitettu olevansa valmis käyttämään näitä keinoja omien tavoitteidensa saavuttamiseksi.
Suomi on ainutlaatuisessa asemassa. Pitkä raja Venäjän kanssa, strateginen sijainti Pohjoiselle Merelle avautuvalla väylällä ja NATO-jäsenyys tekevät maasta erityisen kohdealueen. Samalla Suomen demokraattinen järjestelmä, avoin yhteiskunta ja kehittynyt infrastruktuuri voivat olla alttiita monenlaisille vaikuttamisen muodoille.
Millaiseksi hybridivaikuttaminen voi muodostua
Hybridivaikuttamisen muodot ovat moninaiset ja usein vaikeasti havaittavia. Kyberupseerissa voidaan kohdistaa hyökkäyksiä valtion instituutioihin, energiainfrastruktuuriin tai muihin kriittisiin palveluihin. Nämä voivat häiritä sähkön saantia, vesijohtojen toimintaa tai tietojärjestelmien käyttöä laajalla alueella.
Poliittisen vaikuttamisen piiriin kuuluu misinformaation ja propagandan levittäminen sosiaalisessa mediassa sekä muissa tiedotusvälineissä. Tavoitteena voi olla yleisen epäluottamuksen lisääminen, yhteiskunnallisen jakautuneisuuden syventäminen tai päätöksentekijöiden hajottaminen sisäisesti.
Fyysisten infrastruktuurien häiriöt ovat kolmas merkittävä tekijä. Vesijohdot, sähköpostit, lennätinverkot, liikenneyhteydet ja logistiikka-alueet voivat kaikki joutua hyökkäyksen kohteeksi. Näiden häiriöt voivat levitä nopeasti ja vaikuttaa miljoonien ihmisen jokapäiväiseen elämään.
Informaation manipulaatio ja väärän tiedon levittäminen voivat aiheuttaa paniikin tai väärää käyttäytymistä kriisitilanteissa. Ihmiset, jotka eivät tiedä mitä todellisuudessa tapahtuu, saattavat tehdä päätöksiä, jotka heikentävät omaa turvallisuuttaan ja yhteiskunnan vastustuskyvkyä.
Turvallisuustilanteen muuttuminen
Suomi ei ole enää puolueeton sivustaseuraaja kansainvälisessä turvallisuusympäristössä. NATO-jäsenyys merkitsee, että Suomi on selkeästi läntisen liittouman puolella. Tämä on lisännyt maan merkitystä mahdollisen vastapuolen silmissä. Samalla NATO-jäsenyys tarjoaa myös suojaverkon, mutta se ei tarkoita automaattista immuunia kaikkia hyökkäyksiä vastaan.
Energia-alan ja muiden infrastruktuurien äärelle kohdistuneet häiriöt Euroopassa ovat osoittaneet, kuinka herkällä pohjalla kriittiset järjestelmät toimivat. Pohjola on erityisen riippuvainen energiasta talvella, ja tämä luonnonolot asettavat omat haasteensa turvallisuussuunnittelulle.
Geopoliittisen tilanteen jäädytys tai vaikka eskalaarinen kehitys saattaa joskus johtaa tilanteisiin, joissa vastapuoli etsii keinoja heikentää vastustajansa kotirintamaa. Hybridivaikuttaminen on näissä olosuhteissa halpa ja tehokas väline, jonka avulla voidaan aiheuttaa vahinkoa ja häiriötä ilman avointa sodankäyntiä.
Suomalaisten huomioitavat asiat
Kansalaiset voivat omilta osiltaan vahvistaa yhteiskunnan kestävyyttä. Ennen kaikkea kriittinen ajattelu ja tiedonlähteiden harkinta ovat tärkeitä. Informaation tulva ja sosiaalisen median algoritmit helpottavat väärän tiedon leviämistä, minkä vuoksi jokaisen on syytä pohtia, mitkä lähteet ovat luotettavia ja mitkä väitteet perustuvat faktaan.
Yhtä tärkeää on paikallisen yhteisöllisyyden vahvistaminen. Naapuruston tunteminen, yhteiset suunnitelmat poikkeusoloista ja keskinäinen apu vahvistavat yhteiskunnan vastustuskykyä. Erityisesti pelastustoimi ja kunnat ovat kehittäneet valmiussuunnitelmia, joista kansalaisten on syytä olla tietoisia.
Kotitalouksien omavaraisuus on myös merkityksellistä. Poikkeusoloissa vesi, ruoka, lääkkeet ja energian ratkaisu voivat nousta elintärkeiksi. Hätävarustus ja yksinkertainen kriisisuunnitelma perheen sisällä parantavat turvallisuuden tunnetta ja käytännön valmiutta.
Informaatiolukutaito on tärkeää myös mediaympäristön ymmärtämisen kannalta. Kuinka tietoa syntyy, millä tavalla se levitetään ja mitkä voimat vaikuttavat siihen, mitä näemme – nämä taidot helpottavat omien päätösten tekemistä.
Viranomaisten rooli ja valmistautuminen
Viranomaiset ovat keskittäneet voimavarojaan valmiussuunnitteluun ja kyberturvallisuuteen. Puolustusvoimat, poliisi, pelastustoimi ja muut turvallisuusviranomaiset tekevät jatkuvasti työtä, jotta Suomi olisi mahdollisimman hyvin varustautunut poikkeusoloihin.
Kriittisen infrastruktuurin suojelu on viranomaisille yksi keskeisimmistä tehtävistä. Sähköverkot, vesilaitos, tietoliikenneverkot ja logistiikkaketjut vaativat erityistä huomiota. Näiden häiriöt voisivat nopeasti laajeta koko yhteiskunnan vaikuttaviksi kriiseiksi.
Propagandaan ja misinformaatioon vastaaminen on myös osa valmiussuunnittelua. Viranomaisilla tulee olla keinot reagoida nopeasti ja antaa väestölle luotettavaa tietoa kriisitilanteissa. Viestintäketjut ja varmuuskopiot virallisen tiedottamisen välineistä ovat tärkeitä.
Mitä tulevaisuus saattaa tuoda
Turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttumassa nopeasti. Entinen suhteellinen vakaus on korvattu epävarmuudella ja jännityksillä. Hybrid-vaikuttamisen uhkan kasvu on seurausta tästä muutoksesta, eikä se ole luultavasti väliaikainen ilmiö.
Suomi on kuitenkin hyvinä lähtökohdista. Vahva instituutioiden luottamus, korkea koulutustaso, toimivat kriisinhallintajärjestelmät ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta tarjoavat hyvän perustan. Samalla jatkuva valmius, varautuminen ja yhteiskunnallinen yhteistyö ovat välttämättömiä.
Päätöksentekijät ja viranomaiset näyttävät ottaneen varoitukset vakavasti. Samalla kansalaisillakin on rooli omassa turvallisuudessaan ja yhteiskunnan kestävyydessä. Nämä rinnakkain voivat vahvistaa Suomen kykyä vastustaa hybridivaikuttamisen erilaisia muotoja ja säilyttää yhteiskunnan toimintakyvyn myös poikkeusoloissa.
Ladataan kommentteja...