Kiinalaisverkoston kiinteistökaupat nousivat turvallisuusarvioinnin kohteeksi Suomessa

Kiinalaistaustaiseen yritysverkostoon liittyvät kiinteistökaupat ovat nousseet Suomessa viranomaisten tarkasteluun, koska hankintojen sijainti kytkeytyy useisiin maanpuolustuksen, huoltovarmuuden ja muun kansallisen turvallisuuden kannalta merkittäviin kohteisiin. Puolustusministeriö on puuttunut liutaan kauppoja, joissa ostajatahojen yhteydet ja kiinteistöjen sijainti ovat herättäneet turvallisuusarvioinnin tarpeen. Tapaukset osoittavat, että kiinteistöomistuksen valvonnasta on tullut Suomessa entistä keskeisempi osa kokonaisturvallisuutta.

Kiinteistökaupat osuvat herkkien kohteiden läheisyyteen

Viime vuosina Suomessa on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota siihen, kuka omistaa maata, rakennuksia ja muuta kiinteää omaisuutta strategisesti tärkeiden kohteiden lähellä. Taustalla on muuttunut turvallisuusympäristö, jossa kiinteistöjen sijainnilla, käyttötarkoituksella ja omistusrakenteella voi olla merkitystä myös tilanteissa, joissa omistus näyttää ulospäin tavanomaiselta liiketoiminnalta tai sijoitustoiminnalta.

Nyt esillä olevissa tapauksissa kyse on Kiinan kansalaisten muodostamasta yritysverkostosta, joka on hankkinut Suomessa useita kiinteistöjä. Osa kohteista sijaitsee lähellä puolustushallinnon, puolustusvoimien sopimuskumppaneiden, varuskuntien, lentokenttien tai huoltovarmuuden kannalta merkittävien rakenteiden läheisyyttä. Yksittäinen kiinteistökauppa ei välttämättä vielä osoita poikkeuksellista tarkoitusta, mutta useiden kohteiden muodostama kokonaisuus voi muuttaa viranomaisarvion luonnetta.

Kiinteistön sijainti voi olla turvallisuuden näkökulmasta tärkeä monesta syystä. Rakennuksesta tai maa-alueelta voi olla näköyhteys kohteeseen, alue voi tarjota mahdollisuuden liikkumisen seuraamiseen, teknisten järjestelmien sijoittamiseen tai vaikutusmahdollisuuksien luomiseen. Lisäksi kiinteistö voi sijaita kulkureittien, varastojen, energiahuollon, vesihuollon tai tietoliikenneyhteyksien kannalta merkittävällä alueella. Tästä syystä viranomaisten tarkastelu ei rajoitu vain sotilasalueiden aitojen välittömään läheisyyteen.

Suomessa ulkomaalaisten kiinteistöhankintoihin liittyvä sääntely on tiukentunut viime vuosina. Puolustusministeriöllä on toimivaltaa arvioida EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten ostajien kiinteistökauppoja, jos kauppa voi vaarantaa maanpuolustusta, alueellista koskemattomuutta tai kansallista turvallisuutta. Arvioinnissa korostuu kokonaisuus: kuka ostaa, millä rahoituksella, millaisen yritysrakenteen kautta ja missä kohde sijaitsee.

Laukaan Lievestuoreen asevarikon läheisyys herättää huomiota

Yksi esiin nousseista kohteista sijaitsee Laukaan Lievestuoreella, missä kiinteistökauppa kytkeytyy sijaintinsa puolesta puolustusteollisuuden ja puolustusvoimien materiaalihuollon kannalta merkittävään ympäristöön. Alueella sijaitsee Millogin suuri asevarikko. Millog on Puolustusvoimien keskeinen sopimuskumppani, ja sen toiminta liittyy muun muassa kaluston kunnossapitoon, materiaalipalveluihin ja puolustuksen käytännön toimintakyvyn ylläpitämiseen.

Asevarikkojen ja niihin liittyvien logististen alueiden läheisyys on viranomaisille herkkä kysymys. Tällaisissa ympäristöissä arvioidaan paitsi varsinaisen varikkoalueen suojaa myös sitä, millaisia mahdollisuuksia lähialueen kiinteistöt voisivat antaa havainnointiin, liikkumiseen tai toimintojen seuraamiseen. Kyse ei ole vain siitä, mitä kiinteistöllä ilmoitetaan tehtävän, vaan myös siitä, mihin sitä voidaan käyttää tulevaisuudessa tai poikkeusoloissa.

Lievestuoreen kaltaisissa tapauksissa paikallinen kiinteistö voi ulospäin näyttää tavanomaiselta sijoitukselta tai liiketoiminnan alustalta. Turvallisuusarvioinnissa olennaista on kuitenkin sijainti osana laajempaa kokonaisuutta. Jos samaan verkostoon liittyvät toimijat hankkivat useita kohteita eri puolilta maata juuri sellaisten alueiden tuntumasta, joilla on merkitystä puolustukselle tai huoltovarmuudelle, huomio siirtyy yksittäisistä kaupoista omistusrakenteen ja hankintojen kuvioon.

Suomalaisessa turvallisuusajattelussa on viime vuosina painotettu, että vaikuttaminen voi tapahtua hitaasti ja näennäisesti arkisten järjestelyjen kautta. Kiinteistöomistus on tästä esimerkki. Maa-alueen tai rakennuksen hankinta voi olla taloudellinen sijoitus, mutta se voi samalla luoda pysyvän jalansijan alueelle, jonka merkitys voi kasvaa kriisitilanteessa. Siksi viranomaisten tehtävänä on varmistaa, ettei omistusjärjestelyistä synny riskejä maanpuolustukselle tai yhteiskunnan toimintakyvylle.

Hotelli vanhan nelostien varressa ja Päijännetunnelin läheisyys

Toinen huomiota herättänyt kohde liittyy tunnettuun hotelliin vanhan nelostien varrella. Kohteen tekee turvallisuusnäkökulmasta kiinnostavaksi sen sijainti lähellä Päijännetunnelia. Päijännetunneli on Suomen vesihuollon kannalta erittäin merkittävä rakenne, sillä se liittyy pääkaupunkiseudun raakaveden hankintaan. Vesihuollon toimivuus on osa huoltovarmuutta, ja siihen kohdistuvat riskit arvioidaan Suomessa vakavasti.

Huoltovarmuus ei tarkoita vain varastoja tai teollisia toimitusketjuja. Se tarkoittaa myös sitä, että yhteiskunnan peruspalvelut, kuten vesi, energia, liikenne, viestintä ja elintarvikehuolto, toimivat häiriötilanteissa. Kun kiinteistö sijaitsee lähellä tällaista infrastruktuuria, viranomaisten kiinnostus voi herätä, vaikka kiinteistön käyttötarkoitus olisi majoitus- tai matkailutoiminta.

Hotellit ja muut suuremmat rakennukset voivat sijaintinsa ja rakenteensa vuoksi olla monikäyttöisiä. Niissä voi olla majoituskapasiteettia, pysäköintialueita, varastotiloja, teknisiä järjestelmiä ja hyvät tieyhteydet. Normaalioloissa nämä ominaisuudet palvelevat liiketoimintaa, mutta turvallisuusarvioinnissa tarkastellaan myös, voisivatko samat ominaisuudet muodostaa riskin poikkeuksellisissa oloissa. Arvio ei tarkoita, että väärinkäytöksiä olisi tapahtunut, vaan että kiinteistöön liittyvä mahdollisuus on selvitettävä.

Vanhan nelostien varsi on liikenteellisesti merkittävä sijainti. Tieyhteydet vaikuttavat siihen, miten nopeasti alueelle pääsee, mitä sieltä voidaan havainnoida ja millaista toimintaa siellä voidaan harjoittaa. Kun läheisyydessä on myös vesihuollon kannalta tärkeää infrastruktuuria, kiinteistökauppa asettuu laajempaan kansallisen turvallisuuden kehykseen. Tällaisten kohteiden kohdalla viranomaiset arvioivat sekä fyysistä sijaintia että omistajien taustoja.

Rovaniemen kohteet liittyvät varuskunnan ja lentokentän ympäristöön

Pohjois-Suomessa tarkasteluun ovat nousseet myös Rovaniemen kiinteistöt, joiden sijainti liittyy Someroharjun varuskunnan ja lentokentän läheisyyteen. Rovaniemi on turvallisuus- ja liikennepoliittisesti merkittävä alue, sillä se toimii Lapin keskuksena, sotilaallisen toiminnan tukialueena ja tärkeänä yhteyspisteenä pohjoisessa Suomessa.

Varuskuntien ja lentokenttien läheisyys kuuluu niihin sijainteihin, joissa ulkomaalaisomistuksen arviointi korostuu. Lentokentillä on merkitystä sekä siviililiikenteelle että poikkeusolojen logistisille järjestelyille. Varuskunnat puolestaan ovat osa puolustusjärjestelmää, jonka toimintaan liittyvät harjoitukset, varastointi, henkilöstön liikkuminen ja muut järjestelyt ovat turvallisuusherkkiä.

Rovaniemen merkitys on kasvanut myös laajemman pohjoisen turvallisuustilanteen vuoksi. Arktinen alue, pohjoiset liikenneyhteydet ja Suomen asema osana läntistä puolustusyhteistyötä ovat lisänneet kiinnostusta Lapin infrastruktuuriin. Kiinteistöomistus tällaisessa ympäristössä ei ole pelkkä paikallinen asia, vaan se voi liittyä koko maan turvallisuuspoliittiseen kokonaiskuvaan.

Kun samaan verkostoon liittyvät toimijat hankkivat kohteita sekä Keski-Suomesta, Etelä-Suomesta että Lapista, viranomaisten on perusteltua tarkastella, onko kyse sattumanvaraisesta kiinteistösijoittamisesta vai suunnitelmallisemmasta jalansijan rakentamisesta. Arvioinnissa ei tarvita varmuutta vahingollisesta tarkoituksesta, jotta kauppa voidaan ottaa tutkittavaksi. Riittää, että riskin mahdollisuus on kansallisen turvallisuuden kannalta merkittävä.

Yritysverkostot vaikeuttavat omistuksen arviointia

Kiinteistökauppojen valvontaa vaikeuttaa usein se, että ostajat eivät toimi yksityishenkilöinä vaan yhtiöiden, väliyhtiöiden tai useiden omistusportaiden kautta. Yritysverkosto voi olla täysin laillinen tapa järjestää liiketoimintaa, mutta se voi myös hämärtää sitä, kuka tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa. Turvallisuusviranomaisille omistuksen läpinäkyvyys on keskeinen kysymys.

Jos kiinteistön ostajana on suomalainen yhtiö, mutta sen taustalla on EU- ja ETA-alueen ulkopuolisia omistajia, arviointi voi edellyttää laajempaa selvitystä. Tärkeää on tunnistaa todelliset edunsaajat, rahoituksen alkuperä ja sidonnaisuudet muihin toimijoihin. Myös se, miten useat yhtiöt liittyvät toisiinsa, voi vaikuttaa viranomaisten tulkintaan.

Kansallisen turvallisuuden kannalta olennaista ei ole ostajan kansalaisuus yksinään, vaan kokonaisriski. Kiinalaistaustaisten ostajien kaupat ovat nousseet huomion kohteeksi siksi, että hankintoihin liittyy useita sijainteja, jotka ovat Suomen turvallisuudelle herkkiä. Vastaavia arvioita voidaan tehdä myös muiden maiden kansalaisten tai yritysten kohdalla, jos kiinteistön sijainti ja omistusrakenne antavat siihen aihetta.

Puolustusministeriön toimivalta antaa mahdollisuuden puuttua kauppoihin ennakolta tai jälkikäteen sääntelyn puitteissa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa luvan epäämistä, lisäselvitysten pyytämistä tai muita toimia, joilla estetään turvallisuutta vaarantavan omistuksen syntyminen. Järjestelmän tarkoituksena ei ole estää tavanomaista ulkomaista sijoittamista, vaan erottaa tavalliset kaupat niistä, joihin voi liittyä strateginen riski.

Jalansijaa voidaan hakea muillakin tavoilla

Viranomaisten arvioissa on korostunut, että jalansijaa Suomessa ei ole pyritty hankkimaan ainoastaan kiinteistökaupoilla. Tämä huomio laajentaa tarkastelua kiinteistöistä muihin yhteyksiin, kuten yhtiöjärjestelyihin, yhteistyöhankkeisiin, vuokrasopimuksiin, rahoitusjärjestelyihin tai muihin tapoihin saada pysyvää vaikutusvaltaa tietyillä alueilla.

Nykyisessä turvallisuusympäristössä omistaminen, hallinta ja käyttöoikeudet voivat kaikki olla merkityksellisiä. Kiinteistön omistaminen on selkeä ja pysyvä oikeus, mutta myös pitkäaikainen vuokraus tai liiketoiminnan kautta syntyvä asema voi antaa käytännön vaikutusvaltaa. Siksi viranomaisten on tarkasteltava koko toimintamallia eikä vain yksittäistä kauppakirjaa.

Suomessa avoin talous ja ulkomaiset investoinnit ovat lähtökohtaisesti myönteisiä asioita. Ne tuovat pääomaa, yritystoimintaa ja työpaikkoja. Samalla avoimuus edellyttää sääntelyä tilanteissa, joissa taloudellista toimintaa voidaan käyttää turvallisuuspoliittisten tavoitteiden välineenä. Kiinteistöjen osalta tämä tasapaino on erityisen herkkä, koska omistus kohdistuu pysyvään ja paikallisesti merkittävään omaisuuteen.

Tapausten esiin nousu kertoo myös siitä, että Suomen turvallisuusviranomaiset seuraavat entistä tarkemmin kriittisen infrastruktuurin ja puolustukselle merkittävien kohteiden ympäristöä. Valvonta ei kohdistu vain valtakunnallisesti tunnettuihin sotilasalueisiin, vaan myös sellaisiin paikkoihin, joiden merkitys liittyy logistiikkaan, vesihuoltoon, varastointiin tai alueelliseen sijaintiin.

Kiinteistövalvonta on osa laajempaa turvallisuuspolitiikkaa

Kiinalaisverkoston kiinteistöhankinnat asettuvat aikaan, jolloin Suomessa on vahvistettu kokonaisturvallisuuden ajattelua. Maanpuolustusta ei tarkastella pelkästään asevoimien suorituskykynä, vaan kokonaisuutena, johon kuuluvat viranomaiset, yritykset, kunnat, infrastruktuuri ja kansalaisten arjen peruspalvelut. Kiinteistöomistuksen valvonta on yksi osa tätä kokonaisuutta.

Käytännössä viranomaisten on tehtävä vaikeita arvioita puutteellisen ja muuttuvan tiedon pohjalta. Kaikki epäilyttävältä näyttävä ei ole vaarallista, eikä jokainen strateginen sijainti tee kaupasta ongelmallista. Toisaalta liian myöhäinen reagointi voi johtaa tilanteeseen, jossa turvallisuuden kannalta haitallinen omistus on jo vakiintunut. Siksi ennakoiva valvonta on noussut tärkeään asemaan.

Tulevaisuudessa kiinteistökauppojen tarkastelu voi entisestään korostua, kun turvallisuuspoliittinen jännite Euroopassa jatkuu ja kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen kiinnitetään enemmän huomiota. Suomen maantieteellinen sijainti, pitkä itäraja, pohjoiset yhteydet ja huoltovarmuuteen liittyvät ratkaisut tekevät maasta kiinnostavan myös sellaisten toimijoiden näkökulmasta, joiden tavoitteet eivät ole pelkästään kaupallisia.

Keskustelu kiinalaistaustaisen yritysverkoston hankinnoista osoittaa, kuinka taloudelliset päätökset ja kansallinen turvallisuus voivat kietoutua toisiinsa. Kiinteistökauppa voi olla normaali osa yritystoimintaa, mutta sen merkitys muuttuu, jos kohde sijaitsee lähellä asevarikkoa, varuskuntaa, lentokenttää tai vesihuollon kannalta elintärkeää rakennetta. Suomen kannalta keskeistä on säilyttää avoimen talouden hyödyt mutta varmistaa, ettei strategisesti tärkeiden alueiden hallinta siirry tavalla, joka voisi vaarantaa maan turvallisuutta tai yhteiskunnan toimintakykyä.