Pääministeri Petteri Orpon hallitus valmistautuu syksyn budjettiriiheen, jota monet pitävät vaalikauden viimeisenä suurena talouspoliittisena neuvotteluna ennen eduskuntavaaleja. Pöydälle nousevat jälleen veronkevennykset, joiden laajuudesta ja kohdentumisesta hallituspuolueiden kesken on käyty pitkään keskustelua. Samaan aikaan julkisuuteen on noussut tieto, jonka mukaan hallitus pohtii alle 15-vuotiaiden sosiaalisen median käytön rajoittamista. Riihen tuloksia odotetaan laajalti, sillä ne linjaavat sekä kansalaisten arjen taloutta että hallituksen viimeisiä poliittisia painotuksia ennen kauden päättymistä.
Veronkevennykset keskiöön
Hallituspuolueet Kokoomus, perussuomalaiset, Ruotsalainen kansanpuolue ja kristillisdemokraatit ovat toistuvasti korostaneet, että työn verotusta halutaan keventää vaalikauden aikana. Budjettiriihessä arvioidaan, missä laajuudessa tämä tavoite on vielä mahdollista toteuttaa ennen kauden loppua. Taustalla vaikuttaa julkisen talouden tila, joka on viime vuosina ollut tiukka, minkä vuoksi veronkevennysten rahoitus on noussut yhtä tärkeäksi kysymykseksi kuin kevennysten suuruus itsessään.
Aiempien vuosien riihissä hallitus on painottanut erityisesti pieni- ja keskituloisten palkansaajien verotuksen keventämistä, ja samankaltaisen linjan odotetaan jatkuvan myös nyt. Samalla keskustelua käydään siitä, miten kevennykset sovitetaan yhteen muiden talouspoliittisten tavoitteiden, kuten velkaantumisen hillitsemisen, kanssa. Valtiovarainministeriö on aiemmin muistuttanut, että veronkevennysten rahoittaminen edellyttää joko säästöjä muualta julkisesta taloudesta tai talouskasvun vahvistumista, jotta verotulot eivät supistu kestämättömästi.
Veropäätösten ohella riihessä käsitellään todennäköisesti myös yritysverotukseen ja kulutusverotukseen liittyviä kysymyksiä. Elinkeinoelämän järjestöt ovat toistuvasti vedonneet siihen, että yritysten toimintaedellytyksiä tulisi parantaa verotuksen kautta, jotta investointihalukkuus ja työllisyys vahvistuisivat. Hallituspuolueiden välillä on kuitenkin ollut näkemyseroja siitä, mihin kohteisiin rajallinen liikkumavara tulisi ensisijaisesti suunnata.
Alle 15-vuotiaiden somekielto pohdinnassa
Yksi budjettiriihen taustalla noussut puheenaihe koskee alle 15-vuotiaiden sosiaalisen median käyttöä. Esillä on ollut ajatus siitä, että lasten ja nuorten pääsyä sosiaalisen median palveluihin rajoitettaisiin nykyistä tiukemmin. Aihe on noussut osaksi laajempaa keskustelua lasten ja nuorten hyvinvoinnista, mielenterveydestä ja ruutuajan vaikutuksista, jotka ovat puhuttaneet sekä vanhempia että kasvatusalan ammattilaisia jo pidempään.
Vastaavia rajoituksia on pohdittu ja osin jo toteutettu myös muualla Euroopassa, mikä on lisännyt painetta käsitellä asiaa myös Suomessa. Sosiaalisen median palveluiden ikärajojen valvonta on kuitenkin käytännössä osoittautunut haastavaksi, sillä nykyiset ikäverifiointikeinot eivät ole olleet erityisen tehokkaita estämään nuorempia käyttäjiä pääsemästä palveluihin. Mahdollisen rajoituksen toteuttaminen vaatisikin todennäköisesti uudenlaisia teknisiä ja lainsäädännöllisiä ratkaisuja, joiden valmistelu voi viedä aikaa.
Asian ottaminen esiin juuri budjettiriihen yhteydessä kertoo siitä, että hallitus haluaa profiloitua myös lapsiperheiden ja nuorten hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä vaalikauden loppusuoralla. Vaikka kyseessä ei ole suoraan budjettikysymys, tämänkaltaiset yhteiskunnalliset avaukset nousevat usein esiin riihikeskustelujen yhteydessä, kun hallitus viestii kokonaisvaltaisemmasta politiikastaan pelkän talousarvion sijaan.
Julkisen talouden tasapaino puntarissa
Budjettiriihen keskeisenä taustatekijänä on julkisen talouden tila, joka on ollut viime vuosina tiukka. Hallitus on aiempina vuosina tehnyt sopeutustoimia, joiden tarkoituksena on ollut hillitä valtion velkaantumista. Samaan aikaan paineet menojen kasvattamiseen ovat säilyneet esimerkiksi puolustuksen, terveydenhuollon ja koulutuksen alueilla, mikä tekee kokonaisuuden yhteensovittamisesta haastavaa.
Riihessä joudutaan todennäköisesti tasapainoilemaan sen välillä, kuinka paljon liikkumavaraa veronkevennyksille voidaan antaa ilman, että se vaarantaa julkisen talouden tervehdyttämiselle asetettuja tavoitteita. Talouden yleinen kehitys, kuten työllisyysasteen muutokset ja talouskasvun nopeus, vaikuttavat osaltaan siihen, kuinka paljon liikkumavaraa hallituksella on käytettävissään. Mikäli talouskasvu on ennakoitua hitaampaa, saattaa se rajoittaa mahdollisuuksia toteuttaa laajoja veronkevennyksiä ilman vastaavia säästötoimia muualla.
Hallituspuolueiden sisällä on myös eroja siinä, mihin painopisteisiin niukkoja resursseja tulisi ensisijaisesti suunnata. Tämä näkyy usein riihineuvotteluissa käytävinä pitkinä keskusteluina, joissa eri ministeriöiden ja puolueiden tavoitteita sovitetaan yhteen. Lopputulos julkistetaan tavallisesti riihen päätteeksi annettavassa yhteisessä tiedotustilaisuudessa, jossa hallitus esittelee sovitut linjaukset seuraavan vuoden talousarvioon.
Viimeinen riihi ennen vaalikauden loppua
Kyseessä on Orpon hallituksen viimeinen varsinainen budjettiriihi ennen seuraavia eduskuntavaaleja, mikä lisää tapaamisen poliittista painoarvoa. Hallituspuolueille riihi tarjoaa viimeisen tilaisuuden linjata yhteisiä talouspoliittisia päätöksiä ennen kuin vaalivalmistelut alkavat viedä yhä enemmän tilaa puolueiden julkisesta viestinnästä. Tämän vuoksi riiheen liittyy tavanomaista enemmän odotuksia siitä, että hallitus haluaa esittää selkeitä ja kansalaisten arkeen näkyviä päätöksiä.
Samalla riihi toimii tilaisuutena, jossa hallituspuolueet voivat osoittaa yhtenäisyyttä ennen vaalikautta leimannutta poliittista kilpailua. Aiempina vuosina hallituksen sisäiset näkemyserot ovat toisinaan näkyneet julkisuudessa erityisesti verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä. Nyt käytävissä neuvotteluissa puolueiden odotetaan pyrkivän esittämään yhtenäistä linjaa, vaikka taustalla käytäisiinkin tiukkaa vääntöä yksityiskohdista.
Riihen päätökset vaikuttavat suoraan ensi vuoden talousarvioon, joka etenee sen jälkeen eduskunnan käsittelyyn. Kansalaiset saavat riihen päätteeksi tarkemman kuvan siitä, miten verotus, julkiset palvelut ja mahdolliset uudet linjaukset, kuten sosiaalisen median ikärajakeskustelu, tulevat käytännössä näkymään arjessa. Lopullinen kokonaisuus selviää vasta neuvottelujen päätyttyä, mutta jo etukäteen käyty keskustelu antaa viitteitä siitä, mihin suuntiin hallitus on viimeisiä yhteisiä päätöksiään viemässä.
Ladataan kommentteja...