Monelle tuntematon etuus voi helpottaa arkea

Eläkkeelle siirtyminen muuttaa monen talouden pysyvästi. Palkkatulojen tilalle tulee eläke, joka voi olla odotettua pienempi suhteessa asumisen, ruoan, lääkkeiden ja liikkumisen kustannuksiin. Kun hinnat ovat nousseet ja asumismenot vievät suuren osan kuukausituloista, pienikin lisä tilille voi ratkaista, riittävätkö rahat laskuihin ilman jatkuvaa tinkimistä.

Yksi usein huomaamatta jäävä tuki on eläkkeensaajan asumistuki. Se on tarkoitettu pienituloisille eläkkeensaajille asumismenojen kattamiseen. Kyse ei ole lainasta eikä takaisin maksettavasta avusta, vaan etuudesta, jota voi saada kuukausittain, jos tulot, asumiskustannukset ja muut ehdot täyttyvät. Esimerkiksi noin 135 euron kuukausittainen tuki tarkoittaisi vuodessa yli 1 600 euroa lisärahaa arjen menoihin.

Tuki ei ole automaattinen. Sitä pitää hakea itse, ja juuri siksi moni siihen oikeutettu ei välttämättä saa sitä lainkaan. Osa ei tiedä etuuden olemassaolosta, osa olettaa tulojensa olevan liian suuret ja osa ajattelee virheellisesti, että omistusasunnossa asuva ei voisi saada asumiseen liittyvää tukea.

Kenelle tuki on tarkoitettu

Eläkkeensaajan asumistuki on suunnattu henkilöille, jotka saavat tiettyjä eläkkeitä ja joiden asumismenot ovat tuloihin nähden suuret. Tyypillinen hakija voi olla vanhuuseläkkeellä oleva henkilö, työkyvyttömyyseläkettä saava tai leskeneläkettä saava pienituloinen eläkeläinen. Ratkaisevaa ei ole pelkkä eläkeläisen asema, vaan kokonaisuus: millaiset tulot ovat, paljonko asuminen maksaa ja millainen ruokakunta asunnossa asuu.

Tukea voi saada sekä vuokra-asuntoon että omistusasuntoon. Vuokralla asuvalla huomioon otetaan tavallisesti vuokra ja erikseen maksettavat asumiseen liittyvät välttämättömät maksut. Omistusasunnossa merkitystä voivat saada esimerkiksi yhtiövastike, lämmityskulut tai muut hyväksyttävät asumismenot. Kaikkia menoja ei kuitenkaan hyväksytä täysimääräisesti, vaan etuuteen liittyy enimmäismääriä ja laskentasääntöjä.

Tuki on henkilökohtainen ja riippuu myös samassa taloudessa asuvista. Jos eläkeläinen asuu puolison kanssa, puolison tulot vaikuttavat arvioon. Jos taas henkilö asuu yksin, laskelma tehdään yksinasuvan tilanteen perusteella. Tämän vuoksi kahdella saman suuruista eläkettä saavalla voi olla täysin erilainen oikeus tukeen, jos asumismenot tai perhetilanne poikkeavat toisistaan.

Tulot ja asumismenot ratkaisevat

Eläkkeensaajan asumistuen määrä ei perustu yhteen kiinteään summaan, jonka kaikki saisivat. Kuukausittainen tuki voi olla joillekin muutamia kymmeniä euroja ja toisille selvästi enemmän. Esimerkkisumma 135 euroa kuukaudessa kuvaa sitä, kuinka tuntuvasta etuudesta voi olla kyse, kun asumismenot ovat merkittävä osa tuloista.

Tuloina huomioidaan yleensä eläkkeet ja muut jatkuvat tulot. Myös omaisuudella voi olla vaikutusta, jos sitä on paljon. Tavallinen käyttötilin saldo tai kohtuullinen säästö ei välttämättä sulje tukea pois, mutta suuremmat varallisuuserät voivat pienentää etuutta tai estää sen. Tämän vuoksi oikeutta ei kannata arvioida pelkän mututuntuman perusteella.

Asumismenojen osalta olennaista on, että menot ovat todellisia ja todennettavissa. Hakijan on hyvä kerätä valmiiksi vuokrasopimus, tieto vuokran tai vastikkeen määrästä, mahdolliset erilliset lämmitys- ja vesimaksut sekä tuoreimmat tiedot eläkkeistä ja muista tuloista. Jos asumiskulut ovat nousseet, esimerkiksi vuokrankorotuksen tai vastikemuutoksen vuoksi, myös se voi vaikuttaa tuen määrään.

Moni eläkeläinen jättää hakematta, koska ajattelee, ettei muutaman kympin tuella ole merkitystä. Kuukausitasolla pieneltä näyttävä summa voi kuitenkin vuoden aikana muodostaa merkittävän puskurin. Sadan euron lisä joka kuukausi voi kattaa lääkekuluja, sähkölaskuja, ruokaostoksia tai liikkumiseen liittyviä menoja.

Miksi tuki jää usein hakematta

Moni eläkeläinen voi saada asumistukea tietämättään – tuki voi tuoda tilille yli 100 euroa kuussa – kuvituskuva

Eläkkeensaajan asumistuen vähäinen tunnettuus liittyy osittain siihen, että eläkejärjestelmä ja sosiaalietuudet ovat monimutkaisia. Eläkkeelle jäädessä huomio keskittyy usein varsinaisen eläkkeen määrään, verotukseen ja pankkiasioihin. Asumistuen mahdollisuus voi jäädä sivuun, ellei joku neuvo sitä erikseen.

Toinen syy on häpeä tai haluttomuus hakea tukea. Osa iäkkäistä ihmisistä on tottunut selviytymään omillaan eikä halua pyytää apua, vaikka etuus olisi laillinen ja juuri heidän tilanteeseensa tarkoitettu. Tuen hakeminen ei kuitenkaan ole poikkeuksellista eikä kerro epäonnistumisesta. Se on osa sosiaaliturvaa, jonka tarkoitus on turvata kohtuullinen toimeentulo silloin, kun tulot eivät riitä välttämättömiin asumismenoihin.

Kolmas yleinen väärinkäsitys koskee omistusasumista. Eläkeläinen voi asua velattomassa tai lähes velattomassa asunnossa, mutta silti kuukausittaiset asumismenot voivat olla suuret. Vastikkeet, energia, remonttikulut ja muut asumiseen liittyvät maksut voivat rasittaa pienituloista yhtä lailla kuin vuokra. Omistusasunto ei siis yksinään tarkoita, ettei tukea voisi saada.

Hakeminen kannattaa tehdä ajoissa

Tukea haetaan Kelasta. Hakemuksen voi tehdä verkossa, paperilomakkeella tai asioimalla palvelupisteessä. Jos sähköinen asiointi tuntuu hankalalta, apua voi pyytää läheiseltä, edunvalvojalta, sosiaalipalveluista tai Kelan asiakaspalvelusta. Hakemuksen täyttäminen helpottuu, kun tarvittavat liitteet ovat valmiina.

Hakemuksessa kysytään muun muassa asumismuotoa, asumismenoja, tuloja, omaisuutta ja samassa asunnossa asuvia henkilöitä. Päätös perustuu näihin tietoihin. Jos hakemus hyväksytään, tuki maksetaan yleensä kuukausittain. Jos olosuhteet muuttuvat, esimerkiksi vuokra nousee, puoliso muuttaa samaan asuntoon tai tulot muuttuvat, muutoksista pitää ilmoittaa.

Hakemista ei kannata siirtää pitkälle tulevaisuuteen. Joissakin tilanteissa tukea voidaan maksaa takautuvasti rajoitetulta ajalta, mutta oikeutta ei ole syytä jättää sen varaan. Mitä aiemmin hakemus tehdään, sitä nopeammin mahdollinen tuki saadaan käyttöön.

Esimerkkitilanne kertoo vaikutuksesta

Kuvitellaan yksin asuva eläkeläinen, jonka kuukausieläke on lähellä suomalaisten eläkkeiden keskitasoa mutta jonka vuokra on noussut useana vuonna peräkkäin. Kun vuokran, sähkön, lääkkeiden ja ruoan jälkeen tilille jää vain vähän, yllättävä hammaslääkärilasku tai kodinkoneen rikkoutuminen voi kaataa koko kuukauden talouden.

Jos tällainen henkilö saa eläkkeensaajan asumistukea 135 euroa kuukaudessa, vaikutus ei ole vain laskennallinen. Se voi tarkoittaa, että kaupassa ei tarvitse valita pelkästään alennettuja tuotteita, lääkkeitä ei tarvitse siirtää seuraavaan kuukauteen ja talouden pieniin yllätyksiin jää edes hieman liikkumavaraa. Vuodessa summa vastaa yli yhden kuukauden ruokamenoja monelle yksinasuvalle.

Tuen tarkoitus ei ole tehdä kenestäkään varakasta, vaan tasata tilannetta, jossa asuminen vie kohtuuttoman suuren osan pienistä tuloista. Siksi hakeminen voi olla järkevää myös silloin, kun oma talous tuntuu juuri ja juuri pysyvän kasassa. Oikeus etuuteen selviää varmuudella vasta laskelmalla.

Oma oikeus kannattaa tarkistaa

Eläkeläisen ei tarvitse tietää etukäteen, täyttyvätkö kaikki ehdot. Riittää, että asumismenot tuntuvat suurilta suhteessa tuloihin. Tällöin oma tilanne kannattaa tarkistaa laskurilla tai tekemällä hakemus. Jos tukeen ei ole oikeutta, siitä saa päätöksen. Jos oikeus on, kuukausittainen lisä voi helpottaa arkea huomattavasti.

Erityisen tärkeää tarkistaminen on eläkkeelle siirtymisen jälkeen, puolison kuoleman jälkeen, vuokran noustessa, asumismuodon vaihtuessa tai tulojen pienentyessä. Nämä ovat tilanteita, joissa talouden tasapaino voi muuttua nopeasti. Aiemmin liian hyvältä näyttänyt tulotaso ei välttämättä enää riitä, jos asumiskulut ovat kasvaneet.

Eläkkeensaajan asumistuki on yksi niistä etuuksista, jotka voivat jäädä näkymättömiin juuri niiltä, joille ne on tarkoitettu. Siksi pienituloisen eläkeläisen kannattaa suhtautua asiaan käytännöllisesti: jos asuminen vie suuren osan tuloista, tuen mahdollisuus on syytä selvittää. Kuukausittain tilille tuleva lisä voi olla ratkaiseva apu tavallisessa arjessa.