Pörssisähkön hinta ponnahti rajusti – tässä syy

Sähkön pörssihinnassa nähtiin tällä viikolla poikkeuksellisen jyrkkiä heilahteluja, kun tarjonta sähkömarkkinalla kiristyi odotettua enemmän. Taustalla on tilanne, jossa useat Suomen ja Ruotsin ydinvoimalaitokset ovat samanaikaisesti huoltoseisokissa. Kun merkittävä osa pohjoismaisen sähköjärjestelmän tasaisesta perusvoimasta on poissa käytöstä, markkinan hinta reagoi herkästi jokaiseen pieneenkin muutokseen tuotannossa tai kulutuksessa.

Keskiviikkoiltapäivänä tilanne kärjistyi hetkellisesti, kun Loviisan ydinvoimalaitos ei tuottanut lainkaan sähköä. Vaikka kyseessä oli lyhytaikainen katkos tuotannossa, se osui ajankohtaan, jolloin useat muutkin voimalaitokset olivat jo ennestään huollossa. Yhteisvaikutus näkyi välittömästi sähköpörssissä, jossa hintapiikit kertovat markkinan herkkyydestä juuri tällä hetkellä.

Miksi huollot osuvat samaan aikaan

Ydinvoimaloiden huoltoseisokit ovat normaali ja välttämätön osa laitosten elinkaarta. Reaktorit tarvitaan säännöllisesti pysäyttää, jotta polttoainetta voidaan vaihtaa ja turvallisuuteen liittyviä tarkastuksia ja huoltotöitä voidaan suorittaa. Huollot ajoitetaan tyypillisesti kevääseen ja syksyyn, jolloin sähkön kulutus on alhaisempi kuin kovimman talvipakkasen aikaan tai keskikesän helteillä.

Tänä syksynä useampi laitos Suomessa ja Ruotsissa on kuitenkin huollossa samaan aikaan, mikä ei ole täysin tavanomaista. Kun useamman laitoksen seisokit osuvat päällekkäin, järjestelmästä katoaa kerralla huomattava määrä tasaista ja ennustettavaa tuotantokapasiteettia. Tämä jättää markkinan aiempaa riippuvaisemmaksi muista tuotantomuodoista, erityisesti tuulivoimasta, jonka tuotantomäärät voivat vaihdella voimakkaasti sääolosuhteiden mukaan.

Normaalisti usean ydinvoimalaitoksen samanaikaisia seisokkeja pyritään välttämään juuri siksi, että järjestelmän tasapaino säilyisi mahdollisimman vakaana. Kun seisokit kuitenkin osuvat päällekkäin esimerkiksi aikatauluhaasteiden tai teknisten syiden vuoksi, vaikutus näkyy suoraan sähkön hinnanmuodostuksessa.

Tuulivoiman kasvanut merkitys hinnanmuodostuksessa

Pohjoismainen sähköjärjestelmä on viime vuosina muuttunut yhä riippuvaisemmaksi tuulivoimasta, jonka osuus kokonaistuotannosta on kasvanut merkittävästi. Tuulivoima on ilmastoystävällinen ja kustannustehokas tuotantomuoto, mutta sen tuotanto vaihtelee sääolosuhteiden mukaan paljon enemmän kuin ydinvoiman tai vesivoiman tuotanto.

Kun ydinvoimakapasiteettia on poissa käytöstä useammalta laitokselta samanaikaisesti, tuulivoiman rooli sähkön hinnanmuodostuksessa korostuu entisestään. Tuulisina tunteina hinta voi pysyä maltillisena, kun taas tyvenen aikana tarjonta voi supistua nopeasti ja hinta nousee jyrkästi. Tämä herkkyys näkyy erityisen selvästi juuri nyt, kun perusvoimaa on tavanomaista vähemmän saatavilla.

Sähkömarkkinan toimijat seuraavat sääennusteita tarkasti, sillä tuulen voimakkuuden muutokset voivat heijastua hintoihin jo muutaman tunnin varoitusajalla. Kuluttajan näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että pörssisähkön hinta voi vaihdella saman vuorokauden sisällä huomattavasti aiempaa enemmän.

Loviisan tuotantokatkos osana isompaa kokonaisuutta

Loviisan ydinvoimalaitoksen hetkellinen tuotannon keskeytyminen keskiviikkoiltapäivänä oli yksittäinen tapahtuma, mutta se havainnollistaa hyvin, miten herkäksi järjestelmä on tällä hetkellä muuttunut. Normaalioloissa yhden laitoksen lyhytaikainen katkos ei välttämättä näkyisi merkittävästi kokonaismarkkinassa, koska muu tuotantokapasiteetti pystyisi paikkaamaan vajeen.

Nyt tilanne on toinen, koska useampi tuotantoyksikkö on jo ennestään poissa käytöstä huoltojen vuoksi. Kun tähän yhdistyy vielä yllättävä, lyhytaikainenkin katkos, markkinan puskurikapasiteetti kutistuu entisestään. Tämä selittää, miksi yksittäinenkin tapahtuma on voinut heijastua pörssihintaan selvästi voimakkaammin kuin tavallisesti.

Voimalaitosten käyttäjät pyrkivät aina minimoimaan suunnittelemattomia katkoksia, sillä ne vaikuttavat sekä sähköntuotannon luotettavuuteen että markkinan vakauteen. Lyhyetkin keskeytykset edellyttävät tarkkoja turvallisuustarkastuksia ennen kuin tuotantoa voidaan jatkaa, mikä selittää myös sen, miksi katkos kesti sen verran kuin kesti.

Mitä tilanne tarkoittaa kuluttajalle

Kuluttajien kannalta tilanne tarkoittaa käytännössä sitä, että pörssisähkösopimuksen piirissä olevien kotitalouksien kannattaa seurata tuntihintoja aiempaa tarkemmin. Hintavaihtelut voivat olla suuria saman vuorokauden sisällä, ja erot kalleimman ja halvimman tunnin välillä voivat nousta merkittäviksi, kun tuotantokapasiteettia on tavanomaista vähemmän tarjolla.

Sähkönkulutuksen ajoittaminen edullisimpiin tunteihin voi tuoda selvää säästöä niille, joilla on mahdollisuus joustaa esimerkiksi kodinkoneiden käytön tai sähköauton lataamisen ajankohdassa. Erityisesti tuulisina ja kylminä tunteina kannattaa olla valmiina siihen, että hinta voi muuttua nopeasti suuntaan tai toiseen.

Tilanteen odotetaan helpottavan sitä mukaa, kun huollossa olevat ydinvoimalaitokset palaavat vaiheittain takaisin tuotantoon. Kunnes näin tapahtuu, markkinan herkkyys sää- ja tuotantovaihteluille todennäköisesti jatkuu, ja kuluttajien kannattaa varautua ajoittain tavanomaista suurempiin hintapiikkeihin erityisesti iltapäivän ja alkuillan kulutushuippujen aikaan.

Katse tulevaan

Huoltokausien päättyminen tuo yleensä markkinaan lisää vakautta, kun perusvoimaa palautuu takaisin verkkoon asteittain. Samalla talven lähestyminen tuo mukanaan oman haasteensa, sillä kulutus kasvaa kylmien säiden myötä samaan aikaan kun osa huolloista voi vielä olla kesken. Tämän vuoksi loppuvuoden sähkömarkkinaa leimaa todennäköisesti tavanomaista suurempi epävarmuus, kunnes tuotantokapasiteetti on jälleen kokonaisuudessaan käytössä.