Timo Soiniin kytkeytyvän säätiön 584 000 euron omaisuus nostaa jälleen esiin perussuomalaisten hajaannuksen jälkeiset rahakiistat. Poliittisen liikkeen ympärille kertynyt varallisuus ja sen hallinta ovat eri asia kuin puolueen päivittäinen toiminta. Ratkaisevaa on, kenelle omaisuus kuuluu, millaiseen tarkoitukseen se on sidottu ja millä perusteilla sen käyttämisestä voidaan päättää.

Säätiön varallisuus ei sellaisenaan kerro, kuinka paljon rahaa voidaan jakaa avustuksina tai käyttää muuhun toimintaan. Se ei myöskään merkitse, että Soinilla tai muilla säätiön taustahenkilöillä olisi henkilökohtainen oikeus varoihin. Nykyisten edunsaajien, yksittäisten tukipäätösten ja päätöksentekijöiden täsmällinen selvittäminen edellyttää ajantasaisia asiakirjoja. Historialliset hallitustiedot eivät yksin osoita, kuka käyttää valtaa tänään.

Puolueen ja säätiön tiet erkanivat vuonna 2018

Perussuomalaisten entinen tukisäätiö tunnetaan nykyisin JRT-säätiönä. Sen asema perussuomalaisten lähiyhteisönä päättyi kesäkuussa 2018, ja saman vuoden lokakuussa säätiön nimi vaihtui. Ero puolueeseen oli siten myös hallinnollinen muutos, ei pelkästään poliittisten suhteiden viilenemistä.

Vuoden 2018 sopimukseen sisältyi neljän vuoden rajoitus, jonka aikana säätiö ei saanut tukea toista puoluetta. Määräys oli merkittävä tilanteessa, jossa perussuomalaisten hajaannus oli synnyttänyt uuden poliittisen ryhmittymän ja nostanut esiin kysymyksen vanhan tukisäätiön asemasta. Nimenmuutos ja lähiyhteisösuhteen päättyminen on kirjattu [puoluerahoituksen valvontakertomukseen](https://www.vtv.fi/app/uploads/2019/02/VTV-K82019vp-Kertomus-eduskunnalle-puoluerahoituksen-valvonnasta-2018.pdf).

Neljän vuoden jakso kesällä 2018 tehdystä sopimuksesta ulottui kesään 2022. Tästä ei kuitenkaan voi päätellä, että säätiön varat olisivat määräajan jälkeen olleet vapaasti käytettävissä. Yhden sopimusrajoituksen päättyminen ei poista säätiön omien sääntöjen merkitystä eikä muuta sen omaisuutta minkään puolueen yleiseksi rahoitusvarannoksi.

Vuodet 2017 ja 2018 on myös syytä erottaa toisistaan. Poliittinen hajaannus tapahtui vuonna 2017, mutta säätiön ja puolueen suhteita järjesteltiin seuraavana vuonna. Marraskuussa 2026 vuoden 2018 talousjärjestelyistä on kulunut noin kahdeksan vuotta. Vanhojen tapahtumien ajoitus auttaa ymmärtämään, miksi kiista voi nousta esiin vielä pitkään varsinaisen puoluehajaannuksen jälkeen.

Varallisuus ei ole sama asia kuin jaettavissa oleva raha

584 000 euroa on huomattava summa, mutta omaisuuden kokonaismäärä on vasta lähtökohta säätiön talouden arvioimiselle. Luku ei yksin kerro varojen rakennetta, mahdollisia velkoja, vuosittaisia tuottoja tai sitä, mihin ajankohtaan arvostus perustuu. Näiden tietojen puuttuessa summaa ei voi tulkita suoraan käytettävissä olevaksi käteiseksi.

Omaisuus voi yleisesti koostua esimerkiksi talletuksista, arvopapereista tai muista sijoituksista. Tässä tapauksessa niiden keskinäistä jakaumaa ei voida vahvistaa käytettävissä olevien tietojen perusteella. Myöskään sitä ei ole perusteltua päätellä, että koko 584 000 euroa voitaisiin käyttää saman vuoden aikana.

Taloudellinen toimintakyky riippuu myös menoista. Hallinnon, tilintarkastuksen ja muun toiminnan kustannukset vaikuttavat siihen, kuinka paljon säätiölle jää mahdollisuuksia varsinaisen tarkoituksensa toteuttamiseen. Omaisuuden säilyttäminen ja sen käyttäminen ovat siten samaan kokonaisuuteen kuuluvia ratkaisuja, joita pitää tarkastella useamman vuoden näkökulmasta.

Havainnollistava laskelma kertoo mittakaavasta: yhden prosentin osuus 584 000 eurosta on 5 840 euroa ja viiden prosentin osuus 29 200 euroa. Luvut eivät kuvaa säätiön toteutunutta tuottoa, menoja tai avustuksia. Ne osoittavat ainoastaan, kuinka eri suuruusluokista puhutaan, kun tarkastellaan koko omaisuutta tai sen pientä vuosittaista osuutta.

Säätiön tarkoitus ratkaisee rahojen käyttökohteet

Kysymykseen siitä, mihin rahoja voidaan käyttää, ei ole mahdollista vastata pelkän säätiön nimen tai sen tunnettujen taustahenkilöiden perusteella. Säätiön tarkoitus ja toimintamuodot määritellään sen säännöissä. Poliittinen historia voi selittää säätiön syntyä ja herättää kiinnostusta sen toimintaan, mutta historia ei yksin anna oikeutta yksittäiseen rahansiirtoon.

Soiniin kytkeytyvällä säätiöllä on 584 000 euron omaisuus – varojen käyttöä rajaavat säännöt – kuvituskuva

Säätiö on perustajastaan erillinen oikeushenkilö. Sen tarkoituksena ei voi olla taloudellisen edun tuottaminen lähipiirille. Tämä peruslähtökohta erottaa säätiön omaisuuden henkilökohtaisesta sijoitusvarallisuudesta: säätiöön liittyvä vaikutusvalta ei merkitse omistusoikeutta sen rahoihin. Periaatteet sisältyvät [säätiölakiin](https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2015/487).

JRT-säätiön tämänhetkisiä yksityiskohtaisia käyttökohteita ei voi vahvistaa vuoden 2018 sopimustiedon perusteella. Puolueen tukemista koskenut määräaika kertoo yhdestä historiallisesta rajoituksesta. Se ei yksin kerro, millaisia avustuksia säätiö voi nykyisin myöntää, ketkä voivat niitä saada tai millaisin ehdoin hakemukset käsitellään.

Samasta syystä ei ole perusteltua väittää, että omaisuus olisi varattu Soinin poliittiseen toimintaan, tietyn puolueen vaalityöhön tai nimettyjen henkilöiden tukemiseen. Tällaiset väitteet tarvitsevat tuekseen sääntöjen lisäksi tiedot tehdyistä päätöksistä. Mahdollinen sallittu käyttötarkoitus ja tosiasiassa toteutunut rahankäyttö ovat kaksi eri asiaa.

Päätösvalta tuo mukanaan vastuun

Säätiön yhteydessä julkinen huomio kiinnittyy helposti tunnettuihin nimiin. Taloudellisen vallan arvioimiseksi on kuitenkin selvitettävä myös hallinnon rakenne. Olennaisia kysymyksiä ovat, ketkä kuuluvat hallitukseen, miten heidät valitaan ja kuka saa edustaa säätiötä. Yksittäisen henkilön pitkä yhteys säätiöön ei vastaa näihin kaikkiin.

Ajantasaisuus on erityisen tärkeää, kun tapahtumien taustalla on vuosia sitten käyty poliittinen kiista. Aiemmassa hallituksessa toimiminen ei osoita nykyistä jäsenyyttä. Vastaavasti julkisuudessa näkyvä poliittinen asema ei välttämättä kerro henkilön muodollisesta roolista säätiössä. Siksi nykyisiä vastuuhenkilöitä ei pidä nimetä vanhojen tietojen perusteella.

Säätiörekisteriotteeseen sisältyvät muun muassa säätiön tarkoitus, hallitus ja nimenkirjoitustiedot. Sääntöjen ja tilinpäätöksen avulla voidaan puolestaan tarkentaa kuvaa toiminnan ehdoista ja taloudesta. Näiden asiakirjojen saatavuus on kuvattu [säätiörekisterin tietopalveluissa](https://www.prh.fi/fi/yrityksetjayhteisot/saatiorekisteri/palvelut.html).

Päätösvaltaa on myös tarkasteltava suhteessa tehtävään, jota varten varat on sidottu. Säätiön johdon ratkaisuja ei arvioida vain sen perusteella, ovatko ne poliittisesti ymmärrettäviä tai taustahenkilöiden toiveiden mukaisia. Keskeistä on, edistävätkö ne säätiön tarkoitusta ja etua. Tämä tekee vastuusta laajemman kuin oikeuden hyväksyä yksittäisiä maksuja.

Omaisuuden säilyttäminen ei yksin riitä toiminnaksi

Säätiön talouden tarkastelu ei pääty siihen, onko omaisuus tallella. Säätiön on myös toteutettava tarkoitustaan. Varojen pitkäaikainen säilyttäminen voi olla osa talouden suunnittelua, mutta toiminnan arvioinnissa tarvitaan tietoa siitä, mitä säätiö on käytännössä saanut aikaan ja kuinka sen menot liittyvät tarkoitukseen.

Säätiön täytyy edistää tarkoituksensa toteutumista vuosittain ja raportoida siitä toimintakertomuksessaan. Myös ilman varsinaista toimintaa säätiöllä on velvollisuus huolehtia vuosiselvityksestä, tilinpäätöksestä ja tilintarkastuksesta. Toimettomuus ei siis poista hallinnollisia velvollisuuksia tai vastuuta varoista. Velvoitteita käsitellään [säätiön tarkoituksen toteuttamista koskevassa viranomaisohjeessa](https://www.prh.fi/fi/yrityksetjayhteisot/saatiorekisteri/valvonta/tarkoituksen_toteuttaminen.html).

Tästä ei seuraa, että JRT-säätiön toiminnassa olisi todettu puutteita. Käytettävissä olevat tiedot eivät anna perustetta tällaiselle johtopäätökselle. Yleiset velvollisuudet selittävät sen sijaan, miksi omaisuuden määrän rinnalla tarvitaan tiedot toiminnasta, hallintomenoista ja tarkoituksen toteuttamiseen käytetyistä summista.

Lukijalle hyödyllisin taloudellinen kuva syntyy usean tilikauden vertailusta. Yhden vuoden lopun omaisuus ei kerro, onko varallisuus kasvanut sijoitustuottojen seurauksena, vähentynyt avustusten vuoksi tai muuttunut muusta syystä. Ilman vertailutietoja ei myöskään voida arvioida, kuinka suuri osa toiminnasta rahoitetaan tuotoilla ja kuinka suuri osa pääomaa käyttämällä.

Vanha rahariita tarvitsee rinnalleen nykyiset asiakirjat

Soiniin liittyvä säätiö herättää kiinnostusta, koska sen tausta yhdistää poliittisen vallan, puoluehajaannuksen ja huomattavan omaisuuden. Vuoden 2018 järjestelyt osoittavat, että puolueen ja tukisäätiön suhde voidaan katkaista samalla, kun säätiö jatkaa erillisenä toimijana. Poliittisen yhteyden muuttuminen ei itsessään ratkaise omaisuuden myöhempää käyttöä.

584 000 euron varallisuudesta ei siksi voi päätellä rahojen lopullista saajaa. Vastaus edellyttää kolmen asian erottamista: mitä säännöt sallivat, kuka tekee päätökset ja mitä maksuja todella on tehty. Näistä jokainen tarvitsee oman asiakirjapohjansa. Pelkkä tunnettu nimi tai vuosia vanha sopimus ei riitä kokonaiskuvaksi.

Varmasti voidaan todeta, ettei säätiön omaisuus muutu vastuuhenkilön henkilökohtaiseksi omaisuudeksi tämän poliittisen aseman perusteella. Myöskään aiemman puoluesuhteen katkeaminen ei tee varoista vapaasti jaettavia. Rahojen käytön arvioinnissa ratkaisevia ovat säätiön nykyiset säännöt, ajantasainen hallinto ja toteutuneet päätökset. Ne kertovat, miten vanhan poliittisen kiistan jäljiltä säilynyt varallisuus palvelee tarkoitustaan nyt.