Jyväskylässä sijaitsevan Puukuokka 2 -kiinteistön ympärillä käyty kiista on nostanut esiin karun esimerkin siitä, millaisiin taloudellisiin vaikeuksiin niin sanottu vuokra-asu-ja-osta-myöhemmin-malli voi ajaa tavallisen perheen, kun sopimuskumppani ajautuu konkurssiin. Perhe, joka oli maksanut asunnostaan vuosien varrella yhteensä 160 000 euroa, yritti yhdessä muiden vastaavassa tilanteessa olevien asukkaiden kanssa pelastaa kotinsa perustamalla uuden asuntoyhtiön ja tekemällä sen kautta ostotarjouksen kiinteistöstä. Konkurssipesä ei kuitenkaan hyväksynyt tarjousta, ja perhe jäi tilanteeseen, jossa sekä koti että vuosien aikana maksetut summat ovat vaakalaudalla.
Mikä on omaksi-malli ja miksi se herättää huolta
Niin kutsutussa omaksi-mallissa asukas muuttaa asuntoon aluksi vuokralaisena, mutta osa kuukausittaisesta maksusta kertyy asunnon myöhempää lunastusta varten. Ajatuksena on, että vuosien kuluessa maksettu summa toimii käsirahana tai suoraan osana kauppahintaa, kun asukas lopulta ostaa asunnon omakseen. Malli on markkinoitu erityisesti perheille, joilla ei ole heti valmiina suurta omaa pääomaa, mutta jotka haluavat sitoutua tulevaan asunnonomistukseen jo asumisen alkuvaiheessa.
Ongelmaksi tällaiset järjestelyt muodostuvat silloin, kun kiinteistön omistava tai sopimuksia hallinnoiva yhtiö ajautuu taloudellisiin vaikeuksiin ennen kuin lunastus on ehditty toteuttaa. Asukkaan asunnostaan maksamat summat eivät tällöin automaattisesti muutu omistukseksi tai edes selväksi saatavaksi, vaan ne voivat jäädä osaksi konkurssipesän selvitettävää omaisuutta. Juuri tähän tilanteeseen jyväskyläläinen perhe ja muut samassa kiinteistössä asuneet päätyivät, kun heidän sopimuskumppaninsa Lakea ajautui konkurssiin.
Perhe maksoi vuosien aikana 160 000 euroa
Perhe oli asunut Puukuokka 2:ssa jo pidemmän aikaa ja maksanut asumisestaan sekä tulevasta lunastuksesta kertyviä maksuja säännöllisesti. Vuosien saatossa summa kasvoi yhteensä 160 000 euroon, mikä vastaa merkittävää osaa asunnon arvosta. Perheelle kyse ei ollut pelkästä vuokra-asumisesta, vaan pitkäjänteisestä suunnitelmasta, jonka tarkoituksena oli päätyä lopulta asunnon omistajaksi ilman perinteistä asuntolainaprosessia heti alussa.
Kun Lakean taloudelliset vaikeudet kärjistyivät ja yhtiö lopulta haettiin konkurssiin, perheen tilanne muuttui äkillisesti epävarmaksi. Vuosien aikana kertyneet maksut eivät automaattisesti taanneet asunnon omistusta, ja perhe joutui kohtaamaan mahdollisuuden, että sekä koti että siihen sijoitetut varat voitaisiin menettää kokonaan tai osittain konkurssimenettelyn seurauksena. Tilanteen kuvailtiin tuntuvan perheestä erittäin epäoikeudenmukaiselta, sillä maksut oli tehty vilpittömässä mielessä sopimuksen mukaisesti vuosien ajan.
Uusi asuntoyhtiö perustettiin ostotarjousta varten
Pystyäkseen turvaamaan asemansa perhe ja muut samassa tilanteessa olleet asukkaat päättivät ryhtyä aktiivisiin toimiin. Kiinteistön ostamista varten Jyväskylään perustettiin kokonaan uusi asuntoyhtiö, jonka tarkoituksena oli hankkia Puukuokka 2 -kiinteistö suoraan konkurssipesältä. Ajatuksena oli, että asukkaat itse ottaisivat kiinteistön omistukseensa yhteisen yhtiön kautta, jolloin vuosien aikana maksetut summat olisivat voineet muuttua todelliseksi omistusosuudeksi asunnoista.
Uuden yhtiön perustaminen ja ostotarjouksen valmistelu vaativat asukkailta huomattavaa omaa aktiivisuutta ja resursseja tilanteessa, joka oli jo valmiiksi taloudellisesti ja henkisesti raskas. Ostotarjous laadittiin ja jätettiin konkurssipesälle siinä toivossa, että ratkaisu olisi ollut sekä asukkaiden että velkojien kannalta järkevä: asukkaat olisivat säilyttäneet kotinsa, ja konkurssipesä olisi saanut kiinteistöstä kaupan, joka olisi hyödyttänyt myös muita velkojia.
Konkurssipesä hylkäsi tarjouksen
Asukkaiden perustaman yhtiön tekemä ostotarjous ei kuitenkaan kelvannut Puukuokka 2:n taloyhtiön konkurssipesälle. Pesänhoitaja arvioi tarjouksen ehdot ja ehdotetun kauppahinnan omien kriteeriensä mukaisesti, eikä tarjousta hyväksytty sellaisenaan. Tämä tarkoitti, että asukkaiden yritys hankkia kiinteistö itselleen ja siten turvata sekä kotinsa että aiemmin maksamansa summat, ei edennyt toivotulla tavalla.
Konkurssipesän näkökulmasta tehtävänä on maksimoida velkojille kertyvä hyöty konkurssipesän omaisuudesta, mikä voi tarkoittaa, että asukkaiden tekemä tarjous ei ollut riittävän kilpailukykyinen verrattuna muihin mahdollisiin ratkaisuihin tai markkinaehtoiseen hintatasoon. Asukkaiden kannalta tilanne näyttäytyy kuitenkin toisin: he ovat jo vuosien ajan maksaneet asunnoistaan huomattavia summia, ja tarjouksen hylkääminen tuntuu siltä, että aiemmat maksut ja niihin liittyvä luottamus valuvat hukkaan.
Perheen turhautuminen ja tilanteen laajempi merkitys
Perheen suhtautuminen koko tapahtumaketjuun on ollut voimakkaan turhautunut, ja tilannetta on kuvattu suoraan täydeksi kusetukseksi. Sanavalinta kertoo siitä syvästä pettymyksestä, jonka vuosikausia kestänyt sitoutuminen omaksi-malliin on lopulta tuottanut. Perhe koki tehneensä kaiken sopimuksen mukaisesti ja luottaneensa siihen, että maksetut summat todella etenevät kohti omistusta, mutta konkurssi ja sitä seurannut kaupan epäonnistuminen ovat asettaneet koko luottamuksen kyseenalaiseksi.
Tapaus ei myöskään ole yksittäinen ilmiö, vaan se kuvastaa laajempaa riskiä, joka liittyy vuokra-asu-ja-osta-myöhemmin-tyyppisiin malleihin silloin, kun ne perustuvat yhden yhtiön taloudelliseen vakauteen pitkällä aikavälillä. Kun sopimuskumppani ajautuu maksuvaikeuksiin tai konkurssiin, asukkaiden asema jää usein epäselväksi, eikä lainsäädäntö välttämättä tarjoa yhtä selkeää suojaa kuin perinteisessä asunto-omistuksessa tai vuokrasuhteessa. Tämä on herättänyt kysymyksiä siitä, millaista tietoa ja turvaa tällaisiin sopimuksiin ryhtyville kuluttajille todellisuudessa annetaan.
Mitä tilanteesta jää käteen
Puukuokka 2:n tapaus jää nyt osaksi laajempaa konkurssimenettelyä, jonka lopputulos vaikuttaa suoraan siihen, mitä asukkaille käy. Asukkaiden perustama asuntoyhtiö ei toistaiseksi ole saanut haluamaansa kauppaa, ja konkurssipesän jatkotoimet määrittävät, millä ehdoilla kiinteistö lopulta vaihtaa omistajaa. Perheelle ja muille samassa tilanteessa oleville kyse on paitsi rahasta myös kodista, jonka tulevaisuus on edelleen auki.
Laajemmin tapaus muistuttaa siitä, että pitkäaikaiseen sopimukseen sitoutuessa kannattaa aina selvittää tarkkaan, mitä tapahtuu, jos sopimuskumppani ei pystykään täyttämään velvoitteitaan. Vaikka omaksi-tyyppiset mallit voivat parhaimmillaan tarjota joustavan reitin asunnon omistukseen, ne sisältävät myös riskejä, jotka konkretisoituvat vasta silloin, kun jotain menee pieleen. Jyväskyläläisen perheen kokemus on karu muistutus siitä, että vuosien aikana kertyneet maksut eivät aina takaa sitä, mitä sopimusta tehtäessä on luvattu.
Ladataan kommentteja...