Pohjanmaalainen droonimoottori tähtää irti Kiina-riippuvuudesta

Pohjanmaan rannikolta on noussut esiin yritys, joka haluaa ravistella koko eurooppalaisen droneteollisuuden riippuvuutta aasialaisista komponenttitoimittajista. Yrityksen taustalla ovat kaksi suomalaista yrittäjää, Simon Hästö ja Mikael Holmqvist, joiden liikeidea sai alkunsa yllättävästä paikasta: Ruotsin erämaasta tehdyltä retkeltä, jonka aikana kaksikko alkoi pohtia, miksi eurooppalaiset droonivalmistajat ovat lähes poikkeuksetta riippuvaisia Kiinassa valmistetuista moottoreista ja niiden avainkomponenteista. Ajatus ei jättänyt kaksikkoa rauhaan, ja siitä kasvoi yritys, joka on nyt osa laajempaa puolustusteollisuuden kasvuaaltoa Euroopassa.

Droonien merkitys nykyaikaisessa puolustuksessa ja siviilikäytössä on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti. Samalla on käynyt yhä ilmeisemmäksi, että suuri osa alan kriittisestä teknologiasta, erityisesti sähkömoottoreista ja niissä käytettävistä harvinaisten maametallien magneeteista, tulee käytännössä yhdestä maasta. Tämä riippuvuus on noussut turvallisuuspoliittiseksi kysymykseksi, kun Euroopan valtiot ovat joutuneet arvioimaan uudelleen omaa varautumistaan ja huoltovarmuuttaan. Pohjanmaalainen yritys asemoi itsensä juuri tähän aukkoon: se kehittää ja valmistaa droonimoottoreita, joiden tuotantoketju ei nojaa kiinalaiseen teollisuuteen.

Idea syntyi erämaassa, ei laboratoriossa

Yrityksen synty poikkeaa monesta tyypillisestä teknologiayrityksen perustamistarinasta. Simon Hästö ja Mikael Holmqvist eivät lähteneet liikkeelle markkinatutkimuksesta tai sijoittajaesityksestä, vaan käytännön havainnosta. Retkellä Ruotsin erämaassa kaksikko keskusteli siitä, miten heikosti eurooppalainen teollisuus on varautunut tilanteeseen, jossa kriittisten komponenttien saatavuus voisi äkillisesti vaarantua. Droonit olivat luonteva esimerkki, sillä niiden käyttö on laajentunut nopeasti maataloudesta ja logistiikasta aina puolustussektorille asti, mutta niiden sydän eli moottori ja siihen liittyvä elektroniikka tulevat käytännössä samasta lähteestä riippumatta siitä, missä itse droonin runko on koottu.

Ajatus jalostui vähitellen liikeideaksi, jossa yhdistyivät kahden perustajan erilaiset vahvuudet. Kaksikko päätyi rakentamaan yrityksen, joka keskittyy nimenomaan droonien moottoriteknologiaan, ei koko drone-alustan valmistamiseen. Tämä on strateginen valinta, sillä moottori on yksi niistä osista, joissa Euroopan oma osaaminen ja tuotantokapasiteetti ovat jääneet vuosien varrella jälkeen. Kun suurin osa alan huomiosta on kohdistunut droonien ohjelmistoihin, sensoreihin ja käyttötarkoituksiin, moottoriteknologia on monesti nähty pelkkänä ostokomponenttina, jonka alkuperää ei ole kyseenalaistettu.

Miksi riippuvuus Kiinasta huolestuttaa

Kiinan asema droonien ja niiden komponenttien valmistuksessa on rakentunut vuosien mittaan lähes hallitsevaksi. Maa kontrolloi merkittävän osan maailman harvinaisten maametallien louhinnasta ja jalostuksesta, ja juuri näitä raaka-aineita tarvitaan tehokkaiden kestomagneettien valmistuksessa, joita puolestaan käytetään droonien sähkömoottoreissa. Kun tuotantoketjun alkupää on keskittynyt yhteen maahan, koko loppupään teollisuus, mukaan lukien eurooppalaiset droonivalmistajat, on käytännössä riippuvainen tämän yhden toimijan päätöksistä.

Riippuvuus on noussut erityisen ajankohtaiseksi turvallisuuspoliittisessa keskustelussa, kun Euroopan maat ovat joutuneet arvioimaan uudelleen omaa huoltovarmuuttaan monilla teollisuuden aloilla. Sotilaallisen käytön näkökulmasta tilanne on erityisen herkkä: jos valtio, joka kontrolloi kriittisten komponenttien tuotantoa, olisi kriisitilanteessa vastapuolen liittolainen tai jopa osapuoli, koko toimitusketju voisi vaarantua täysin väärään aikaan. Tämä skenaario ei ole ollut pelkkää teoriaa, sillä viime vuosina on nähty esimerkkejä siitä, miten vientirajoituksia ja tullipäätöksiä on käytetty geopoliittisena painostuskeinona.

Siviilikäytössä riski on toisenlainen mutta silti merkittävä. Maatalous, metsätalous, infrastruktuurin tarkastukset ja pelastustoimi nojaavat yhä enemmän droonien käyttöön, ja jos näiden laitteiden varaosien tai huoltokomponenttien saatavuus katkeaisi, vaikutukset ulottuisivat nopeasti arkipäivän toimintoihin. Eurooppalaisten yritysten näkökulmasta oman tuotantokyvyn rakentaminen ei siis ole pelkkää periaatteellista omavaraisuuden tavoittelua, vaan konkreettinen keino vähentää liiketoiminnan riskejä.

Osa laajempaa puolustusteollisuuden nousua

Pohjanmaalaisen droonimoottoriyrityksen synty ei ole irrallinen ilmiö, vaan osa laajempaa muutosta, joka on käynnissä koko Euroopan puolustus- ja turvallisuusteollisuudessa. Viime vuosien geopoliittinen kehitys, erityisesti Venäjän hyökkäys Ukrainaan, on pakottanut Euroopan maat tarkastelemaan uudelleen omaa puolustuskykyään ja siihen liittyvää teollista pohjaa. Tämä on synnyttänyt aiempaa suotuisamman ympäristön uusille, puolustukseen ja turvallisuuteen liittyville yrityksille, jotka aiemmin olisivat saattaneet kokea vaikeuksia rahoituksen ja poliittisen tuen hankkimisessa.

Droonit ovat nousseet sodankäynnin symboliksi tavalla, joka olisi ollut vaikea kuvitella vielä muutama vuosi sitten. Suhteellisen edulliset, joukoittain käytettävät lennokit ovat muuttaneet taistelukentän dynamiikkaa, ja tämä on lisännyt kysyntää sekä itse laitteille että niiden avainkomponenteille. Samalla eurooppalaiset hallitukset ovat alkaneet suunnata rahoitusta kotimaiseen tai eurooppalaiseen puolustusteolliseen tuotantoon aiempaa määrätietoisemmin. Tässä ympäristössä yritykset, jotka pystyvät tarjoamaan uskottavan vaihtoehdon aasialaiselle tuotannolle, ovat päässeet uudenlaiseen asemaan.

Pohjanmaa ei ole sattumanvarainen sijainti tällaiselle yritykselle. Alueella on pitkä teollinen perinne erityisesti energiateknologiassa ja sähkömoottoreihin liittyvässä osaamisessa, mikä on synnyttänyt vuosikymmenten aikana vahvan alihankintaverkoston ja insinööriosaamisen keskittymän. Tämä perintö tarjoaa uusille, kapeaan teknologia-alueeseen keskittyville yrityksille valmiin pohjan, jonka päälle rakentaa omaa tuotekehitystään ja tuotantoaan.

Kasvava mutta vaativa markkina

Droonimoottoreiden valmistaminen Euroopassa ei ole yksinkertainen tehtävä, vaikka poliittinen tahtotila ja markkinakysyntä olisivatkin olemassa. Kiinalainen teollisuus on vuosien saatossa saavuttanut mittakaavaetuja, jotka perustuvat valtaviin tuotantomääriin ja pitkälle optimoituihin toimitusketjuihin. Uuden eurooppalaisen toimijan on vaikea kilpailla pelkällä hinnalla, minkä vuoksi menestyksen edellytykset löytyvät usein muualta: luotettavuudesta, toimitusvarmuudesta, teknisestä erikoistumisesta ja ennen kaikkea siitä, että asiakas voi luottaa tuotteen alkuperään ja sen turvallisuuteen erityisesti puolustus- ja viranomaiskäytössä.

Rahoituksen näkökulmasta puolustukseen ja kaksikäyttöteknologiaan erikoistuneet yritykset ovat viime vuosina houkutelleet sijoittajia, jotka aiemmin karttoivat alaa eettisistä tai maineeseen liittyvistä syistä. Ilmapiirin muutos on ollut nopea, ja se on avannut uusille yrityksille rahoituskanavia, jotka olivat vielä muutama vuosi sitten käytännössä suljettuja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki alalle pyrkivät yritykset menestyisivät automaattisesti. Kilpailu on kovaa, ja teknisen osaamisen lisäksi tarvitaan kykyä skaalata tuotanto sellaiselle tasolle, että se pystyy vastaamaan sekä siviili- että puolustussektorin kasvavaan kysyntään.

Pohjanmaalaisen yrityksen etuna voidaan pitää sitä, että se on alusta asti profiloitunut kapealle mutta strategisesti tärkeälle alueelle. Sen sijaan, että se yrittäisi kilpailla koko droonimarkkinalla, se keskittyy nimenomaan moottoriteknologiaan, jossa eurooppalainen vaihtoehto on tällä hetkellä erityisen kysytty. Tämä kapea fokus voi osoittautua vahvuudeksi tilanteessa, jossa suuret droonivalmistajat etsivät aktiivisesti kumppaneita, jotka voivat tarjota Kiinasta riippumattoman komponenttiratkaisun.

Näkymät ja seuraavat askeleet

Yrityksen tuleva menestys riippuu useasta tekijästä, joista osa on sen omissa käsissä ja osa laajemman toimintaympäristön varassa. Tuotekehityksen onnistuminen, tuotannon skaalaaminen ja luotettavien asiakassuhteiden rakentaminen ovat kaikki edellytyksiä sille, että pienestä erämaassa syntyneestä ideasta voi kasvaa merkittävä teollinen toimija. Samalla laajempi geopoliittinen kehitys, kuten Euroopan puolustusmenojen taso ja mahdolliset uudet kauppapoliittiset jännitteet Kiinan kanssa, vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti kysyntä eurooppalaisille vaihtoehdoille kasvaa.

Suomalaisen ja laajemmin pohjoismaisen puolustusteollisuuden näkökulmasta tällaiset yritykset ovat merkkejä siitä, että ala ei rakennu enää pelkästään perinteisten, suurten puolustusyhtiöiden varaan. Uudet, kapeisiin teknologianiche-alueisiin erikoistuneet yritykset voivat tuoda mukanaan ketteryyttä ja innovaatiokykyä, jota suuremmilla toimijoilla ei aina ole. Samalla ne joutuvat todistamaan kykynsä toimia luotettavina kumppaneina pitkällä aikavälillä, sillä puolustussektorilla asiakassuhteet rakentuvat usein vuosien, ei kuukausien, mittaisiksi.

Se, muuttuuko Ruotsin erämaassa syntynyt ajatus lopulta merkittäväksi tekijäksi eurooppalaisessa droneteollisuudessa, selviää vasta ajan myötä. Varmaa kuitenkin on, että kysymys Kiina-riippuvuudesta ei ole katoamassa mihinkään, ja jokainen yritys, joka pystyy tarjoamaan uskottavan vaihtoehdon, saa todennäköisesti osakseen kasvavaa kiinnostusta niin sijoittajien, asiakkaiden kuin päättäjienkin taholta.