Mitä tapahtui

Suomen puolustusala on muutamassa vuodessa siirtynyt uuteen vaiheeseen, jossa turvallisuuspoliittinen tilanne, julkiset hankinnat ja yritysten investointihalukkuus vahvistavat toisiaan. Ukrainan sota on lisännyt koko Euroopassa tarvetta aseille, ammuksille, suojavarusteille, valvontaratkaisuille ja muulle puolustusteknologialle. Samalla valtioiden puolustusbudjetit ovat kasvaneet, mikä on avannut markkinoita myös suomalaisille yrityksille. Muutos näkyy erityisesti siinä, että Suomeen on syntynyt satoja uusia puolustusalaan kytkeytyviä yrityksiä. Osa niistä kehittää suoraan sotilaalliseen käyttöön tarkoitettuja tuotteita, osa taas tarjoaa kaksikäyttöisiä ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää sekä siviili- että viranomaiskäytössä.

Vanha toimiala sai uuden vauhdin

Puolustusala ei ole Suomessa uusi ilmiö. Maassa on pitkään ollut vahvaa osaamista muun muassa ajoneuvoissa, viestijärjestelmissä, optiikassa, suojarakenteissa, ohjelmistoissa ja metalliteollisuuden alihankinnassa. Viime vuosina alan merkitys on kuitenkin kasvanut selvästi. Vakiintuneet yritykset ovat lisänneet tuotantoaan, palkanneet henkilöstöä ja laajentaneet toimitusketjujaan. Kasvu ei koske vain suuria yhtiöitä, vaan myös pienempiä konepajoja, ohjelmistotaloja ja suunnittelutoimistoja, jotka ovat löytäneet paikkansa puolustusalan arvoketjuissa. Monelle yritykselle kyse on ollut uudesta liiketoimintasuunnasta, jossa aiemmin teollisuuteen, logistiikkaan tai turvallisuuteen kehitetty osaaminen sovitetaan puolustuksen tarpeisiin.

Uudet yritykset hakevat paikkaansa markkinoilla

Satojen uusien yritysten synty kertoo siitä, että puolustusala nähdään aiempaa houkuttelevampana kasvumarkkinana. Yrityksiä perustetaan esimerkiksi miehittämättömien järjestelmien, tiedustelun, tilannekuvan, viestinnän, suojautumisen ja kyberturvallisuuden ympärille. Mukana on myös yrityksiä, jotka kehittävät koulutussimulaattoreita, huoltoratkaisuja, varaosien valmistusta tai materiaaliteknologiaa. Kaikkien yritysten tie ei kuitenkaan ole suoraviivainen. Puolustusala on tiukasti säädeltyä, hankintaprosessit ovat pitkiä ja tuotteilta vaaditaan poikkeuksellista luotettavuutta. Uusi toimija tarvitsee usein rahoituksen lisäksi referenssejä, viranomaisyhteyksiä ja kykyä osoittaa, että ratkaisu toimii vaativissa olosuhteissa.

Sodan vaikutus näkyy kysynnässä

Ukrainan sota on nostanut esiin puolustuksen kulutustarpeen konkreettisella tavalla. Ampumatarvikkeita, varaosia, lennokkeja, ajoneuvoja ja viestintävälineitä tarvitaan suuria määriä, ja varastojen täydentäminen on noussut monen maan kiireelliseksi tavoitteeksi. Tämä on muuttanut myös yritysten näkymää tulevaisuuteen. Aiemmin puolustusalan kysyntää saatettiin pitää kapeana ja hitaasti kasvavana, mutta nyt useat valtiot ovat sitoutuneet kasvattamaan puolustusmenojaan pitkäjänteisesti. Suomalaisille yrityksille se tarkoittaa mahdollisuuksia sekä kotimaisissa että kansainvälisissä hankinnoissa. Samalla kilpailu kovenee, sillä samaan markkinaan pyrkivät yritykset eri puolilta Eurooppaa.

Puolustusalan murros synnyttää Suomeen satoja uusia yrityksiä – kuvituskuva

Rahoitus ja tuotantokyky ratkaisevat

Kasvava kysyntä ei yksin riitä, jos yrityksillä ei ole kykyä valmistaa tuotteita riittävän nopeasti ja laadukkaasti. Puolustusalan tuotanto vaatii usein erikoistuneita koneita, sertifiointeja, varmistettuja toimitusketjuja ja osaavaa työvoimaa. Erityisesti pienille yrityksille rahoituksen saaminen voi olla ratkaisevaa, koska tuotekehitys ja testaus vievät aikaa ennen ensimmäisiä merkittäviä tilauksia. Myös alihankintaverkostojen merkitys korostuu. Suuri toimija voi tarvita kymmeniä pienempiä kumppaneita, joiden toimitusvarmuus vaikuttaa koko hankkeen onnistumiseen. Tästä syystä puolustusalan kasvu heijastuu laajasti teollisuuteen, suunnitteluun, ohjelmistokehitykseen ja logistiikkaan.

Suomi hyötyy osaamisesta ja sijainnista

Suomella on puolustusalan näkökulmasta useita vahvuuksia. Pitkä asevelvollisuusperinne, pohjoiset olosuhteet ja korkea tekninen osaaminen luovat perustan tuotteille, joita voidaan käyttää vaativassa ympäristössä. Lisäksi suomalaisilla yrityksillä on kokemusta pienistä, tehokkaista ja toimintavarmoista ratkaisuista. Tämä voi olla etu markkinoilla, joilla haetaan kustannustehokkaita järjestelmiä suurten ja raskaiden kokonaisuuksien rinnalle. Suomen sijainti ja turvallisuuspoliittinen asema ovat myös lisänneet kiinnostusta kotimaiseen huoltovarmuuteen. Kun kriisit ovat lähempänä, toimitusketjujen varmuus ja oman tuotannon merkitys korostuvat aiempaa enemmän.

Kasvu tuo myös vastuukysymyksiä

Puolustusalan laajeneminen herättää taloudellisten mahdollisuuksien lisäksi kysymyksiä valvonnasta, vientiluvista ja eettisistä rajoista. Sotilaalliseen käyttöön tarkoitettujen tuotteiden vienti on luvanvaraista, ja yritysten on tunnettava tarkasti sekä kotimainen että kansainvälinen sääntely. Kaksikäyttötuotteiden kohdalla arviointi voi olla erityisen vaativaa, koska sama teknologia voi palvella esimerkiksi pelastusviranomaisia, rajavalvontaa tai asevoimia. Alan kasvu edellyttää siksi yrityksiltä kypsää riskienhallintaa ja viranomaisilta selkeitä käytäntöjä. Mainehaitat voivat olla suuria, jos tuotteiden loppukäyttöä ei pystytä valvomaan riittävästi.

Muutos näyttää pitkäkestoiselta

Puolustusalan nykyinen kasvu ei vaikuta pelkältä lyhyeltä suhdannepiikiltä. Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut perusteellisesti, ja monissa maissa puolustusmenoja suunnitellaan useiksi vuosiksi eteenpäin. Tämä antaa yrityksille aiempaa paremmat perusteet investoida henkilöstöön, tuotantoon ja tuotekehitykseen. Samalla ala voi muodostua Suomelle entistä tärkeämmäksi vienti- ja teollisuusalaksi. Menestys ei kuitenkaan ole varmaa kaikille uusille toimijoille. Vahvimmilla ovat yritykset, jotka pystyvät yhdistämään teknisen osaamisen, toimitusvarmuuden, sääntelyn tuntemuksen ja todellisen asiakastarpeen. Puolustusalan nopea laajeneminen kertoo ennen kaikkea siitä, että turvallisuudesta on tullut yhä näkyvämpi osa taloutta ja teollisuuspolitiikkaa.