Kuluttajien luottamus Suomen talouteen on vahvistunut tuntuvasti, ja tuore mittaus antaa kotimaiselle talouskeskustelulle pitkästä aikaa myönteisen sävyn. Kuluttajien luottamusindikaattori nousi kesäkuussa saldolukuun –5,3, kun toukokuussa lukema oli vielä –10,5. Vastaavaa tasoa on nähty viimeksi helmikuussa 2022, juuri ennen Venäjän laittoman hyökkäyssodan alkamista Ukrainassa. Muutos ei vielä tarkoita talouden ongelmien väistymistä, mutta se kertoo ilmapiirin kevenemisestä: kotitalouksien varovaisuus voi hiljalleen hellittää, jos ostovoima vahvistuu ja epävarmuus vähenee.

Luottamus koheni selvästi lyhyessä ajassa

Kuluttajien luottamus on ollut viime vuosina poikkeuksellisen koetuksella. Korkea inflaatio, korkojen nopea nousu, energian hinnan heilahtelut ja kansainvälisen turvallisuustilanteen kiristyminen ovat pitäneet kotitaloudet varovaisina. Moni suomalainen on siirtänyt suurempia hankintoja, karttanut velkaantumista ja lisännyt säästämistä puskuriksi epävarmojen aikojen varalle.

Kesäkuun lukema –5,3 on yhä miinuksella, mutta kehityssuunta on talouden kannalta olennaisempi kuin yksittäinen numero. Nousu toukokuun –10,5:stä merkitsee selkeää parannusta lyhyessä ajassa. Se kertoo, että kuluttajien arviot omasta taloudesta, Suomen talouden näkymistä tai ostoaikeista ovat muuttuneet aiempaa vähemmän synkiksi.

Luottamusindikaattorin miinusmerkkinen arvo tarkoittaa, että kuluttajien näkemyksissä on yhä enemmän varovaisuutta kuin vahvaa optimismia. Silti ero aiempaan on huomattava. Vielä viime vuosina kotitalouksien tunnelmia ovat hallinneet hintojen nousu ja asuntolainojen kallistuminen. Nyt talousympäristö näyttää monen kuluttajan silmissä hieman vakaammalta.

Indikaattorin paluu helmikuun 2022 tasolle on myös symbolisesti merkittävä. Tuolloin Euroopan turvallisuusympäristö muuttui nopeasti, ja epävarmuus levisi energiamarkkinoilta laajemmin kuluttajahintoihin, investointeihin ja arjen talouspäätöksiin. Nyt sama taso ei tarkoita paluuta vanhaan normaaliin, mutta se kertoo, että osa tuon kriisijakson synnyttämästä synkkyydestä on väistynyt.

Kotitalouksien rahankäyttö voi piristyä viiveellä

Kuluttajien luottamus on tärkeä talouden mittari, koska kotitalouksien päätökset näkyvät suoraan kaupassa, palveluissa, asuntomarkkinoilla ja yritysten näkymissä. Kun ihmiset uskovat oman taloutensa kestävän, he uskaltavat helpommin tehdä hankintoja. Kun epävarmuus on suurta, kulutus siirtyy ja raha jää tileille tai velkojen lyhentämiseen.

Myönteinen muutos ei yleensä näy yhdessä yössä. Kuluttaja voi ensin huomata, että ruokalaskun nousu on tasaantunut, lainan kuukausierä ei enää kasva tai työllisyystilanne vaikuttaa vakaalta. Vasta tämän jälkeen syntyy rohkeutta suurempiin päätöksiin: kodinkoneen uusimiseen, remonttiin, auton vaihtoon, matkailuun tai asunnon ostoon.

Siksi luottamuksen koheneminen voi ennakoida rahankäytön piristymistä lähikuukausina, mutta vaikutus voi olla asteittainen. Moni kotitalous on joutunut sopeuttamaan talouttaan pitkään, eikä varovaisuus poistu hetkessä. Säästöjä on voitu käyttää hintojen nousun keskellä, ja osa kuluttajista haluaa rakentaa turvamarginaalia ennen kuin palaa aiempaan kulutustasoon.

Kaupan ja palvelualojen kannalta suunnanmuutos on silti tervetullut. Jos kuluttajat alkavat jälleen käyttää rahaa hieman rohkeammin, se voi tukea yritysten liikevaihtoa ja parantaa työllisyysnäkymiä. Erityisesti kestokulutushyödykkeiden, matkailun, ravintoloiden ja asumiseen liittyvien palvelujen kysyntä on herkkä luottamuksen muutoksille.

Ostovoima ja korot ratkaisevat paljon

Kuluttajien luottamuksen vahvistumisen taustalla voi olla useita tekijöitä. Inflaation hidastuminen helpottaa arjen suunnittelua, vaikka hintataso on monissa tuotteissa ja palveluissa edelleen aiempaa korkeampi. Kun hinnat eivät enää nouse yhtä nopeasti, palkankorotukset ja etuuksien tarkistukset voivat vähitellen parantaa ostovoimaa.

Myös korkonäkymät vaikuttavat vahvasti kotitalouksien tunnelmiin. Suomessa asuntolainat ovat usein vaihtuvakorkoisia, joten korkojen nousu on tuntunut nopeasti kuukausimenoissa. Jos korkotaso vakautuu tai laskee, monen velallisen talouteen vapautuu liikkumavaraa. Se voi lisätä luottamusta myös niissä kotitalouksissa, jotka eivät ole välittömästi tekemässä suuria hankintoja.

Suomen taloudessa jälleen myönteinen sykäys – Kohta voi alkaa raha liikkua – kuvituskuva

Työllisyys on toinen keskeinen tekijä. Kuluttajien talousluottamus lepää pitkälti sen varassa, kokevatko ihmiset työnsä ja tulonsa turvatuiksi. Jos työttömyyden uhka kasvaa, kuluttaminen jää helposti varovaiseksi, vaikka hinnat tasaantuisivat. Jos työmarkkinoilla säilyy kohtuullinen vakaus, kuluttajien luottamus voi jatkaa vahvistumistaan.

Samalla on muistettava, että kaikki kotitaloudet eivät koe taloustilannetta samalla tavalla. Velalliset perheet, pienituloiset, yksinasuvat ja määräaikaisissa työsuhteissa olevat voivat suhtautua tulevaan varovaisemmin kuin ne, joiden tulot ovat vakaat ja menot ennakoitavia. Luottamusindikaattori kuvaa kokonaiskuvaa, mutta sen taakse mahtuu suuria eroja.

Talouden käänne tarvitsee tuekseen pysyvyyttä

Yksi myönteinen luottamuslukema ei vielä riitä todistamaan vahvaa talouskäännettä. Se on kuitenkin merkki siitä, että kuluttajien mielialassa voi olla tapahtumassa muutos. Talouden kannalta olennaista on, jatkuuko kehitys useamman kuukauden ajan ja alkaako se näkyä konkreettisesti kulutuksessa, investoinneissa ja yritysten tilauskannoissa.

Suomen talous on viime vuosina liikkunut vaikeassa ympäristössä. Rakentaminen on kärsinyt korkojen noususta ja heikentyneestä kysynnästä, kotimarkkinoilla on nähty varovaisuutta ja julkisen talouden tasapainottaminen on kiristänyt keskustelua tulevista menoista ja tuloista. Tällaisessa tilanteessa kuluttajien tunnelmien koheneminen voi olla tärkeä vastavoima.

Jos kotitaloudet alkavat uskoa siihen, että pahin hintojen ja korkojen aiheuttama paine on takana, talouteen voi syntyä vähitellen positiivinen kierre. Kulutus tukee yrityksiä, yritysten näkymät paranevat ja työllisyys pysyy vakaampana. Tämä puolestaan vahvistaa kotitalouksien luottamusta entisestään.

Käänteinen riski on kuitenkin olemassa. Jos työllisyys heikkenee, kansainvälinen epävarmuus kasvaa tai kotitalouksien ostovoima ei parane odotetusti, luottamus voi jälleen horjua. Siksi tuore lukema on ennen kaikkea lupaava signaali, ei vielä varma todiste pitkästä nousukaudesta.

Asuntomarkkinat seuraavat tarkasti kuluttajien mielialaa

Yksi alue, jolla luottamuksen vahvistuminen voi näkyä erityisen kiinnostavasti, on asuntomarkkina. Asunnon ostaminen on useimmille kotitalouksille suurin taloudellinen päätös, ja se vaatii uskoa omaan maksukykyyn sekä tulevaisuuden vakauteen. Kun luottamus on heikkoa, ostajat jäävät helposti odottamaan. Kun tunnelma kohenee, patoutunutta kysyntää voi alkaa purkautua.

Viime vuosien korkojen nousu on hiljentänyt asuntokauppaa ja laskenut monin paikoin hintoja. Ostajat ovat olleet varovaisia, ja myyjien odotukset ovat sopeutuneet hitaasti uuteen tilanteeseen. Jos kuluttajien luottamus jatkaa paranemistaan ja lainanhoitokustannukset pysyvät hallittavampina, markkinoille voi palata vähitellen enemmän liikehdintää.

Asuntokaupan piristyminen heijastuisi myös laajemmalle talouteen. Muutot lisäävät usein remontointia, huonekaluhankintoja, kodinkoneiden ostoa ja erilaisia palveluja. Siksi asuntomarkkinan mahdollinen elpyminen voi tukea useita toimialoja samaan aikaan.

Tässäkin kehitys riippuu kuitenkin luottamuksen pysyvyydestä. Kotitaloudet eivät tee suuria velkapäätöksiä pelkän yksittäisen tilastolukeman perusteella, vaan seuraavat korkoja, työtilannetta ja omaa talouttaan pidemmällä aikavälillä.

Varovainen optimismi palaa talouskeskusteluun

Tuore luottamuslukema antaa aihetta varovaiseen optimismiin. Kuluttajat eivät vielä ole selvästi luottavaisella puolella, mutta tunnelma on parantunut tavalla, jota ei voi sivuuttaa. Yli neljän vuoden paras taso kertoo, että kotitalouksien arvioissa on tapahtunut merkittävä muutos vaikeiden vuosien jälkeen.

Talouden kannalta seuraavat kuukaudet ovat tärkeitä. Jos luottamus vahvistuu edelleen, rahaa voi alkaa liikkua aiempaa enemmän kaupassa, palveluissa ja asumiseen liittyvissä hankinnoissa. Se ei poistaisi Suomen talouden rakenteellisia haasteita, mutta se voisi antaa kasvulle kaivattua tukea kotimaisesta kysynnästä.

Kuluttajien käyttäytyminen on usein talouden ilmapiirin herkkä mittari. Kun arjen epävarmuus vähenee, myös päätöksenteko muuttuu. Suomalaiset ovat viime vuosina oppineet varovaisiksi, mutta varovaisuuden rinnalle on nyt nousemassa merkkejä toiveikkuudesta. Jos tämä kehitys jatkuu, kesäkuun luottamuslukema voi jäädä mieleen hetkenä, jolloin talouden pitkä synkkä jakso alkoi vähitellen väistyä.