Suomessa käy ulkomaalaisia kosmetologeja antamassa botuliinipistoshoitoja kiertuemuotoisesti. Hoidoissa käytetään luvattomia valmisteita. Ilmiö nostaa esiin kysymyksen siitä, miten asiakas voi varmistua pistettävän aineen alkuperästä, hoidon asianmukaisuudesta ja avun saamisesta mahdollisissa ongelmatilanteissa.

Käytettävissä olevat tiedot eivät kerro toiminnan kokonaislaajuutta, asiakkaiden määrää tai sitä, kuinka monessa tapauksessa hoidoista on aiheutunut haittaa. Niistä ei myöskään voi päätellä kaikkien Suomessa vierailevien ulkomaalaisten ammattilaisten toimintatapoja. Uutisen keskeinen kysymys liittyy luvattomiin valmisteisiin ja hoitovastuuseen: asiakkaan pitäisi voida tietää ennen pistosta, mitä ainetta käytetään ja millä edellytyksillä hoito annetaan.

Kauneuspalveluna tarjottava pistos on lääkehoitoa

Botuliinihoito voidaan esitellä asiakkaalle ulkonäköön liittyvänä palveluna, mutta käytettävä aine kuuluu lääkesääntelyn piiriin. Hoidon esteettinen tavoite ei poista lääkkeen määräämiseen, hankintaan tai antamiseen liittyviä velvoitteita. Tämä ero on olennainen silloin, kun pistoksia tarjotaan muun kauneudenhoidon yhteydessä.

Botuliinitoksiinia saa antaa laillistetun lääkärin tekemän lääkemääräyksen perusteella. Hoitoja antavien sairaanhoitajien, terveydenhoitajien ja kätilöiden osaaminen on varmistettava, ja heillä on oltava lääkärin myöntämä kirjallinen lupa pistosten antamiseen. Pelkkä kosmetologin ammattinimike ei siten osoita oikeutta toteuttaa tällaista lääkehoitoa. Vaatimuksia käsitellään [esteettisten hoitoloiden toimintaa koskevassa viranomaisohjeessa](https://tukes.fi/-/viranomaiset-kehottavat-esteettisia-hoitoloita-varmistumaan-lainsaadannon-velvoitteista?languageId=fi_FI).

Asiakkaalle ero ei välttämättä näy palvelun ulkoisissa puitteissa. Siisti hoitotila, sujuva ajanvaraus ja vakuuttavat esittelykuvat eivät yksin kerro lääkehoidon edellytysten täyttymisestä. Hoidon arvioinnissa tarvitaan tietoa myös vastuuhenkilöistä ja käytettävästä valmisteesta.

Valmisteen laillisuus pitää selvittää erikseen

Suomessa käytettävällä lääkevalmisteella on lähtökohtaisesti oltava täällä voimassa oleva myyntilupa, ja se on hankittava suomalaisesta apteekista. Myyntiluvattoman lääkkeen käyttö voi tulla kyseeseen erityisestä sairaanhoidollisesta syystä potilaskohtaisella erityisluvalla. Tällöinkin hankinta kulkee apteekin kautta. Kauneushoitolan harjoittajan tai lääkärin asema ei itsessään anna oikeutta tuoda lääkkeitä Suomeen. Hankintaa ja lupia koskevat velvoitteet on kuvattu [viranomaisten yhteisessä ohjeessa](https://tukes.fi/-/viranomaiset-kehottavat-esteettisia-hoitoloita-varmistumaan-lainsaadannon-velvoitteista?languageId=fi_FI).

Luvaton valmiste ei käsitteenä automaattisesti tarkoita väärennettyä tuotetta. Käytettävissä olevista tiedoista ei voi päätellä, millä tavoin nyt esiin nousseet valmisteet ovat luvattomia tai mitä ne sisältävät. Näitä eroja ei pidä häivyttää, sillä tuotteen lupatilanne, alkuperä ja mahdollinen väärentäminen ovat erillisiä kysymyksiä.

Asiakkaan kannalta epäselväksi jäävä lupatilanne on silti olennainen puute. Hoitopäätöstä on vaikea tehdä harkitusti, jos valmisteesta kerrotaan vain yleisnimitys tai luvataan sen olevan samanlainen kuin jokin tunnettu tuote. Täsmällinen nimi ja selvitys hankinnasta antavat paremman pohjan asian arviointiin.

Kiertuemuotoisuus nostaa jatkuvuuden keskeiseksi kysymykseksi

Kiertuemaisessa toiminnassa hoidon antaja saapuu Suomeen määräajaksi ja jatkaa sen jälkeen muualle. Lyhyt vierailu ei yksin osoita toiminnan olevan asiatonta. Se kuitenkin korostaa tarvetta selvittää etukäteen, miten hoidon jälkeiset yhteydenotot ja mahdolliset jatkotoimet järjestetään.

Asiakkaan näkökulmasta hoitosuhde ei pääty siihen, kun pistos on annettu ja maksu suoritettu. Kysymyksiä voi syntyä myöhemmin esimerkiksi hoidon toteutuksesta, saadusta lopputuloksesta tai siitä, kenelle mahdollisista oireista kerrotaan. Jos tekijä on jo poistunut maasta, paikallisen vastuutahon merkitys kasvaa.

Pelkkä viestiyhteys hoidon antajaan ei vielä kerro, onko tarvittaessa saatavilla henkilökohtaista arviota. Olennaista on, kuka ottaa yhteydenoton vastaan ja miten asia etenee käytännössä. Näiden järjestelyjen pitäisi olla asiakkaalle ymmärrettäviä jo ennen ajan varaamista.

Nyt annetuista tiedoista ei selviä, miten kiertueilla annettujen hoitojen seuranta on järjestetty. Siksi ei ole perusteita väittää kaikkien asiakkaiden jääneen ilman apua. Jatkuvuus on kuitenkin kysymys, johon palveluntarjoajalta tarvitaan konkreettinen vastaus.

Kansallisuus ei ratkaise hoidon asianmukaisuutta

Suomessa annetaan kiertuemuotoisesti botuliinihoitoja luvattomilla valmisteilla – kuvituskuva

Uutisessa esiin nouseva ulkomaalaisten toimijoiden rooli kuvaa toiminnan rajat ylittävää luonnetta. Kansallisuus ei itsessään kerro henkilön ammattitaidosta, hoidon turvallisuudesta tai valmisteen laillisuudesta. Samat käytännön kysymykset ovat aiheellisia riippumatta siitä, missä hoidon antaja on syntynyt tai missä hän tavallisesti työskentelee.

Arvioinnin pitäisi kohdistua siihen, mitä pätevyyttä henkilöllä on, kuka vastaa lääkehoidosta ja millaisia tuotteita käytetään. Ulkomailla suoritettu koulutus tai pitkä työkokemus voi olla osa henkilön taustaa, mutta asiakkaalle tarvitaan selvyys juuri Suomessa toteutettavan hoidon järjestelyistä.

Myöskään kotimainen yritysnimi tai suomenkielinen palvelu ei yksin todista vaatimusten täyttymistä. Luotettavuutta ei voi päätellä yhdestä ulkoisesta tunnusmerkistä. Siksi keskustelun painopisteen on perusteltua pysyä todennettavissa asioissa: tekijässä, valmisteessa ja vastuussa.

Tämä rajaus on tärkeä myös asian selvittämisen kannalta. Yksittäisiä epäkohtia on helpompi arvioida, kun niitä ei sekoiteta perusteettomiin yleistyksiin kokonaisista ammattiryhmistä tai ulkomaalaisista palveluntarjoajista.

Asiakas tarvitsee tietoa ennen maksamista

Pistoshoitoa harkitsevan asiakkaan pitäisi saada riittävästi tietoa ennen sitoutumista. Keskeisiä kysymyksiä ovat hoidon antajan nimi ja ammatti, hoidosta vastaava lääkäri sekä käytettävän valmisteen täsmällinen nimi. Lisäksi on tarpeen tietää, mikä yritys palvelun myy ja mihin hoidon jälkeen voi ottaa yhteyttä.

Vastausten hyödyllisyys riippuu niiden tarkkuudesta. Yleinen vakuutus turvallisuudesta ei vastaa kysymykseen valmisteen alkuperästä. Samoin maininta koulutuksesta jättää avoimeksi sen, millaisesta koulutuksesta on kyse ja mikä merkitys sillä on kyseisen lääkehoidon toteuttamisessa.

Myös palvelun eri osapuolten roolit voivat vaatia selventämistä. Ajanvarauksen vastaanottaja, tilan tarjoaja, maksun saaja ja pistoksen antaja voivat olla eri tahoja. Asiakkaan ei pitäisi joutua päättelemään niiden keskinäistä työnjakoa vasta tilanteessa, jossa hän tarvitsee selvitystä saamastaan hoidosta.

Harkinta edellyttää myös aikaa. Jos olennaiset tiedot selviävät vasta hoitotuolissa, mahdollisuus perehtyä niihin jää vähäiseksi. Kirjalliset tiedot auttavat palaamaan sovittuihin asioihin myöhemmin, vaikka ne eivät yksin takaa hoidon asianmukaisuutta.

Hinta ja esittelykuvat kertovat vain osan palvelusta

Kauneushoitoa vertaileva asiakas näkee usein ensimmäiseksi hinnan ja kuvia tavoitellusta lopputuloksesta. Ne voivat auttaa hahmottamaan palvelun lupausta, mutta niiden perusteella ei voi arvioida lääkevalmisteen hankintaa tai hoitovastuun toteutumista. Sama koskee muiden asiakkaiden kertomuksia.

Myönteinen kokemus on kertomus yhdestä palvelutapahtumasta. Se ei osoita, että kaikki toiminnan edellytykset olisi tarkistettu. Vastaavasti yksittäinen kielteinen kokemus ei sellaisenaan selvitä ongelman syytä. Hoidon asianmukaisuuden arviointi vaatii täsmällisempiä tietoja kuin pelkän tyytyväisyyden tai tyytymättömyyden.

Edullinen hinta ei automaattisesti tarkoita puutteellista palvelua, eikä korkea hinta takaa laatua. Olennaisempaa on, mistä asiakas maksaa ja mitä palveluun sisältyy. Seurannan järjestäminen ja vastuuhenkilöiden tavoitettavuus voivat jäädä vertailussa vähälle huomiolle, jos huomio kohdistuu vain yhteen vastaanottokäyntiin.

Kiertuemuotoinen tarjonta tekee tämän eron näkyväksi. Asiakkaalle myydään yksittäinen hoitoaika, mutta hänen tiedontarpeensa ja mahdollinen avuntarpeensa voivat jatkua vierailun päättymisen jälkeen.

Ilmiön laajuudesta tarvitaan lisää tietoa

Tällä hetkellä käytettävissä olevat faktat osoittavat luvattomien valmisteiden käyttöä kiertuemuotoisissa botuliinihoidoissa, mutta ne eivät anna kokonaiskuvaa markkinasta. Ilman tarkempia tietoja ei voi esittää luotettavaa arviota toimijoiden lukumäärästä, toiminnan kestosta tai sen maantieteellisestä kattavuudesta Suomessa.

Myöskään mahdollisista viranomaistoimista, rikosepäilyistä tai todetuista potilasvahingoista ei ole annettu tietoja. Niiden olemassaoloa ei pidä päätellä pelkästä luvattomia valmisteita koskevasta havainnosta. Jokainen tällainen väite vaatisi oman selvityksensä.

Asian jatkoarvioinnissa keskeisiä olisivat valmisteiden nimet, hankintareitit, hoitojen vastuujärjestelyt sekä tiedot siitä, mitä asiakkaille on kerrottu. Näiden avulla voitaisiin erottaa toisistaan yksittäiset puutteet ja mahdollinen toistuva toimintatapa.

Asiakkaan kannalta jo nykyinen tieto tekee olennaiseksi yhden käytännön asian: pistettävän aineen ja hoidosta vastaavan tahon on oltava selvillä ennen hoitoa. Kauneuspalvelun helppo saatavuus ei poista tarvetta ymmärtää, millaiseen lääkehoitoon on osallistumassa ja kuka vastaa sen toteuttamisesta.