Euroopassa on viime kuukausina käyty yhä avoimempaa keskustelua siitä, miten ulkovaltojen, erityisesti Venäjän, epäillään pyrkivän vaikuttamaan jäsenmaiden vaaleihin. Huoli koskee sekä suoraa tiedustelutoimintaa että laajempaa informaatiovaikuttamista, jonka tavoitteena on horjuttaa kansalaisten luottamusta demokraattisiin instituutioihin. Suomessa tämä keskustelu on saanut oman painonsa, kun viranomaiset ja poliittiset toimijat valmistautuvat tuleviin eduskuntavaaleihin nykyistä turvallisuustilannetta vasten. Vaikka Suomessa vaalijärjestelmää pidetään kansainvälisesti vertailtuna vakaana ja luotettavana, varautumista pidetään silti tarpeellisena, koska vaikuttamisyritysten luonne on muuttunut aiempaa monimuotoisemmaksi.

Vaikuttamisen uhkakuva on laajentunut perinteisestä vakoilusta

Vielä muutama vuosikymmen sitten ulkovaltojen vaikuttamisesta puhuttaessa ajateltiin ensisijaisesti perinteistä vakoilua tai suoraa poliittista painostusta. Nykyisin turvallisuusviranomaiset ja tutkijat kuvaavat ilmiötä huomattavasti laaja-alaisemmaksi. Vaikuttamisyritykset voivat kohdistua tiedonvälitykseen, sosiaalisen median keskusteluun, yhteiskunnallisiin jakolinjoihin sekä yksittäisten ehdokkaiden tai puolueiden maineeseen. Tavoitteena ei välttämättä ole suoraan muuttaa vaalitulosta, vaan heikentää yleistä luottamusta siihen, että vaaliprosessi on rehellinen ja että sen lopputulos heijastaa aidosti äänestäjien tahtoa.

Suomalaiset turvallisuusviranomaiset ovat useissa yhteyksissä todenneet, että Venäjän katsotaan käyttävän vaikuttamisessaan useita rinnakkaisia keinoja. Näihin kuuluvat muun muassa harhaanjohtavan tiedon levittäminen, valeprofiilien ja automatisoitujen tilien hyödyntäminen keskustelun vääristämiseksi sekä pyrkimykset löytää ja vahvistaa yhteiskunnassa jo olemassa olevia ristiriitoja. Tällaista toimintaa on vaikea havaita yksittäisenä tekona, sillä se rakentuu usein pitkän ajan kuluessa ja hyödyntää olemassa olevaa julkista keskustelua sen sijaan, että se loisi kokonaan uusia teemoja tyhjästä.

Viranomaisyhteistyö on tiivistynyt vaalien lähestyessä

Suomessa vaalien turvallisuudesta vastaavat useat eri tahot yhdessä. Oikeusministeriö vastaa vaalijärjestelmän toimivuudesta ja äänestysprosessin käytännön järjestelyistä, kun taas laajempi kansallinen turvallisuustilannekuva muodostuu poliisin, suojelupoliisin sekä muiden turvallisuusviranomaisten yhteistyönä. Viime vuosina näiden toimijoiden välistä tiedonvaihtoa on pyritty tiivistämään, jotta mahdollisiin vaikuttamisyrityksiin voitaisiin reagoida nopeasti ja tarvittaessa myös ennakoivasti.

Erityisen tärkeänä pidetään sitä, että eri viranomaisilla on yhteinen ymmärrys siitä, millaista toimintaa pidetään tavanomaisena poliittisena keskusteluna ja millainen toiminta ylittää rajan ulkopuoliseksi vaikuttamiseksi. Tämä rajanveto ei ole aina yksiselitteinen, sillä avoimessa yhteiskunnassa myös ulkomaiset toimijat, tutkijat ja tiedotusvälineet seuraavat ja kommentoivat vaaleja aivan laillisesti. Haasteena on erottaa tavanomainen kiinnostus tarkoitushakuisesta ja salatusta vaikuttamisesta, jonka tarkoituksena on hyötyä toisen valtion sisäpolitiikan horjuttamisesta.

Suomalaiset viranomaiset ovat myös korostaneet, että kansainvälinen yhteistyö on tässä työssä keskeistä. Koska vaikuttamisyritykset eivät rajoitu yhteen maahan, tiedon jakaminen muiden Euroopan unionin jäsenmaiden ja liittolaisten kanssa auttaa tunnistamaan toimintamalleja, jotka voivat toistua useissa maissa lähes samanlaisina. Kun yhdessä maassa havaitaan tietynlainen vaikuttamisyritys, sen tunnusmerkit voidaan jakaa eteenpäin, jolloin muut maat pystyvät varautumaan vastaavaan toimintaan omissa vaaleissaan.

Sosiaalinen media ja verkkoympäristö korostuvat riskikohteina

Yksi keskeisimmistä syistä siihen, miksi vaalivaikuttamisesta on tullut aiempaa monimutkaisempi ilmiö, on verkkoympäristön ja sosiaalisen median roolin kasvu poliittisessa keskustelussa. Yhä suurempi osa äänestäjistä muodostaa käsityksensä ajankohtaisista aiheista sosiaalisen median kautta, mikä tekee alustoista houkuttelevia myös niille, jotka pyrkivät vaikuttamaan mielipiteisiin keinotekoisesti.

Suomi valmistautuu eduskuntavaaleihin varautuen Venäjän vaikuttamisyrityksiin – kuvituskuva

Asiantuntijat ovat kiinnittäneet huomiota etenkin siihen, miten helposti harhaanjohtava sisältö voi levitä nopeasti ilman, että sen alkuperää on mahdollista jäljittää luotettavasti. Automatisoidut tilit, koordinoitu jakaminen ja tarkoituksella kärjistetyt viestit voivat saada aikaan sen, että jokin aihe näyttää olevan laajemmin keskusteltu tai kannatettu kuin se todellisuudessa on. Tällainen keinotekoinen näkyvyys voi vaikuttaa julkiseen keskusteluun myös silloin, kun suurin osa käyttäjistä ei tiedosta osallistuvansa vaikutetun sisällön levittämiseen.

Suomessa on viime vuosina panostettu myös mediakasvatukseen ja kansalaisten kykyyn tunnistaa harhaanjohtavaa tietoa. Kouluissa, kirjastoissa ja erilaisissa kansalaisjärjestöissä on järjestetty koulutusta, jonka tavoitteena on parantaa yleistä lähdekriittisyyttä. Tämän katsotaan olevan yksi tehokkaimmista tavoista vastata vaikuttamisyrityksiin pitkällä aikavälillä, sillä yksittäisten harhaanjohtavien viestien poistaminen tai estäminen ei yksin riitä, jos yleinen kyky arvioida tiedon luotettavuutta ei samalla vahvistu.

Poliittiset puolueet ja ehdokkaat osana varautumista

Vaalivaikuttamisen torjunnassa keskeisessä roolissa eivät ole vain viranomaiset, vaan myös puolueet ja yksittäiset ehdokkaat. Poliittiset organisaatiot käsittelevät nykyisin merkittäviä määriä digitaalista tietoa, mukaan lukien jäsenrekistereitä, viestintäjärjestelmiä ja sosiaalisen median tilejä. Tämä tekee niistä mahdollisia kohteita myös tietoturvaan liittyville hyökkäyksille, joiden tarkoituksena voi olla tietovuotojen aiheuttaminen tai luottamuksellisen viestinnän paljastaminen julkisuuteen valikoidusti.

Useat puolueet ovat viime vuosina parantaneet omaa tietoturvaosaamistaan ja ohjeistaneet ehdokkaitaan varovaisuuteen esimerkiksi sähköpostiviestinnässä ja sosiaalisen median tilien suojaamisessa. Myös yksittäisiin ehdokkaisiin kohdistuva häirintä ja maalittaminen on noussut esiin keskusteluissa vaalien turvallisuudesta. Tällainen toiminta voi tulla sekä kotimaisista että ulkomaisista lähteistä, ja sen tarkoituksena voi olla erityisesti tiettyjen ehdokkaiden vaientaminen tai heidän julkisen kuvansa vahingoittaminen.

Ehdokkaiden ja puolueiden näkökulmasta haasteena on löytää tasapaino avoimen poliittisen keskustelun ja turvallisuuden välillä. Liiallinen varovaisuus voisi rajoittaa kansalaiskeskustelua, kun taas liian vähäinen varautuminen voi altistaa poliittisen prosessin ulkopuoliselle häirinnälle. Tästä syystä monet toimijat pitävät tärkeänä, että turvallisuusohjeistus laaditaan siten, ettei se estä demokraattista osallistumista, vaan tukee sitä.

Kansalaisten luottamus vaaliprosessiin nähdään keskeisenä voimavarana

Suomalaisessa yhteiskunnassa luottamus instituutioihin, mukaan lukien vaalijärjestelmään, on kansainvälisesti vertailtuna korkealla tasolla. Tätä luottamusta pidetään yhtenä tärkeimmistä syistä siihen, miksi laajamittaisten vaikuttamisyritysten arvioidaan olevan Suomessa vaikeampia toteuttaa kuin monissa muissa maissa. Kun kansalaiset luottavat vaalien järjestämiseen, ääntenlaskennan luotettavuuteen ja viranomaisten toimintaan, yksittäiset harhaanjohtavat väitteet eivät yhtä helposti muuta laajempaa yleistä mielipidettä.

Juuri tästä syystä osa asiantuntijoista arvioi, että mahdolliset vaikuttamisyritykset Suomessa saattavat kohdistua enemmän yhteiskunnallisen luottamuksen pitkäjänteiseen heikentämiseen kuin äkillisiin, yksittäisiin tapahtumiin ennen vaalipäivää. Tavoitteena voisi olla esimerkiksi epäilyksen kylväminen siitä, että viranomaiset eivät kykene suojelemaan vaaliprosessia, vaikka konkreettista näyttöä vaalituloksen vääristymisestä ei olisikaan.

Viranomaiset ovat toistuvasti korostaneet, että avoin viestintä on yksi tehokkaimmista keinoista ylläpitää luottamusta. Kun kansalaisille kerrotaan selkeästi, miten vaalit järjestetään, miten äänet lasketaan ja miten mahdollisiin häiriöihin varaudutaan, huhuille ja perättömille väitteille jää vähemmän tilaa. Läpinäkyvyyttä pidetään erityisen tärkeänä tilanteessa, jossa kansainvälinen turvallisuusympäristö on muuttunut aiempaa jännitteisemmäksi ja jossa julkinen keskustelu ulkovaltojen vaikuttamisesta on lisääntynyt kaikkialla Euroopassa.

Kokonaisuutena Suomen valmistautuminen tuleviin eduskuntavaaleihin heijastaa laajempaa eurooppalaista kehitystä, jossa vaalien turvallisuutta ei enää tarkastella pelkästään äänestysteknisenä kysymyksenä, vaan osana kansallista turvallisuutta. Viranomaisten, puolueiden ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyöllä pyritään varmistamaan, että vaaliprosessi säilyy luotettavana ja että mahdolliset ulkopuoliset yritykset vaikuttaa julkiseen keskusteluun tunnistetaan ja niihin voidaan vastata ajoissa.