Talous kasvaa viimein – näkyykö se asuntovelan koroissa tai pörssissä? Kysyimme ekonomistilta

# Talous kasvaa viimein – näkyykö se asuntovelan koroissa tai pörssissä?

Suomalaisen talouden pitkä stagnaatio näyttää viimein olevan ohi. Tämän viikon tiedot osoittavat, että bruttokansantuote lähti nousuun ja talouskasvu vahvistui merkittävästi edellisiin kuukausiin verrattuna. Mutta onko tämä kannalta ottaen iloinen sanoma kaikille? Vastaus on monimutkainen: pörssi juhlii, kuluttajat pitävät korkojen laskua odottelulla ja työmarkkinat vasta herättelevät.

Talouden elpyminen on merkitty aihio monille suomalaisille. Asuntovelallisten joukossa toiveet korkojen laskusta heijastuvat arjen budjettipäätöksiin. Samalla osakemarkkinat ovat jo reagoineet nopeasti positiivisiin signaaleihin. Tämä ristiriita on tyypillinen markkinatilanteille: rahoitusmarkkinat liikkuvat odotuksien pohjalta, kun taas reaalitalous sekä kuluttajien ostovoima muuttuvat hitaammin.

Pörssi juhlii kasvun merkkejä

Osakemarkkina on paljon nopeareuktio kuin perinteinen talous. Sijoittajat reagoivat välittömästi positiivisiin signaaleihin ja myyvät aggressiivisesti negatiivisten näkymien perusteella. Talouskasvun vahvistuminen sai pörssin nousta selvästi, sillä se merkitsee yritysten tulosten kasvun mahdollisuutta.

Rahoitusmarkkinoiden nopeudessa on tekijöitä, joita ei ole vaikea ymmärtää. Sijoittajat tekevät päätöksiään pitkälle tulevaisuuteen ja pyrkivät olemaan ennen markkinaa. Kun talouskasvudata julkaistaan, osaan sijoittajista on jo odottanut juuri tällaista lopputulosta. Toiset yllättyivät positiivisesti tai negatiivisesti, ja näiden reaktioiden yhteisvaikutus näkyy välittömästi osakkeiden hinnoissa.

Pörssikurssien nousu viime päivinä kertoo siis ennen muuta siitä, että sijoittajat uskovat suomalaisen talouden tulevaan nousuun. Tämä uskottavuus perustuu konkreettisiin numeereihin, mutta se on myös osittain odotuspelausta – sijoittajat veikkaavat, mitä tulee seuraavaksi.

Asuntovelan korkojen kohdalla on vielä odotettava

Asuinolot ostavat useimmiten lainalla, ja asuntovelan korot ovat suurelle osalle suomalaisista suurimpia, säännöllisiä kuluja. Edellisten vuosien korkotaso on painanut monien talousarvioita, ja toivo korkojen laskusta on tuntuva.

Korkomarkkinat eivät kuitenkaan liiku yhtä nopeasti kuin osakemarkkinat. Pankeilla on omat strategiansa ja tarkastelunsa, joiden perusteella ne päättävät korkojen muokkaamisesta. Tyypillisesti pankkien korkomuutokset seuraavat viiveellä keskuspankin toimia ja yleisen koronnousun trendin vahvistumista.

Suomalainen keskuspankki on osa Euroopan keskuspankkijärjestelmää, ja Euroopan yleiset koronäkymät vaikuttavat suoraan Suomeen. Talouskasvun vahvistuminen voi aikanaan johtaa siihen, että korot pysyvät korkeammalla pidempään, koska inflaatiopressio voi jatkua. Toisaalta vahva talouskasvu voi myös merkitä sitä, että keskuspankki tuntee enemmän varmuutta ja voi laskea korkoja vähitellen.

Monet asuntovelallisten asiat riippuu siitä, miten talouskasvun voimakkuus jatkuu ja miten globaalit markkinat reagoivat. Pankkien korkomallissa vaikuttavat monet tekijät, joista kotimaan talouskasvu on vain yksi. Kansainväliset markkinat, valuuttakurssit ja maailmantalouden kehitys vaikuttavat yhtä lailla.

Työmarkkinat heräävät hitaammin kuin pörssi

Talouskasvun tulo merkitsee aikanaan enemmän työpaikkoja ja parempia palkkamahdollisuuksia. Mutta ei välittömästi. Yritysten henkilöstöpäätökset tehdään varovaisesti, erityisesti jos kasvun kestävyydestä ei ole täyttä varmuutta.

Historian perusteella tiedetään, että työmarkkinat jäävät usein jäljessä muista talouden indikaattoreista. Kun talous kasvaa, yritykset ensin parantavat olemassa olevien työntekijöiden tehokkuuden, parantavat tuottavuutta ja optimoivat resurssejaan. Vasta kun kasvun jatkuminen vaikuttaa varmemmalta, alkavat uusien työpaikkojen perustaminen ja aktiivinen rekrytointi.

Tämän vuoksi työttömyysluvut muuttuvat palkkaehdotuksista ja rekrytointitarpeiden yleisestä vilkastumisesta hitaammin. Palkkojen nousu puolestaan saattaa tulla näkyviin enemmän niissä teollisuuden aloissa, joilla on jo nyt pulaa osaavasta työvoimasta. Yleisesti ottaen työmarkkinoiden normalisoituminen ja työttömyyden lasku pitkittyy usein neljällä vuosineljänneksellä tai enemmän talouskasvun alkamisesta.

Mitä ekonomistit arvelevat tulevaisuudesta

Talousasioita seuraavat asiantuntijat ovat historiallisesti epäileväisempiä nopeista käänteistä kuin mediassa saatetaan esittää. Monet ekonomistit varoittavat siitä, että yksi tai kaksi positiivista neljännestä eivät takaa pitkäaikaista talouskasvua. Globaalit riskit ovat edelleen olemassa, ja geopolitiikka voi tuoda yllätyksiä.

Danske Bankin kaltaiset rahoituslaitokset seuraavat talouskenttää erittäin tarkasti ja tekevät ennusteita, jotka perustuvat syvälliseen analyysiin. Ekonomistit painottavat, että talouskasvun positiiviset merkit ovat hyviä uutisia, mutta todellinen positiivinen muutos näkyy pidemmällä aikavälillä kestävinä trendeissä.

Palkkakasvu on yksi niistä tekijöistä, joihin kiinnitetään huomiota. Jos palkat nousevat todellisen talouskasvun mukaan, se merkitsee sitä, että kasvu on oikea ja pysyvä. Palkkojen nousu merkitsee myös sitä, että työvoimaa arvostetaan ja että yritysten tuloskehitys on vahvaa.

Mihin kannattaa suomalaisena katsoa nyt

Talouskasvu on hyvä uutinen periaatteessa kaikille, mutta käytännössä sen hyödyt jakautuvat vaihtelevasti. Osakesijoittajat näkevät hyödyt melko nopeasti, asuntovelallisten on odotettava korkojen laskua, ja työntekijät saavat parempaa palkanneuvottelupohjaa vasta myöhemmin.

Suomalaisille on silti kannustava uutinen se, että stagnaation kausi näyttää olevan ohi. Talouskasvun palatessa markkinoille avautuu tilaa myös parantuneille työllisyysodotutuille ja kuluttajien luottamuksen paranemiselle. Nämä puolestaan ruokkivat lisää kasvua.

Tulevina kuukausina kannattaa seurata erityisesti palkkakasvu-uutisia, työllisyyslukuja ja sitä, millä aikavälillä pankit alkavat reagoida talouskasvuun korkoissaan. Nämä indikaattorit kertovat, kuinka vahva ja kestävä talouskasvun elpyminen todellisuudessa on.