Tikkurilan parveketurman jälkeen talon parvekkeiden ovista poistetaan kahvat

Vantaan Tikkurilassa juhannusaattona tapahtunut vakava parvekeonnettomuus on johtanut nopeisiin turvallisuustoimiin onnettomuustalossa. Mies kuoli pudottuaan parvekekaiteen lasituksen läpi. Tapahtuman jälkeen talon parvekkeiden käyttö on kielletty, ja asukkaille on ilmoitettu kiellosta parvekeoviin teipatuilla lapuilla. Talossa ryhdytään poistamaan parvekeovien kahvoja, jotta parvekkeille ei mentäisi ennen kuin niiden turvallisuudesta on saatu riittävä varmuus.

Onnettomuus tapahtui juhannusaattona

Kuolemaan johtanut onnettomuus sattui juhannusaattona Vantaan Tikkurilassa sijaitsevassa asuintalossa. Tapahtumien keskiössä oli parveke, jonka kaiteen lasituksen läpi mies putosi. Pudotus johti kuolemaan.

Tapaus on herättänyt huolta talon asukkaiden keskuudessa ja laajemmin myös sen vuoksi, että parvekkeet ovat monissa kerrostaloasunnoissa arjen tavallinen osa. Niitä käytetään erityisesti kesäisin oleskeluun, tuulettamiseen ja asumismukavuuden lisäämiseen. Kun parvekkeen rakenteisiin kohdistuu epäily turvallisuuspuutteesta, varotoimien merkitys korostuu nopeasti.

Onnettomuuden tarkat olosuhteet edellyttävät selvittämistä. Tässä vaiheessa keskeistä on, että parvekkeiden käyttö on keskeytetty talossa, jossa turma tapahtui. Käyttökielto on tyypillinen välitön toimenpide tilanteessa, jossa rakenteiden kuntoon tai turvallisuuteen liittyy epäselvyyttä. Sen tarkoituksena ei ole ennakoida tutkinnan lopputulosta, vaan ehkäistä mahdolliset lisävahingot.

Juhannusaatto on Suomessa ajankohta, jolloin ihmiset liikkuvat paljon ja viettävät aikaa kotona, mökeillä ja ulkona. Kerrostaloissa parvekkeet ovat usein osa juhannuksen viettoa, mikä tekee tapahtuneesta erityisen pysäyttävän. Yksittäinen onnettomuus voi hetkessä muuttaa tavallisena pidetyn ympäristön riskipaikaksi, ainakin siihen asti kunnes turvallisuus on tarkistettu.

Parvekkeiden käyttö kiellettiin talossa

Onnettomuuden jälkeen talon parvekeoviin teipattiin lappuja, joissa parvekkeiden käyttäminen kiellettiin. Ilmoitukset vietiin asukkaille lauantaina. Käytännössä tämä tarkoittaa, että asukkaiden ei tule mennä parvekkeille ennen kuin taloyhtiö tai muut vastuulliset tahot ovat antaneet asiasta uuden ohjeen.

Pelkkä kirjallinen kielto ei kuitenkaan aina riitä tilanteessa, jossa parvekeovi on osa asunnon normaalia käyttöä. Siksi talossa on päätetty ryhtyä poistamaan parvekeovien kahvoja. Tällainen toimi on poikkeuksellinen, mutta ymmärrettävä, jos halutaan varmistaa, ettei parvekkeille mennä vahingossa, tottumuksesta tai kiellosta huolimatta.

Kahvojen poistaminen rajaa parvekkeiden käyttöä fyysisesti. Se voi aiheuttaa asukkaille käytännön hankaluuksia, esimerkiksi tuuletuksen ja parvekkeella säilytettyjen tavaroiden osalta. Turvallisuustilanteessa asumismukavuuteen liittyvät haitat jäävät kuitenkin toissijaisiksi. Ensisijainen tavoite on estää uusi onnettomuus.

Asukkaille tällaiset toimet voivat tuntua raskailta etenkin, jos parveke on ollut osa arjen rutiineja. Moni käyttää parveketta esimerkiksi pyykin kuivattamiseen, kasvien hoitamiseen tai lemmikin ulkoiluttamiseen valvotusti. Käyttökiellon aikana myös näistä asioista on luovuttava tai etsittävä korvaavia ratkaisuja.

Taloyhtiöissä vastaavat tilanteet edellyttävät selkeää viestintää. Asukkaiden on tiedettävä, mitä kielto tarkoittaa, kuinka pitkään se voi kestää ja keneen voi olla yhteydessä, jos parvekkeella on välttämättömäksi katsottavaa omaisuutta. Samalla on vältettävä ennenaikaisia johtopäätöksiä onnettomuuden syistä.

Rakenteiden turvallisuus selvitetään ennen käytön jatkumista

Parvekkeiden käyttöön liittyvä päätöksenteko perustuu yleensä rakenteiden turvallisuuden arviointiin. Jos onnettomuus liittyy parvekkeen lasitukseen, kaiteeseen tai muuhun rakenteeseen, on selvitettävä, onko kyse yksittäisestä vauriosta, asennukseen liittyvästä ongelmasta, kulumisesta, materiaalin pettämisestä tai muusta tekijästä.

Parvekekaiteiden ja lasitusten on kestettävä tavanomaista käyttöä. Ne eivät kuitenkaan ole tarkoitettuja kaikkiin kuormitustilanteisiin, eivätkä ne ole esimerkiksi kiipeilyä, voimakasta törmäystä tai poikkeuksellista painetta varten. Silti asuinkerrostalojen rakenteilta edellytetään turvallisuutta siten, ettei normaalissa asumisessa synny vaaraa.

Tikkurilan tapauksessa olennaista on selvittää, miten lasitus petti ja miksi putoaminen tapahtui. Tällainen selvitys voi edellyttää rakenneteknistä arviointia, huoltohistorian tarkastelua sekä mahdollisesti muiden saman talon parvekkeiden tutkimista. Jos talossa on useita samantyyppisiä parvekkeita, varotoimet kohdistuvat luontevasti kaikkiin niihin, kunnes voidaan varmistua, ettei vastaavaa riskiä ole muualla.

Rakenteiden tarkastuksissa voidaan kiinnittää huomiota esimerkiksi lasielementtien kiinnityksiin, kaiderakenteisiin, ruuveihin, listoihin, rungon kuntoon ja mahdollisiin aiempiin korjauksiin. Myös rakennuksen ikä, kunnossapitohistoria ja sääolosuhteiden vaikutus voivat olla merkityksellisiä. Suomessa parvekkeet altistuvat lämpötilavaihteluille, kosteudelle, tuulelle, lumelle ja jäätymiselle, mikä korostaa säännöllisen huollon tarvetta.

Onnettomuuden jälkeen tehtävät tarkastukset eivät välttämättä valmistu nopeasti. Jos tarvitaan asiantuntijalausuntoja, lisätutkimuksia tai korjaustoimia, parvekkeiden käyttökielto voi jatkua pidempään. Asukkaiden kannalta epävarmuus on hankalaa, mutta turvallisuuskysymyksissä päätökset tehdään yleensä vasta, kun riittävä tieto on koossa.

Vastuut jakautuvat useille tahoille

Kerrostalon parvekkeisiin liittyvä vastuunjako voi olla asukkaalle vaikeasti hahmotettava. Taloyhtiö vastaa yleensä rakennuksen rakenteista ja kunnossapidosta, mutta yksityiskohdat riippuvat yhtiöjärjestyksestä, tehdyistä muutostöistä ja siitä, mikä osa parvekkeesta on kyseessä. Parvekelasitukset voivat joissakin tapauksissa olla taloyhtiön vastuulla, toisissa tilanteissa asukkaan tai osakkaan hankkimia ja ylläpitämiä.

Kun tapahtuu vakava onnettomuus, vastuunjakoa ei ratkaista pelkkien oletusten perusteella. Ensin selvitetään, mitä on tapahtunut, missä kunnossa rakenteet ovat olleet ja onko kunnossapidossa, käytössä tai rakenteissa ollut puutteita. Vasta tämän jälkeen voidaan arvioida mahdollisia oikeudellisia ja hallinnollisia seurauksia.

Taloyhtiön näkökulmasta nopea käyttökielto ja kahvojen poistaminen ovat keinoja osoittaa, että riskiin suhtaudutaan vakavasti. Kiinteistön omistajan ja hallinnon on toimittava niin, ettei tunnettu tai epäilty vaara jää huomiotta. Asukkaiden näkökulmasta tärkeintä on saada ymmärrettävät ohjeet ja tieto siitä, milloin tilanne arvioidaan uudelleen.

Viranomaisten ja asiantuntijoiden rooli voi korostua, jos onnettomuuden syy jää epäselväksi tai jos on syytä epäillä laajempaa rakenteellista ongelmaa. Rakennusturvallisuuteen liittyvissä tapauksissa selvitykset voivat ulottua yksittäistä asuntoa laajemmalle, etenkin jos samaa rakenneratkaisua on käytetty useissa parvekkeissa.

Asukkaiden ei tule yrittää kiertää käyttörajoituksia omin päin. Parvekeoven kahvan poistaminen voi houkutella etsimään väliaikaisia ratkaisuja, mutta se voi lisätä vaaraa ja vaikeuttaa myös vastuiden selvittämistä. Jos parvekkeelle on välttämätöntä päästä esimerkiksi turvallisuussyistä, asiasta tulisi sopia taloyhtiön tai kiinteistöhuollon kanssa.

Parveketurvallisuus nousee esiin kesäkaudella

Kesä on parvekkeiden vilkkainta käyttöaikaa. Siksi parveketurvallisuuteen liittyvät kysymykset nousevat usein esiin juuri lämpiminä kuukausina. Parvekkeilla oleskellaan, niillä säilytetään tavaroita ja niihin tehdään toisinaan omia järjestelyjä, jotka voivat vaikuttaa turvallisuuteen.

Asukkaiden on hyvä muistaa, että parvekekaiteisiin ja lasituksiin ei pidä nojata voimakkaasti, niihin ei pidä kohdistaa ylimääräistä kuormaa eikä niiden päälle tule kiivetä. Lasten ja lemmikkien turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Myös irtonaiset kalusteet, laatikot ja muut esineet voivat muodostaa riskin, jos niiden avulla parvekkeen reunalle pääsee nousemaan.

Taloyhtiöiden kannalta säännöllinen tarkastus ja kunnossapito ovat keskeisiä. Parvekkeiden rakenteet voivat näyttää päällisin puolin ehjiltä, vaikka kiinnityksissä tai materiaaleissa olisi kulumista. Siksi huolto-ohjelmien, kuntotutkimusten ja havaittujen vikojen korjaamisen merkitys on suuri.

Onnettomuuden jälkeen monessa taloyhtiössä saatetaan pohtia omien parvekkeiden kuntoa. Se on ymmärrettävää, mutta yksittäisestä tapauksesta ei voi suoraan päätellä muiden rakennusten turvallisuutta. Silti tapahtuma muistuttaa siitä, että parveke ei ole vain asumismukavuutta lisäävä tila, vaan osa rakennusta, jonka turvallisuus perustuu suunnitteluun, rakentamiseen, kunnossapitoon ja oikeaan käyttöön.

Tikkurilan talossa huomio keskittyy nyt siihen, että parvekkeille ei mennä ja että rakenteiden turvallisuus selvitetään. Vasta tarkempien arvioiden jälkeen voidaan päättää, milloin parvekkeet voidaan ottaa jälleen käyttöön ja tarvitaanko talossa korjauksia tai muita pysyvämpiä muutoksia. Turman seuraukset tuntuvat talon asukkaiden arjessa välittömästi, mutta varotoimien tarkoituksena on estää se, ettei vastaavaa tapahtuisi uudelleen.