Kalevi Sorsa -säätiö on julkaissut tutkimusraportin, joka herättää huomattavia kysymyksiä siitä, kuinka luotettavasti suomalaiset ennustelaitos voivat ennustaa taloudellista kehitystä. Raportin keskeinen löydös on varoittava: talousennusteet sisältävät huomattavasti suurempia virhemarginaaleja kuin mitä päättäjät usein ymmärtävät. Tämä voi johtaa keinotekoisesti perusteltuihin säästötoimenpiteisiin tai muihin merkittäviin taloudellis-poliittisiin ratkaisuihin.
Tutkimusraportin julkaisu osuu aikaan, jolloin talouspolitiikasta käydään vilkasta keskustelua niin hallitustasolla kuin eduskunnassakin. Hallinto tekee suuria päätöksiä usein pitkälti ennustelaitosten tekemien arvioiden pohjalta. Jos nämä arviot sisältävät merkittäviä epävarmuuskerroksia, koko päätöksenteko voi perustua osin virheellisiin oletuksiin.
Ennustamisen rajat ja haasteet
Talousennusteiden tekeminen on erittäin monimutkaista työtä. Talousjärjestelmä reagoi lukuisiin eri tekijöihin – kansainväliseen kehitykseen, valuuttakursseihin, väestörakenteen muutoksiin, energian hintoihin ja moniin muihin muuttujiin. Yksittäisen tekijän muutos voi laukkaista ketjureaktion, jota on vaikea ennustaa tarkasti etukäteen.
Kalevi Sorsa -säätiön tutkimusraportin mukaan perinteisten ennustemallien kehityksessä on tapahtunut paljon edistystä viime vuosikymmeninä. Silti rajoitukset ovat säilyneet suureksi osaksi samoina. Järjestelmät voivat mitata historiallisen datan perusteella muuttujien välisiä yhteyksiä, mutta tulevaisuudessa nämä suhteet voivat muuttua merkittävästi.
Erityisesti pitkien ennusteiden osalta epävarmuus kasvaa nopeasti. Viiden vuoden ennusteet sisältävät tyypillisesti huomattavasti suurempia virhemarginaaleja kuin yhden vuoden ennusteet. Jotkut ennustelaitokset ovat tunnustaneet tämän tosiasian, mutta käytännössä poliitikkojen päätöksiin vaikuttavat usein nimenomaan pitkän aikavälin ennusteet, joiden tarkkuus on kaikkein heikoin.
Virheiden laskeminen ja sisäisen epävarmuuden arvioiminen
Tutkimuksessa käytetään sanastoa, jonka mukaan talousennusteiden sisäinen epävarmuus on jotakin hyvin tiettyä. Kun ennustelaitos antaa arvion bruttokansantuotteen kasvusta – esimerkiksi 1,5 prosenttia – se ei yleensä kerro, kuinka suuri virhemarginaali tälle arviolle on. Todellisuudessa oikea luku voisi olla 0,5 prosentista kolmeen prosenttiin tai jopa sitäkin laajemmalla alueella.
Raportin mukaan tällaisilla epävarmuuksilla on ratkaisevat seuraukset, kun puhutaan miljardien summista. Jos hallitus tekee säästöpäätöksiä olettaen julkisen talouden vastustamatonta alijäämää, mutta todellinen kehitys osoittautuu ennustettua paremmaksi, säästöt osoittautuvat tarpeettomiksi. Toisaalta, jos talous kehittyy ennustetta huonommin, hallitus voi jäädä ilman riittäviä torjuntavälineitä.
Kalevi Sorsa -säätiö painottaa raportin yhteydessä, että nämä epävarmuudet eivät ole ennustelaitos-kohtaisia vikoja. Ongelma on systemaattinen ja liittyy itse ennustamisen luontoon. Mikään ennustelaitos maailmassa ei pysty systemaattisesti paremmin ennustamaan taloudellista kehitystä kuin muut, vaikka joissain tilanteissa tietty laitos voi sattumalta lyödä paremmin vetoa.
Politiikan riippuvuus epävarmoista luvuista
Yksi raportin tärkeimmistä huomioista koskee sitä, kuinka politiikka liian usein riippuu näistä epävarmoista ennusteista. Esimerkiksi julkisen talouden tasapainottamista koskevat päätökset perustuvat usein pitkän aikavälin ennusteisiin siitä, kuinka paljon hallituksen on leikattava menoja tai korotettava tuloja.
Mutta jos ennustettu alijäämä on 2 prosentin sisämarginaalilla epävarma, voisi hallitus tehdä täysin erilaisia ratkaisuja riippuen siitä, mihin epävarmuusalueeseen todellinen tilanne päätyy. Tämä voi johtaa väärin perusteltuihin reformeihin, jotka tekevät vahinkoa ja joita myöhemmin on hankala purkaa.
Raportti myös huomauttaa, että poliittiset päätökset omaksuvat usein yhden ennustelaitoksen näkemyksen, vaikka eri laitokset usein antavat selvästi eriäviä arvioita. Näiden erojen sijasta päättäjät valitsevat usein yhden arvion ja rakentavat sen ympärille koko politiikkansa. Raportin mukaan parempi lähestymistapa olisi tunnustaa useimpien ennusteiden antaman alueen laajuus ja tehdä päätöksiä, jotka kestävät myös tilanteissa, joissa ennusteet menevät pieleen.
Suositukset tulevalle talouspolitiikalle
Kalevi Sorsa -säätiön tutkimusraportti esittää useita suosituksia, joita hallinnon olisi hyvä harkita seuraavissa talouspoliittisissa ratkaisuissaan. Ensinnäkin raportissa korostetaan tarvetta sille, että ennustelaitokset esittäisivät avoimemmin epävarmuustekijöitään ja virhemarginaalejaan. Jos ennuste annettaisiin alueen muodossa eikä yksittäisten numeroiden muodossa, se voisi auttaa päättäjiä ymmärtämään, kuinka paljon liikkumavaraa on.
Toiseksi raportti ehdottaa, että talouspolitiikan tulisi perustua paremmalla tavalla moniin erilaisiin skenaarioihin. Hallitus voisi harjoitella varautumista tilanteisiin, joissa talous kehittyy ennustetta paremmin tai huonommin. Tämä stressitestaus voisi auttaa tekemään kestävämpiä ja joustavampia ratkaisuja.
Kolmanneksi tutkimusraportin mukaan yksittäisten ennusteiden noudattamisen sijasta hallituksen tulisi kiinnittää enemmän huomiota eri ennustelaitosten antamien arvioden hajontaan. Suuri hajonta kertoo siitä, että asiasta vallitsee merkittävää epävarmuutta, ja tällaisissa tilanteissa varovaisuus olisi paikallaan.
Raportin viesti on laajasti soveltuva kaikille kehittyneille talouksille, mutta erityisen tärkeä se on pienille ja avoimille talouksille kuten Suomelle, joiden kehitystä määrittelevät vahvasti kansainväliset tekijät.
Ennusteet ja todellisuus tulevaisuudessa
Tutkimusraportin julkaisu ei tarkoita, että talousennusteet olisivat hyödyttömiä. Pikemminkin se ehdottaa kauemmas menevää siirtymää siinä, miten näitä ennusteita tulisi tulkita ja käyttää. Ennusteet voivat silti tarjota arvokasta informaatiota trendeistä ja kehityssuunnista. Ne auttavat hahmottamaan, mihin suuntaan talous on menossa, vaikka tarkkaa etäisyyttä on vaikea arvioida.
Kalevi Sorsa -säätiö ehdottaa, että poliittisen keskustelun tulisi muuttua vähemmän numerokeskiseksi ja enemmän skenaario- ja varautumiskeskiseksi. Tämä voisi johtaa nykyistä joustavampiin ja kestävämpiin ratkaisuihin.
Raportin julkaisu on ajoittunut merkittävällä tavalla suomalaiseen talouspoliittiseen prosessiin. Hallitus ja eduskunta tekevät tulevissa kuukausissa merkittäviä ratkaisuja, joiden taustalla ovat ennustelaitosten tekemät arviot. Raportin sanoma kuuluu selvästi: nämä arviot tulee asettaa oikeaan perspektiiviin ja tunnustaa niihin liittyvä epävarmuus.
Ladataan kommentteja...