Ukrainan turvallisuuspalvelun entinen johtohahmo tuomittiin elinkautiseen Venäjän vakoojana

Ukrainan turvallisuuspalvelun entinen korkea-arvoinen virkamies Dmytro Koziura on tuomittu elinkautiseen vankeuteen maanpetoksesta. Everstin arvoinen Koziura työskenteli ennen pidätystään Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU:n terrorisminvastaisen yksikön johdossa. Oikeuden mukaan hän toimi Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n hyväksi ja välitti tietoja, joilla oli merkitystä Ukrainan puolustukselle ja siviiliyhteiskunnan turvallisuudelle.

Tapaus on poikkeuksellisen vakava, koska tuomittu toimi virassa, jossa hänellä oli pääsy arkaluonteiseen tietoon sekä turvallisuusviranomaisten sisäisiin toimintatapoihin. Vakoojasyytökset kohdistuivat henkilöön, jonka tehtäviin kuului Ukrainan valtion suojaaminen terrorismin, sabotaasin ja vihamielisen tiedustelutoiminnan kaltaisilta uhilta. Tuomio alleviivaa sitä, kuinka Venäjän hyökkäyssodan aikana Ukrainan sisäinen turvallisuus on jatkuvan paineen alla myös omien viranomaisten luotettavuuden osalta.

Värväys tapahtui Wienissä jo ennen täysimittaista sotaa

Koziuran yhteyden Venäjän turvallisuuspalveluun kerrotaan alkaneen Wienissä vuonna 2018. Tuolloin Venäjän ja Ukrainan välinen sota oli jatkunut jo vuosia Itä-Ukrainassa, mutta Venäjän täysimittainen hyökkäys oli vielä edessä. Ajankohta tekee tapauksesta erityisen merkittävän, sillä se osoittaa Venäjän tiedustelutoiminnan pyrkineen rakentamaan pitkäkestoisia vaikutuskanavia Ukrainan turvallisuuskoneiston sisälle jo hyvissä ajoin ennen vuoden 2022 suurhyökkäystä.

Tiedustelutoiminnassa pitkä aika on usein merkittävä etu. Jos henkilö saadaan värvättyä valtion keskeiseen turvallisuusorganisaatioon, tiedonhankinta voi jatkua vuosia ennen kuin epäilykset heräävät tai toiminta paljastuu. Tällaisessa asemassa oleva henkilö ei välttämättä tarvitse näyttäviä toimia aiheuttaakseen vahinkoa. Jo yksittäiset raportit, tilannetiedot, henkilöstöä koskevat havainnot tai tiedot suojausjärjestelyistä voivat antaa vihamieliselle valtiolle hyödyllisen kuvan kohdemaan heikkouksista.

Koziuran väitetty toiminta ulottui aikaan, jolloin Ukraina on joutunut samaan aikaan torjumaan sotilaallista hyökkäystä, suojaamaan energiaverkkoaan ja ylläpitämään väestön arkea jatkuvien ilmaiskujen keskellä. Tällaisessa tilanteessa tiedon merkitys korostuu. Kriittistä infrastruktuuria koskevat tiedot voivat auttaa hyökkääjää arvioimaan, mihin iskut kannattaa kohdentaa ja miten aiempien iskujen vaikutuksia voidaan hyödyntää. Samoin tiedot ohjusiskujen seurauksista voivat kertoa, missä määrin hyökkäykset ovat onnistuneet ja millaisia korjaavia toimia Ukraina on tehnyt.

Arkaluonteiset tiedot koskivat infrastruktuuria ja iskujen vaikutuksia

Koziuran katsottiin luovuttaneen Venäjälle tietoja muun muassa Ukrainan kriittisestä infrastruktuurista. Kriittisellä infrastruktuurilla tarkoitetaan rakenteita ja järjestelmiä, joiden toiminta on välttämätöntä yhteiskunnan jatkuvuudelle. Niihin kuuluvat esimerkiksi energiahuolto, tietoliikenneyhteydet, liikennejärjestelmät, vedenjakelu, viranomaisten viestintä sekä väestönsuojeluun liittyvät järjestelyt.

Venäjän hyökkäyssodan aikana juuri tällaiset kohteet ovat olleet toistuvasti iskujen kohteena. Sähköverkkoon, lämpölaitoksiin ja muihin energiakohteisiin kohdistuneet hyökkäykset ovat pyrkineet heikentämään Ukrainan kykyä selviytyä talvesta, ylläpitää teollisuutta ja turvata kaupunkien peruspalvelut. Kun turvallisuusviranomaisella on pääsy näihin kohteisiin liittyviin tietoihin, vuodon seuraukset voivat olla laajoja.

Tuomion kannalta keskeistä oli myös se, että Koziuran kerrotaan välittäneen tietoja Venäjän Kiovaan kohdistuneiden ohjusiskujen vaikutuksista. Tällainen tieto voi sisältää arvioita vahingoista, osumien tarkkuudesta, puolustuksen reagointikyvystä ja korjaustoimien etenemisestä. Hyökkääjälle se voi muodostaa palautekanavan, jonka avulla tulevia iskuja voidaan suunnitella aiempaa tehokkaammin.

Vaikka kaikki tapauksen yksityiskohdat eivät ole julkisia, syytteiden luonne viittaa siihen, että kyse ei ollut vähäisestä tai satunnaisesta yhteydenpidosta. Elinkautinen tuomio kertoo oikeuden arvioineen teon erittäin vakavaksi ja valtion turvallisuutta vahingoittavaksi. Sodan aikana maanpetos saa erityisen painoarvon, koska luovutetut tiedot voivat vaikuttaa sekä sotilaallisiin operaatioihin että siviilien turvallisuuteen.

Pidätys helmikuussa 2025 pysäytti uran turvallisuuspalvelun johdossa

Koziura pidätettiin helmikuussa 2025. Pidätys oli merkittävä paitsi hänen asemansa vuoksi myös siksi, että hän työskenteli tuolloin yhä SBU:n terrorisminvastaisen yksikön johdossa. Tehtävä asetti hänet lähelle Ukrainan sisäisen turvallisuuden ydintä. Terrorisminvastaisissa ja vastatiedusteluun liittyvissä tehtävissä toimivat virkamiehet käsittelevät usein tietoa, jonka salassapito on välttämätöntä operaatioiden onnistumiselle ja henkilöstön turvallisuudelle.

Tapauksen paljastuminen nostaa esiin kysymyksen siitä, miten syvälle Venäjän tiedustelu on pyrkinyt tunkeutumaan Ukrainan valtionhallintoon ja turvallisuusviranomaisiin. Ukraina on sodan aikana toteuttanut useita toimenpiteitä viranomaiskoneiston puhdistamiseksi, korruption vähentämiseksi ja yhteistyökelpoisuuden parantamiseksi länsimaisten kumppaneiden kanssa. Samalla Venäjän tiedustelupalvelut ovat pyrkineet käyttämään hyväksi henkilökohtaisia verkostoja, aiempia palvelussuhteita, taloudellisia paineita ja poliittisia jakolinjoja.

Korkea-arvoisen virkamiehen pidätys on viesti myös Ukrainan omille turvallisuusrakenteille. Se kertoo, että valvonta ja vastatiedustelu kohdistuvat myös niihin, jotka ovat muodollisesti järjestelmän sisällä ja joilla on pitkä ura valtion palveluksessa. Sodan jatkuessa tällaiset tapaukset ovat sekä turvallisuusriski että tilaisuus osoittaa, että epäiltyihin valtionvastaisiin tekoihin puututaan riippumatta henkilön asemasta.

Elinkautinen tuomio toimii varoituksena muille

Elinkautinen vankeusrangaistus on yksi ankarimmista mahdollisista seuraamuksista. Maanpetosrikoksissa tuomion ankaruus perustuu siihen, että teon kohteena on koko valtion turvallisuus. Kun luottamuksellisessa asemassa oleva virkamies ryhtyy toimimaan vihamielisen valtion hyväksi, vahinko ei rajoitu yksittäiseen asiakirjaan tai tietoon. Se heikentää luottamusta instituutioihin, vaarantaa operaatioita ja voi pahimmillaan lisätä siviilien ja sotilaiden riskiä joutua hyökkäysten kohteiksi.

Tuomio lähettää selkeän viestin myös niille, joita Venäjän tiedustelupalvelut saattavat pyrkiä lähestymään. Ukrainan viranomaiset ovat painottaneet sodan aikana vastatiedustelun merkitystä, koska Venäjän toiminta ei rajoitu rintamalinjoille. Vaikuttaminen, sabotaasi, tiedustelu ja informaatio-operaatiot ovat osa laajempaa kokonaisuutta, jolla pyritään heikentämään Ukrainan puolustuskykyä ja yhteiskunnan kestävyyttä.

Tällaisissa tapauksissa oikeudenkäynnit ovat usein vain osittain julkisia. Salassa pidettävää materiaalia voi olla paljon, koska tapauksen käsittelyssä joudutaan arvioimaan tiedustelumenetelmiä, lähteitä, turvaluokiteltuja asiakirjoja ja käynnissä olevia operaatioita. Siksi julkisuuteen tuleva kuva voi olla väistämättä rajallinen. Se ei kuitenkaan vähennä tapauksen poliittista ja turvallisuudellista merkitystä.

Ukraina käy sotaa myös tiedustelurintamalla

Ukrainan sota Venäjää vastaan ei ole vain aseellinen kamppailu rintamalla. Sitä käydään myös tiedustelussa, kyberturvallisuudessa, diplomaattisissa verkostoissa, taloudessa ja yhteiskunnan henkisessä kestävyydessä. Jokainen turvallisuusviranomaisten sisäinen paljastus muistuttaa siitä, että valtio joutuu puolustamaan itseään monella tasolla samanaikaisesti.

Venäjän turvallisuuspalvelujen kiinnostus Ukrainan viranomaisiin on ollut odotettavaa, sillä sisäpiiritieto voi olla sotilaallisesti ja poliittisesti arvokkaampaa kuin avoimista lähteistä kerätty tieto. Tieto kriittisestä infrastruktuurista, puolustuksen reagoinnista ja ohjusiskujen seurauksista voi auttaa hyökkääjää arvioimaan, missä Ukraina on haavoittuvimmillaan. Siksi vastatiedustelun onnistuminen on suoraan yhteydessä kansalliseen turvallisuuteen.

Koziuran tapaus tulee todennäköisesti vaikuttamaan siihen, miten Ukraina arvioi turvallisuuspalvelunsa sisäisiä menettelyjä. Luottamuksellisiin tehtäviin pääsyä, henkilöstön taustojen seurantaa, ulkomaanmatkoihin liittyviä riskejä ja salassa pidettävän tiedon käsittelyä voidaan joutua tarkastelemaan entistä tiukemmin. Samalla viranomaisten on säilytettävä toimintakykynsä tilanteessa, jossa nopeus, luottamus ja tiedonkulku ovat operatiivisesti välttämättömiä.

Tapaus korostaa sodan pitkää varjoa

Koziuran tuomio on osa laajempaa kuvaa, jossa Venäjän ja Ukrainan vastakkainasettelu ulottuu vuosien taakse. Värväyksen ajoittuminen vuoteen 2018 kertoo, että tiedustelusuhteita rakennettiin pitkällä aikavälillä ja niiden mahdollinen arvo saattoi kasvaa ratkaisevasti vasta myöhemmin. Kun täysimittainen sota alkoi, aiemmin luodut kontaktit saattoivat muuttua hyökkääjän näkökulmasta entistä arvokkaammiksi.

Ukrainalle tapaus on vakava muistutus siitä, että valtion turvallisuus ei perustu yksin aseisiin, ilmapuolustukseen tai kansainväliseen tukeen. Se perustuu myös siihen, että keskeisissä tehtävissä toimivat henkilöt ovat luotettavia ja että petturuus havaitaan ennen kuin vahinko kasvaa hallitsemattomaksi. Elinkautinen tuomio ei poista jo tapahtuneita tietovuotoja, mutta se vahvistaa oikeudellista linjaa, jonka mukaan vihollisen hyväksi toimiminen valtion ytimessä johtaa ankarimpiin seuraamuksiin.

Sodan jatkuessa Ukraina joutuu todennäköisesti kohtaamaan lisää vastaavia tapauksia tai epäilyjä. Niiden käsittely on osa valtion selviytymiskamppailua. Koziuran tuomio jää merkittäväksi esimerkiksi siitä, kuinka vakavana Ukraina pitää turvallisuuspalvelunsa sisältä paljastunutta yhteistyötä Venäjän kanssa ja kuinka laaja-alaiseksi nykyaikainen sota on muuttunut.