Suomalainen puolustusteollisuus on ottamassa merkittävän askeleen syventäessään yhteistyötään Ukrainan kanssa droonialalla. Tuoreen sopimuksen myötä suomalaisilla yrityksillä ja viranomaisilla avautuu aiempaa laajempi pääsy tietoon, jota Ukrainassa on kertynyt vuosien ajan käydystä sodasta. Kyse ei ole pelkästä laitehankinnasta, vaan laajemmasta kumppanuudesta, jonka tavoitteena on siirtää käytännön kokemusta suoraan suomalaisen puolustusteollisuuden käyttöön.
Sopimus avaa oven syvempään yhteistyöhön
Uusi järjestely kytkeytyy laajempaan kehityskulkuun, jossa länsimaiset puolustusteollisuuden toimijat ovat viime vuosina hakeutuneet yhä tiiviimpään yhteistyöhön Ukrainan kanssa. Maa on joutunut sodan aikana kehittämään ja testaamaan droonitekniikkaa käytännössä nopeammalla tahdilla kuin missään muualla maailmassa, ja tästä syntynyt osaaminen on noussut kansainvälisesti kysytyksi resurssiksi. Sopimus tarjoaa suomalaisille toimijoille kanavan, jonka kautta tätä osaamista voidaan hyödyntää järjestelmällisesti sen sijaan, että tietoa jouduttaisiin keräämään hajanaisesti eri lähteistä.
Yhteistyön syventäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että suomalaiset yritykset ja viranomaiset pääsevät aiempaa suoremmin kiinni tietoon siitä, millaiset ratkaisut toimivat todellisissa taistelutilanteissa ja millaiset osoittautuvat riittämättömiksi. Tällaista tietoa on vaikea saada muualta, sillä suurin osa maailman puolustusteollisuudesta kehittää tuotteitaan yhä pääosin teoreettisten uhkamallien ja harjoitusolosuhteiden pohjalta. Ukrainan tilanne on tässä mielessä poikkeuksellinen, koska siellä järjestelmien toimivuutta testataan jatkuvasti todellisessa sodassa, mikä tuottaa tietoa, jota ei synny millään muulla tavalla.
Ukrainasta on tullut droonisodankäynnin testauskenttä
Ukrainan sota on muuttanut merkittävästi käsitystä siitä, millainen rooli droonelilla on nykyaikaisessa sodankäynnissä. Sekä pieniä kuluttajatason laitteita että räätälöityjä sotilaskäyttöön kehitettyjä järjestelmiä on käytetty rintamalla laajassa mittakaavassa, ja niiden käyttötavat ovat kehittyneet nopeasti sodan edetessä. Samalla myös torjuntamenetelmät ovat kehittyneet vastaavaa tahtia, mikä on synnyttänyt jatkuvan teknologisen kilpavarustelun, jossa uusia ratkaisuja testataan ja hylätään viikkojen, ei vuosien, aikajänteellä.
Tällainen kehitysrytmi poikkeaa merkittävästi perinteisestä puolustusteollisuuden tuotekehityksestä, jossa uusien järjestelmien suunnittelu, testaus ja käyttöönotto voivat viedä vuosia. Ukrainalaiset valmistajat ja asevoimat ovat joutuneet sodan pakosta omaksumaan huomattavasti nopeamman kehitysmallin, jossa palaute rintamalta kanavoituu suoraan tuotekehitykseen. Tämän mallin ja siihen liittyvän tiedon avaaminen suomalaisille kumppaneille voi tarjota merkittävän etumatkan, sillä vastaavaa käytännön kokemusta ei ole mahdollista hankkia muualla ilman todellista sotatilaa.
Suomalaisyritykset voivat välttää kalliit alkuvaiheen virheet
Puolustus- ja turvallisuuspolitiikan tutkija Eoin Michèal McNamara on arvioinut, että sopimuksen todellinen arvo suomalaiselle teollisuudelle piilee juuri siinä, ettei kehitystyötä tarvitse aloittaa tyhjästä. Hänen mukaansa suomalaiset yritykset voivat rakentaa suoraan Ukrainan kokemuksen varaan sen sijaan, että ne joutuisivat käymään läpi saman kalliin ja aikaa vievän oppimisprosessin, jonka ukrainalaiset valmistajat ovat joutuneet käymään sodan pakottamana.
Tämä on merkittävä etu erityisesti pienemmille ja keskisuurille suomalaisille yrityksille, joilla ei välttämättä ole resursseja laajamittaiseen omaan tuotekehitykseen ja testaukseen. Kun käytännön tieto siitä, mitkä ratkaisut toimivat ja mitkä eivät, on saatavilla suoraan kokemuksen kautta karttuneena, voidaan resursseja suunnata tehokkaammin niihin osa-alueisiin, joissa suomalaisella osaamisella on aidosti annettavaa. Tämä koskee esimerkiksi materiaaliteknologiaa, ohjausjärjestelmiä ja häirinnänsietokykyä, joiden kaikkien kehityksessä Ukrainan rintamalta saatu tieto on osoittautunut arvokkaaksi.
Yhteistyö hyödyttää myös laajempaa puolustusteollisuutta
Droonialan yhteistyön syventyminen heijastuu todennäköisesti myös laajemmin suomalaiseen puolustusteollisuuteen. Droonit ovat vain yksi osa nykyaikaista taistelukenttää, ja niihin liittyvä osaaminen kytkeytyy tiiviisti myös muihin aloihin, kuten elektroniseen sodankäyntiin, tiedustelujärjestelmiin ja automaatioon. Kun suomalaiset toimijat pääsevät osallisiksi Ukrainan kokemuksesta droonialalla, sillä voi olla myönteisiä heijastusvaikutuksia myös näihin lähialoihin.
Suomen puolustusteollisuudelle tällainen yhteistyö sopii myös strategisesti hyvin, sillä maa on jo pitkään panostanut omavaraisuuteen ja korkean teknologian osaamiseen puolustussektorilla. Syvempi yhteys Ukrainan kanssa voi vahvistaa tätä asemaa entisestään ja tarjota suomalaisille yrityksille mahdollisuuden erottautua kansainvälisillä markkinoilla, joilla kilpailu droonialan tuotteista ja järjestelmistä kiristyy jatkuvasti. Samalla yhteistyö tukee laajempaa eurooppalaista pyrkimystä vahvistaa puolustusteollista kapasiteettia ja vähentää riippuvuutta yksittäisistä ulkopuolisista toimittajista.
Näkymät ja seuraavat askeleet
Vaikka sopimus keskittyy toistaiseksi droonialaan, sen katsotaan luovan pohjaa laajemmalle puolustusteolliselle yhteistyölle Suomen ja Ukrainan välillä. Molemminpuolinen hyöty tekee järjestelystä kestävän: Ukraina saa taloudellista ja teknologista tukea sodan keskellä, kun taas Suomi pääsee osalliseksi ainutlaatuisesta käytännön kokemuksesta, jota ei ole saatavilla muualta. Tällaisen yhteistyön odotetaan syvenevän tulevina kuukausina, kun molemmat osapuolet näkevät järjestelyn tuomat konkreettiset hyödyt.
Suomalaisen puolustusteollisuuden kannalta kehitys avaa uusia mahdollisuuksia erityisesti tilanteessa, jossa droonien merkitys sodankäynnissä kasvaa jatkuvasti ja kysyntä alan tuotteille lisääntyy niin kotimaassa kuin kansainvälisilläkin markkinoilla. Se, miten nopeasti ja tehokkaasti saatua tietoa pystytään hyödyntämään käytännön tuotekehityksessä, ratkaisee pitkälti sen, kuinka suureksi hyöty yhteistyöstä lopulta muodostuu. Asiantuntijat pitävät kuitenkin selvänä, että mahdollisuus oppia suoraan todellisesta sodankäynnistä on arvokkaampi kuin mikään perinteinen tuotekehitysohjelma pystyisi tarjoamaan.
Ladataan kommentteja...