Uudenkaupungin autotehtaalla eletään uutta nousukautta. Vuosi sitten valtio joutui astumaan väliin turvatakseen Valmet Automotiven toiminnan, kun sähköautojen kysyntä hyytyi ja tehtaan tilauskanta ohentui huolestuttavasti. Nyt tilanne näyttää toiselta: puolustusteollisuuden ajoneuvot ja bussituotanto ovat tuoneet anrikkaalle tehtaalle uusia tilauksia ja työpaikkoja, ja koko autoteollisuuden pitkän linjan osaamiskeskittymä on löytämässä uutta suuntaa.

Vuosi sitten valtio astui väliin

Valmet Automotiven vaikeudet kärjistyivät, kun kansainvälisen autoteollisuuden murros ja sähköautomarkkinoiden hidastuminen iskivät samaan aikaan yhtiön tilauskirjaan. Uudenkaupungin tehdas on pitkään toiminut sopimusvalmistajana, joka rakentaa muiden autonvalmistajien malleja omalla tuotantolinjallaan, eikä tällainen liiketoimintamalli anna paljon liikkumavaraa silloin, kun asiakkaiden omat myyntiluvut heikkenevät. Kun yksi tai useampi suuri tilaaja vähentää tilauksiaan, vaikutus näkyy välittömästi tehtaan käyttöasteessa ja sitä kautta koko henkilöstön työtilanteessa.

Tilanteen vakavuus johti siihen, että Suomen valtio päätti ryhtyä toimiin yhtiön vakauttamiseksi. Kyse ei ollut pelkästään yksittäisen yrityksen pelastamisesta, vaan laajemmasta huolesta koko kotimaisen autoteollisuuden osaamispohjan säilymisestä. Uudenkaupungin tehdas on vuosikymmenten aikana kerännyt ympärilleen merkittävän verkoston alihankkijoita, koulutettua henkilöstöä ja teknistä osaamista, jota ei synny uudelleen nopeasti, jos se kerran menetetään. Valtion väliintulo nähtiin tapana turvata tämä osaamispohja siihen asti, kunnes tehtaalle löytyy kestävämpi tulevaisuus.

Päätös herätti aikanaan myös keskustelua siitä, missä määrin valtion tulisi ylipäätään osallistua yksittäisen teollisuusyrityksen pelastamiseen. Perusteluina käytettiin kuitenkin sekä työllisyysvaikutuksia että huoltovarmuusnäkökulmaa: kotimaisella ajoneuvoteollisuuden osaamisella on merkitystä myös silloin, kun puhutaan Suomen kyvystä valmistaa ajoneuvoja poikkeusoloissa tai erikoistarpeisiin.

Sotilasajoneuvot uutena tukijalkana

Yksi keskeisimmistä muutoksista viimeisen vuoden aikana on ollut puolustusteollisuuden ajoneuvotuotannon kasvava rooli Uudenkaupungin tehtaalla. Kun siviilipuolen autoteollisuuden kysyntä on ollut epävakaata, sotilasajoneuvojen valmistus on tarjonnut tehtaalle vakaamman ja pitkäjänteisemmän tilauspohjan. Euroopan turvallisuustilanteen muuttuminen viime vuosina on kasvattanut puolustusvälineteollisuuden kysyntää laajasti, ja tämä kehitys näkyy myös suomalaisessa ajoneuvoteollisuudessa.

Sotilasajoneuvojen valmistus eroaa monilta osin tavanomaisesta henkilöautotuotannosta. Vaatimukset kestävyydelle, turvallisuudelle ja erikoisvarustelulle ovat tiukempia, ja tuotantoprosessit vaativat usein enemmän käsityötä ja räätälöintiä kuin sarjatuotantoautot. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tuotanto työllistää suhteessa enemmän osaavaa henkilöstöä kuin täysin automatisoitu massatuotanto. Uudenkaupungin tehtaan pitkä kokemus vaativasta, pienten sarjojen ja erikoismallien valmistuksesta on osoittautunut tässä yhteydessä eduksi, sillä tehdas on tottunut sopeutumaan erilaisiin asiakasvaatimuksiin.

Puolustusteollisuuden tilausten kasvu on myös tuonut tehtaalle uudenlaista pitkäjänteisyyttä. Siinä missä siviiliautojen tilaukset voivat vaihdella nopeasti markkinatilanteen mukaan, puolustusvoimien ja muiden viranomaisten hankinnat perustuvat usein pidempiin sopimuksiin ja ennakoitavampiin toimitusaikatauluihin. Tämä on antanut tehtaan johdolle ja henkilöstölle paremman mahdollisuuden suunnitella tuotantoa ja henkilöstötarvetta pidemmällä aikavälillä.

Bussituotanto vahvistaa asemaa

Valtion pelastama autotehdas Uudessakaupungissa vahvistaa asemaansa – kuvituskuva

Toinen merkittävä uusi tukijalka on ollut bussien valmistus. Julkisen liikenteen kalustohankinnat ovat kasvaneet monissa Euroopan kaupungeissa, kun kaupungit ja kunnat pyrkivät uudistamaan bussikalustoaan muun muassa päästövaatimusten ja kaluston ikääntymisen vuoksi. Bussituotanto tarjoaa Uudenkaupungin tehtaalle mahdollisuuden hyödyntää samaa osaamista, jota on vuosien varrella kertynyt henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen valmistuksesta, mutta uudella tuotealueella.

Bussien valmistus poikkeaa henkilöautotuotannosta muun muassa ajoneuvojen koon, sarjakokojen ja asiakaskunnan osalta. Tilaajina toimivat tyypillisesti liikennöitsijät ja julkisyhteisöt, joiden hankintaprosessit ja vaatimukset eroavat yksityisten kuluttajien autokaupasta. Tämä on edellyttänyt tehtaalta uudenlaista osaamista muun muassa tuotesuunnittelun, laadunvarmistuksen ja toimitusketjujen hallinnan osalta, mutta samalla se on avannut kokonaan uuden markkinan, jolla kysyntä ei ole yhtä suoraan sidoksissa henkilöautomarkkinan heilahteluihin.

Bussituotannon käynnistyminen on myös tuonut tehtaalle uusia yhteistyökumppaneita ja alihankintaverkostoja, mikä laajentaa Uudenkaupungin seudun teollista pohjaa entisestään. Kun tehdas ei ole enää yksinomaan riippuvainen yhden tai kahden henkilöautomerkin tilauksista, sen kyky sietää yksittäisten asiakkaiden kysyntävaihteluita paranee huomattavasti.

Uudenkaupungin tehtaan pitkä historia

Uudenkaupungin autotehdas on toiminut vuosikymmenten ajan yhtenä Suomen teollisuuden tunnetuimmista symboleista. Tehtaalla on sen historian aikana valmistettu lukuisia eri automerkkien malleja, ja se on tunnettu erityisesti kyvystään valmistaa pieniä ja keskisuuria sarjoja korkealla laatutasolla useille eri kansainvälisille autonvalmistajille. Tämä sopimusvalmistuksen malli on tehnyt tehtaasta samalla sekä joustavan että haavoittuvan: joustavan siksi, että se on pystynyt sopeutumaan uusiin tuotteisiin ja asiakkaisiin, mutta haavoittuvan siksi, että sen oma tulevaisuus on aina ollut riippuvainen ulkopuolisten asiakkaiden päätöksistä.

Tehtaan ympärille on vuosien saatossa rakentunut laaja paikallinen osaamiskeskittymä, johon kuuluu niin komponenttivalmistajia, logistiikkayrityksiä kuin koulutusorganisaatioitakin. Uudenkaupungin seudulla autoteollisuus on ollut pitkään merkittävä työllistäjä, ja tehtaan vaiheet ovat heijastuneet laajasti koko alueen talouteen. Kun tehdas on käynyt läpi vaikeita aikoja, se on näkynyt myös paikallisessa elinkeinoelämässä laajemmin, ja vastaavasti nyt käynnissä oleva uusi kasvuvaihe tuo toivoa koko seudulle.

Sopimusvalmistuksen perinne on samalla antanut tehtaalle valmiudet, joita nyt hyödynnetään uusilla tuotealueilla. Kyky vaihtaa tuotantolinjoja ja sopeutua uusien asiakkaiden vaatimuksiin on rakentunut vuosikymmenten aikana kertyneen kokemuksen varaan, ja juuri tämä joustavuus on mahdollistanut siirtymisen henkilöautoista sotilasajoneuvoihin ja busseihin suhteellisen lyhyessä ajassa.

Näkymät ja epävarmuustekijät

Vaikka viimeisen vuoden kehitys on ollut myönteistä, on syytä muistaa, että sekä puolustusteollisuuden että julkisen liikenteen kalustohankinnat ovat sidoksissa laajempiin poliittisiin ja taloudellisiin päätöksiin. Puolustusvälineteollisuuden kysyntä riippuu viime kädessä valtioiden ja liittoumien turvallisuuspoliittisista linjauksista, jotka voivat muuttua nopeastikin. Vastaavasti kaupunkien ja kuntien bussihankinnat riippuvat julkisen talouden tilasta ja liikennepoliittisista päätöksistä, joihin vaikuttavat monet tekijät talouskasvusta valtionosuuksiin.

Tästä huolimatta uusien tuotealueiden mukaantulo on selvästi pienentänyt Uudenkaupungin tehtaan riippuvuutta yksittäisistä henkilöautomerkeistä ja niiden markkinaheilahteluista. Kun tuotanto jakautuu useammalle eri asiakassegmentille, yksittäisen markkinan hiljentyminen ei enää yhtä helposti vaaranna koko tehtaan toimintaa. Tämä monipuolistuminen on ollut yksi keskeisistä tavoitteista valtion viime vuonna tekemän väliintulon jälkeen, ja tähänastinen kehitys viittaa siihen, että tavoite on ainakin osittain toteutumassa.

Seuraavien vuosien aikana nähdään, kuinka pysyväksi uusi tilanne muodostuu. Tehtaan johto ja henkilöstö seuraavat tarkasti sekä puolustusteollisuuden tilauskannan että bussimarkkinan kehitystä, ja niiden varaan rakennetaan myös pidemmän aikavälin suunnitelmia tehtaan tuotantokapasiteetin ja henkilöstömäärän osalta. Uudenkaupungin autotehtaan tarina on tähänkin mennessä osoittanut, että suomalaisella ajoneuvoteollisuudella on kyky uudistua, kun olosuhteet sitä vaativat.