Päijät-Hämeen maisemaan on nousemassa useita datakeskuksia, ja alueesta on tulossa yksi maakunnan merkittävimmistä uuden teollisuuden keskittymistä. Kolme hanketta etenee samaan aikaan hyvin eri tahdissa: yhdessä on jo betonia valettu, toisessa räjäytetään kalliota ja kolmannessa vasta lasketaan, paljonko sähköä alueelle ylipäätään on tuotavissa. Yhteistä hankkeille on se, että ne kaikki kilpailevat samasta rajallisesta resurssista eli sähköverkon siirtokapasiteetista, ja juuri tämä kysymys näyttää lopulta ratkaisevan, missä järjestyksessä ja missä laajuudessa laitokset valmistuvat.
Kolme hanketta, kolme vaihetta
Päijät-Hämeen datakeskuskehitys ei etene yhtenä rintamana, vaan kolmena erillisenä polkuna, jotka kaikki ovat lähteneet liikkeelle eri aikaan ja eri lähtökohdista. Lahden Kiveriössä rakennustyömaa on jo arkipäivää, ja alueella näkyy konkreettista edistymistä lähes viikoittain. Karistossa puolestaan ollaan vaiheessa, jossa maaperää muokataan louhinnan avulla tulevaa rakentamista varten – näkyvin merkki hankkeesta on toistaiseksi kallion räjäytys ja maamassojen siirtely. Orimattilan Pennalassa tilanne on vielä varhaisempi: siellä Fortum valmistelee hanketta, joka tähtää ennen kaikkea sähköliittymän saamiseen kuntoon, ennen kuin varsinaista rakentamista voidaan edes aloittaa.
Erot vaiheissa kertovat siitä, että datakeskusinvestoinnit eivat etene suoraviivaisesti päätöksestä valmiiseen laitokseen. Jokainen hanke joutuu käymään läpi oman kaavoitus-, lupa- ja liittymisprosessinsa, ja näiden prosessien kesto vaihtelee huomattavasti hankkeen koon, sijainnin ja sähköverkon senhetkisen tilanteen mukaan. Siksi samalla seudulla voi olla samanaikaisesti käynnissä hankkeita, jotka ovat aikataulullisesti jopa vuosien päässä toisistaan, vaikka ne olisi käynnistetty suunnilleen samaan aikaan.
Kiveriössä rakennustyöt käynnissä
Lahden Kiveriön alueella datakeskushanke on edennyt konkreettiseen rakennusvaiheeseen. Alueelle on jo pystytetty rakenteita, ja työmaa on siinä mielessä poikkeuksellinen, että se antaa paikallisille asukkaille ensimmäisen todellisen kuvan siitä, millaisesta rakennuskannasta datakeskusteollisuudessa on kyse. Toisin kuin monet perinteiset teollisuuslaitokset, datakeskukset ovat usein massiivisia, suhteellisen matalia halleja, joiden sisällä toimii suuri määrä palvelinlaitteistoa vaativissa jäähdytys- ja sähkönsyöttöolosuhteissa.
Kiveriön hankkeen eteneminen rakennusvaiheeseen tarkoittaa käytännössä sitä, että alueen sähköliittymä- ja lupa-asiat on jo saatu siihen kuntoon, että rakentaminen on voitu käynnistää. Tämä on merkittävä välietappi, sillä juuri sähköverkon liittymävalmius on osoittautunut koko Päijät-Hämeen datakeskuskehityksen pullonkaulaksi. Kiveriön esimerkki toimii samalla eräänlaisena mittapuuna muille alueen hankkeille: se näyttää, kuinka pitkä matka on suunnitelmista siihen pisteeseen, jossa rakennuskoneet todella liikkuvat tontilla.
Karistossa louhinta muokkaa maisemaa
Karistossa datakeskushanke on vielä askeleen aiemmassa vaiheessa kuin Kiveriössä. Alueella on käynnissä louhintatyöt, joiden tarkoituksena on valmistella maaperä tulevaa rakentamista varten. Louhinta on tyypillinen vaihe silloin, kun rakennuspaikka sijaitsee kalliomaastossa tai kun suurikokoinen rakennus vaatii tavallista syvemmän ja tukevamman perustan. Datakeskusten kohdalla perustustyöt ovat usein tavanomaista vaativampia, sillä rakennusten sisällä toimivat laitteistot painavat paljon ja vaativat tasaisen, tärinättömän alustan.
Louhintavaihe näkyy ympäristössä konkreettisesti: räjäytyksinä, kuljetuksina ja maisemaan syntyvinä muutoksina. Vaikka vaihe voi tuntua lähialueen asukkaista häiritsevältä, se on välttämätön osa prosessia, jonka päätteeksi alueelle nousee lopulta valmis rakennus. Karistossa eteneminen kertoo siitä, että hanke on siirtynyt suunnittelupöydältä maastoon, mutta varsinainen rakentaminen on vielä edessä. Aikataulun kannalta ratkaisevaa on, kuinka nopeasti louhinta ja siihen liittyvät maansiirtotyöt saadaan valmiiksi, sillä ne muodostavat perustan kaikelle myöhemmälle rakentamiselle.
Pennala tähtää suureen mittakaavaan
Orimattilan Pennalassa tilanne poikkeaa selvästi kahdesta muusta hankkeesta. Siellä Fortum ei ole vielä rakennus- tai louhintavaiheessa, vaan hanketta viedään kohti sähköliittymävalmiutta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ennen kuin mitään fyysistä rakentamista voidaan aloittaa, on ensin varmistuttava siitä, että alueelle saadaan riittävä ja luotettava sähkönsyöttö. Datakeskukset ovat poikkeuksellisen sähköintensiivisiä laitoksia, ja niiden tehontarve voi olla moninkertainen verrattuna tavanomaisiin teollisuuslaitoksiin samalla tontilla.
Se, että Pennalan hanketta kuvataan mittakaavaltaan moninkertaisesti suuremmaksi kuin Lahden hankkeet, kertoo siitä, että kyseessä ei ole vain yksi uusi laitos muiden joukossa, vaan mahdollisesti koko seudun suurin yksittäinen sähkönkuluttaja tulevaisuudessa. Tällaisen laitoksen rakentaminen edellyttää poikkeuksellisen laajaa yhteistyötä sähköverkon haltijoiden kanssa, koska verkon on kyettävä siirtämään ja jakamaan huomattavasti suurempia tehomääriä kuin aiemmin on ollut tarpeen. Pennalan hankkeen laajuus tarkoittaa myös sitä, että sen eteneminen vaikuttaa todennäköisesti koko alueen sähköverkon kehityssuunnitelmiin pitkälle tulevaisuuteen.
Sähköverkon kapasiteetti ratkaisee aikataulun
Kaikkien kolmen hankkeen yhteinen nimittäjä on sähköverkon kapasiteetti. Datakeskukset eroavat monista muista teollisuuslaitoksista siinä, että niiden sähköntarve on jatkuvaa ja erittäin suurta, minkä vuoksi liittymän rakentaminen ja verkon vahvistaminen vievät usein enemmän aikaa kuin itse rakennuksen pystyttäminen. Kun samalle seudulle suunnitellaan useita suuria hankkeita samanaikaisesti, verkonhaltijan on arvioitava tarkkaan, missä järjestyksessä ja millä aikataululla liittymät voidaan toteuttaa ilman, että verkon toimintavarmuus vaarantuu.
Tämä selittää myös sen, miksi Kiveriö, Karisto ja Pennala ovat edenneet niin eri tahtiin, vaikka kaikki sijaitsevat suhteellisen lähellä toisiaan Päijät-Hämeessä. Pienempi tai aiemmin liikkeelle lähtenyt hanke on voinut saada liittymän kuntoon nopeammin, kun taas suurempi ja myöhemmin käynnistynyt hanke joutuu odottamaan laajempia verkkoinvestointeja. Sähköverkon kapasiteetti ei ole kiinteä suure, vaan sitä voidaan kasvattaa investoinneilla, mutta tällaiset investoinnit vaativat aikaa suunnittelusta toteutukseen, eivätkä ne synny hetkessä edes suurten toimijoiden hankkeissa.
Valmisteilla olevat uudet pelisäännöt
Datakeskusten voimakas kasvu on herättänyt tarpeen selkeyttää pelisääntöjä, joiden mukaan uusia suurkuluttajia liitetään sähköverkkoon. Kun useat suuret hankkeet kilpailevat samasta verkkokapasiteetista samalla alueella, on tärkeää, että liittymisjärjestys ja -ehdot ovat läpinäkyviä ja ennakoitavia sekä hankkeiden toteuttajille että verkonhaltijoille. Uusien pelisääntöjen valmistelu vaikuttaa suoraan siihen, millä aikataululla esimerkiksi Pennalan kaltainen suurhanke voi edetä, sillä säännöt määrittävät muun muassa sen, miten liittymiskustannukset jakautuvat ja missä järjestyksessä eri hankkeet pääsevät verkkoon kiinni.
Päijät-Hämeen kolme hanketta muodostavat yhdessä havainnollisen esimerkin siitä, millaista murrosta datakeskusteollisuus tuo mukanaan energiajärjestelmään. Kun Kiveriössä jo rakennetaan ja Karistossa louhitaan, Pennalan hanke muistuttaa siitä, että suurimmat investoinnit vaativat usein pisimmän valmisteluajan. Seuraavien vuosien aikana nähdään, miten nopeasti sähköverkon vahvistaminen ja uudet pelisäännöt mahdollistavat sen, että myös mittakaavaltaan suurin hanke pääsee etenemään rakennusvaiheeseen samaan tapaan kuin Lahden Kiveriössä on jo tapahtunut.
Ladataan kommentteja...