Olkiluoto 1 -laitosyksikön sähköntuotanto keskeytetään perjantaina aamulla turbiinilaitoksessa olevan viallisen venttiilin vuoksi. Venttiili korjataan noin vuorokauden mittaiseksi arvioidun tuotantokatkon aikana. Yksikkö on tarkoitus kytkeä takaisin sähköverkkoon lauantaiyönä. Korjaus tehdään kuumaseisokissa, jossa laitos pidetään lämpimänä sähköntuotannon keskeytymisestä huolimatta. Näin tuotannon uudelleen käynnistämiseen tarvittavaa aikaa voidaan lyhentää korjauksen valmistuttua.
Viallinen venttiili vaatii tuotannon keskeyttämisen
Tuotantokatkon syy on turbiinilaitoksen venttiili, joka täytyy korjata. Kyse on siten laitoksen sähköntuotantoon liittyvän laitteiston viasta. Käytettävissä olevissa tiedoissa ei yksilöidä venttiilin tarkkaa tehtävää, vian syntytapaa tai korjauksessa tarvittavia työvaiheita. Niiden perusteella ei myöskään voi päätellä, kuinka laajasta komponenttivauriosta on kyse.
Venttiileillä säädellään ja suljetaan voimalaitoksen putkistoissa kulkevia virtauksia. Niiden merkitys riippuu siitä, missä järjestelmässä ne sijaitsevat ja mitä tehtävää ne hoitavat. Yksittäisenkin venttiilin korjaus voi edellyttää tuotannon pysäyttämistä, jos työtä ei voida tehdä laitoksen normaalin käytön aikana. Pelkkä tieto venttiiliviasta ei kuitenkaan kerro kaikkia keskeytykseen johtaneita teknisiä perusteita.
Olkiluoto 1:n tapauksessa korjaus on tarkoitus toteuttaa erillisen tuotantokatkon aikana. Ilmoitettu aikataulu rajaa keskeytyksen perjantaiaamun ja lauantaiyön välille. Tavoitteena on siis lyhyt korjausseisokki, jonka jälkeen yksikkö voidaan palauttaa sähköntuotantoon. Paluun ajankohta on silti arvio, eikä sitä pidä tulkita varmistuneeksi käynnistyshetkeksi.
Uutisen kannalta olennainen ero on sähköntuotannon keskeytymisen ja koko laitoksen jäähtymisen välillä. Nyt suunniteltu työ ei edellytä laitoksen pitämistä kylmänä. Valittu menettely mahdollistaa sen, että korjauksen jälkeen voidaan edetä kohti tuotannon jatkamista lämpimästä käyttötilasta.
Kuumaseisokissa laitos pidetään lämpimänä
Kuumaseisokki tarkoittaa tässä tilanteessa sitä, että laitosyksikkö ei tuota sähköä, mutta se säilytetään lämpimänä. Sähköntuotannon pysäyttäminen ei siis tarkoita kaikkien laitoksen toimintojen loppumista. Laitoksen tilaa hallitaan myös keskeytyksen aikana, ja korjaustyö tehdään kyseiseen käyttötilaan soveltuvin menettelyin.
Lämpimänä pitäminen liittyy ennen kaikkea tuotantoon palaamisen valmisteluun. Suuren voimalaitoksen käynnistys ei ole yksittäinen toimenpide, vaan siihen kuuluu useita vaiheita. Kun laitos ei pääse jäähtymään samalla tavalla kuin kylmässä seisokissa, lämpötilojen muuttamiseen tarvitaan vähemmän aikaa. Tämä on syy siihen, että kuumaseisokki voi nopeuttaa paluuta sähköntuotantoon.
Menettely ei silti tarkoita, että yksikkö voitaisiin liittää verkkoon välittömästi venttiilin korjauksen valmistuttua. Korjattavan laitteen toiminta on varmistettava ja laitoksen on oltava käynnistämisen edellyttämässä kunnossa. Tarkkaa tarkastusohjelmaa tai käynnistyksen vaiheita ei ole kerrottu, joten niiden kestosta ei voi tehdä erillistä arviota.
Kuumaseisokin valinta kuvaa suunnitellun keskeytyksen luonnetta: korjauksen yhteydessä pyritään säilyttämään valmius suhteellisen nopeaan paluuseen. Se ei yksin kerro vian vakavuudesta eikä korvaa tietoa itse korjaustyöstä. Arvio noin vuorokauden tuotantokatkosta perustuu kokonaisuuteen, jossa sekä työ että sitä seuraava tuotantoon palaaminen on saatava päätökseen.
Turbiinilaitos muuttaa lämmön sähköksi
Ydinvoimalan toiminnan ymmärtämiseksi on hyödyllistä erottaa toisistaan lämmön tuottaminen ja sähkön tuottaminen. Reaktorissa syntyvää lämpöä hyödynnetään höyryn tuottamiseen. Höyryn energia puolestaan saa turbiinin pyörimään, ja turbiini käyttää sähköä tuottavaa generaattoria. Sähköntuotanto edellyttää tämän toimintaketjun eri osien yhteensopivaa toimintaa.
Turbiinilaitoksen laitteistolla on näin keskeinen tehtävä siinä, että laitoksessa tuotettu lämpö voidaan muuttaa sähköverkkoon toimitettavaksi energiaksi. Vaikka korjattava osa sijaitsee turbiinilaitoksessa, sen vika voi keskeyttää koko laitosyksikön sähköntuotannon. Sähköä ei voida toimittaa verkkoon normaalisti, jos tuotantoketjun jokin välttämätön osa ei ole käytettävissä.
Tässä tapauksessa ilmoitettu vikakohde on nimenomaan turbiinilaitoksen venttiili. Tiedosta ei ole perusteita tehdä pidemmälle meneviä päätelmiä reaktorin kunnosta tai muista laitosjärjestelmistä. Myöskään venttiilin vikaantumisen syytä ei ole yksilöity. Siksi tapahtumaa on täsmällisintä kuvata venttiilin korjauksen vuoksi tehtäväksi sähköntuotannon keskeytykseksi.
Teknisen vian vaikutus tuotantoon ja sen korjaamiseen tarvittava työmäärä eivät aina ole suorassa suhteessa toisiinsa. Rajattukin korjauskohde voi vaatia laitosyksikön pysäyttämistä, kun taas pysäytyksen kesto määräytyy useiden työvaiheiden perusteella. Olkiluoto 1:n korjauksesta ei kuitenkaan ole riittävästi yksityiskohtia, jotta näiden vaiheiden keskinäistä osuutta voisi arvioida.
Verkkoon palaamisen ajankohta on vielä arvio
Yksikön on määrä palata sähköverkkoon arviolta lauantaiyönä. Tämä tekee suunnitellusta keskeytyksestä noin vuorokauden mittaisen. Aikataulussa on kuitenkin kyse ennakoidusta kestosta: lopullinen paluu riippuu siitä, miten korjaus ja sitä seuraavat valmistelut etenevät. Tiedossa ei ole tarkkaa kellonaikaa verkkoon kytkemiselle.
Korjausaikataulua arvioitaessa on erotettava toisistaan työn valmistuminen, verkkoon liittyminen ja tuotannon myöhempi tehotaso. Nämä eivät käsitteinä tarkoita samaa asiaa. Nyt annettu tieto koskee arviota sähköverkkoon palaamisesta. Sen perusteella ei voi sanoa, millä teholla yksikkö toimii heti kytkennän jälkeen tai milloin mahdollinen tehon nostaminen valmistuu.
Aikataulun mahdollinen muuttuminen ei myöskään yksin selittäisi muutoksen syytä. Korjaustöissä lisäaikaa voi yleisesti kulua esimerkiksi työn toteutukseen tai toiminnan varmistamiseen. Olkiluoto 1:n kohdalla tällaisista lisätarpeista ei ole annettu tietoa. Niitä ei siten pidä käsitellä odotettavina tapahtumina, vaan keskeinen tämänhetkinen arvio on paluu lauantaiyönä.
Seuraava olennainen tieto on korjauksen valmistuminen ja yksikön toteutunut paluu verkkoon. Vasta niiden jälkeen voidaan todeta tuotantokatkon lopullinen kesto. Siihen asti noin vuorokauden keskeytys on suunnitelma, jonka toteutumista arvioidaan työn edetessä.
Sähkömarkkinavaikutus riippuu muusta tuotannosta ja kulutuksesta
Kun voimalaitosyksikkö keskeyttää tuotantonsa, sen sähköntuotanto jää keskeytyksen ajaksi pois tarjonnasta. Vaikutus koko sähköjärjestelmään riippuu kuitenkin samanaikaisesta tilanteesta. Merkitystä on muun muassa sähkön kulutuksella, muiden voimalaitosten käytettävyydellä, säästä riippuvalla tuotannolla sekä mahdollisuuksilla siirtää sähköä alueiden välillä.
Näistä syistä yhden tuotantokatkon perusteella ei voi antaa luotettavaa arviota sähkön hinnan muutoksesta. Hintavaikutuksen arvioiminen vaatisi tietoa samojen tuntien kysynnästä ja muusta tarjonnasta. Myös keskeytyksen toteutunut pituus vaikuttaa siihen, kuinka pitkään tuotanto on poissa käytöstä. Tässä yhteydessä tällaisia markkinatietoja ei ole käytettävissä.
Yksikön sähköntuotannon keskeytyminen ei myöskään sellaisenaan tarkoita sähkönjakelun katkeamista kotitalouksilta. Sähköjärjestelmässä kulutusta katetaan samanaikaisesti useista tuotantolähteistä ja siirtoyhteyksien kautta. Mahdolliset vaikutukset toimitusvarmuuteen edellyttäisivät koko järjestelmän tilanteen tarkastelua. Nyt kerrotut tiedot eivät anna perusteita päätellä, että kuluttajille olisi tulossa sähkökatkoja.
Olkiluoto 1:n osalta huomio kohdistuu tällä hetkellä rajattuun korjaustyöhön ja tuotannon palauttamiseen. Turbiinilaitoksen viallinen venttiili korjataan perjantaiaamuna alkavan keskeytyksen aikana, ja yksikkö pidetään lämpimänä uudelleenkäynnistyksen nopeuttamiseksi. Jos ilmoitettu aikataulu toteutuu, laitosyksikkö on jälleen sähköverkossa lauantaiyönä.
Ladataan kommentteja...