Kotka-Jukolan kisaviikkoon valmistaudutaan tilanteessa, jossa urheilutapahtumien turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti. Suunnistuksen suurviesti kokoaa Kotkaan suuren määrän kilpailijoita, huoltajia, yleisöä ja vapaaehtoisia, ja järjestäjät ovat joutuneet arvioimaan myös sellaisia riskejä, joita tapahtuman hakuvaiheessa ei vielä pidetty samalla tavalla esillä. Yksi näistä on droonien mahdollinen käyttö tapahtuma-alueen läheisyydessä. Varautuminen ei tarkoita, että konkreettinen uhka olisi välitön, mutta järjestelyissä halutaan varmistaa, että poikkeustilanteisiin voidaan reagoida nopeasti ja hallitusti.
Droonit nousseet osaksi suurtapahtumien riskikarttaa
Kotka-Jukolan valmistelut alkoivat vuosia sitten aikana, jolloin droonit olivat jo tuttuja kuvaus- ja harrastusvälineitä, mutta niiden merkitys suurten yleisötapahtumien turvallisuudessa ei ollut yhtä korostunut kuin nyt. Sittemmin miehittämättömien ilma-alusten määrä on kasvanut, tekniikka on kehittynyt ja laitteiden käyttö on arkipäiväistynyt. Samalla viranomaiset ja tapahtumajärjestäjät ovat joutuneet pohtimaan tarkemmin, miten luvaton tai huolimaton lennättäminen voi vaikuttaa tapahtuman turvallisuuteen.
Droonien aiheuttamat riskit voivat vaihdella laajasti. Yksinkertaisimmillaan kyse voi olla luvattomasta kuvaamisesta tai häiriöstä, joka vaikeuttaa tapahtuman johtamista. Vakavammissa tilanteissa drooni voi aiheuttaa törmäysvaaran, pudota yleisön tai kilpailijoiden sekaan tai häiritä pelastus- ja turvallisuustoimintaa. Suuressa maastotapahtumassa kokonaisuus on erityisen vaativa, koska kilpailualue, yleisöalueet, huolto, liikenne ja tilapäiset rakenteet muodostavat laajan kokonaisuuden.
Jukolan viesti on luonteeltaan poikkeuksellinen urheilutapahtuma. Se ei rajoitu stadionille tai halliin, vaan tapahtuma rakentuu metsään, kilpailukeskukseen ja ympäröivään liikenneverkkoon. Tämä tekee turvallisuussuunnittelusta moniulotteista. Yleisömassoja on hallittava, kilpailijoiden kulku on turvattava ja samalla on pidettävä huolta siitä, että viranomaisilla on esteetön pääsy alueelle tarvittaessa. Droonien huomioiminen on osa tätä laajempaa varautumista.
Kilpailun keskeyttäminen on viimeinen mutta mahdollinen keino
Järjestäjien turvallisuussuunnitelmissa on mukana myös valmius kilpailun keskeyttämiseen, jos tapahtuma-alueella havaitaan sellainen vaara, jota ei voida muuten hallita. Keskeyttäminen on urheilutapahtumassa aina poikkeuksellinen ratkaisu, sillä se vaikuttaa tuhansiin kilpailijoihin ja laajaan järjestelykoneistoon. Silti se kuuluu vastuulliseen varautumiseen silloin, kun kyse on suuresta yleisötapahtumasta.
Keskeytyspäätös ei syntyisi kevyin perustein. Ensin tilanteesta pyrittäisiin saamaan mahdollisimman selkeä kokonaiskuva: missä mahdollinen drooni liikkuu, aiheuttaako se välitöntä vaaraa, liittyykö siihen muuta epäilyttävää toimintaa ja voidaanko kilpailua jatkaa turvallisesti. Päätöksenteossa korostuu yhteistyö tapahtuman johdon, turvallisuushenkilöstön ja viranomaisten välillä.
Jos riski arvioitaisiin riittävän vakavaksi, kilpailun kulku voitaisiin pysäyttää väliaikaisesti. Käytännössä tämä vaatisi viestintää maastoon, kilpailukeskukseen ja toimitsijoille. Jukolan kaltaisessa tapahtumassa viestintäketjujen on oltava ennalta suunniteltuja, koska osallistujia on paljon ja osa heistä liikkuu laajalla alueella ilman jatkuvaa näkyvyyttä tapahtumakeskukseen.
Keskeyttäminen ei tarkoittaisi automaattisesti tapahtuman päättymistä. Kyse voisi olla väliaikaisesta toimenpiteestä, jonka aikana varmistetaan, että vaara on poistunut. Toisaalta suunnitelmissa on varauduttava myös siihen, että tilanne vaatisi laajempia toimia. Tästä syystä evakuointivalmius on osa suurtapahtuman turvallisuuden perusrakennetta.
Evakuointi edellyttää selkeitä reittejä ja rauhallista viestintää
Tapahtuma-alueen evakuointi on järjestelyjen vaativimpia mahdollisia tilanteita. Se tarkoittaa, että suuri joukko ihmisiä on ohjattava pois alueelta turvallisesti, hallitusti ja ilman tarpeetonta paniikkia. Kotka-Jukolan kaltaisessa tapahtumassa evakuointisuunnittelussa on otettava huomioon kilpailukeskuksen lisäksi pysäköintialueet, majoitusratkaisut, huoltotilat, ravintolapalvelut, lähtö- ja maalialue sekä reitit, joita pitkin ihmiset liikkuvat.
Evakuointia ei voida rakentaa yhden poistumisreitin varaan. Suurtapahtumassa tarvitaan useita vaihtoehtoisia kulkusuuntia, selkeää opastusta ja henkilöitä, jotka pystyvät ohjaamaan yleisöä ja kilpailijoita. Myös liikennejärjestelyillä on suuri merkitys. Jos tuhannet ihmiset pyrkivät samanaikaisesti poistumaan alueelta, ruuhkautuminen voi itsessään muodostua turvallisuusriskiksi.
Rauhallinen ja ymmärrettävä viestintä on evakuointitilanteessa keskeistä. Ihmisille on kerrottava, mitä heidän tulee tehdä, mihin suuntaan liikkua ja mitä reittejä välttää. Suunnistustapahtuman yleisö ja osallistujat ovat usein tottuneita liikkumaan maastossa ja seuraamaan ohjeita, mutta suuressa joukossa tarvitaan silti yksiselitteisiä toimintaohjeita. Epäselvät tai ristiriitaiset viestit voivat hidastaa poistumista ja lisätä huolta.
Evakuointivalmius ei tarkoita, että järjestäjät odottaisivat tilanteen toteutuvan. Se on osa vastuullista tapahtumanhallintaa. Kun toimenpiteet on mietitty etukäteen, poikkeustilanteessa voidaan toimia harkitummin. Samalla se antaa viranomaisille ja tapahtuman johdolle yhteisen pohjan päätöksenteolle.
Kotka-Jukola kokoaa suuren joukon metsään ja kilpailukeskukseen
Jukolan viesti on suomalaisen suunnistuksen tunnetuimpia tapahtumia ja samalla yksi maan suurimmista vuosittaisista urheilutapahtumista. Se yhdistää huippu-urheilun, kuntosuunnistuksen, talkootyön ja suuren yleisötapahtuman. Osallistujat saapuvat eri puolilta Suomea ja ulkomailta, ja tapahtumakeskus muodostaa muutamaksi päiväksi oman tilapäisen yhteisönsä.
Tapahtuman koko tekee siitä järjestäjille suuren ponnistuksen. Tarvitaan maankäytön järjestelyjä, sähköä, vettä, tietoliikenneyhteyksiä, ruokahuoltoa, ensiapua, liikenteenohjausta ja jätehuoltoa. Turvallisuus ei ole erillinen lisä tähän kokonaisuuteen, vaan se kulkee mukana jokaisessa järjestelyn osassa. Drooniriskit ovat vain yksi osa laajaa kokonaisuutta, johon kuuluvat myös sää, maaston olosuhteet, liikenne, sairaskohtaukset ja muut mahdolliset häiriöt.
Kotkan tapahtuman valmistelussa korostuu se, että moni riski on muuttunut vuosien aikana. Kun tapahtumaa on aikoinaan haettu, turvallisuuskeskustelun painopisteet olivat osin toisenlaisia. Nyt droonit, kyberturvallisuus, häiriötilanteiden viestintä ja viranomaisyhteistyö ovat nousseet yhä näkyvämmin esiin monissa yleisötapahtumissa. Järjestäjien on siksi päivitettävä suunnitelmiaan myös viime hetkillä, jos toimintaympäristö sitä vaatii.
Vastuu jakautuu järjestäjille, viranomaisille ja yleisölle
Droonien turvallinen käyttö ei ole pelkästään tapahtumajärjestäjien asia. Lennättäjällä on vastuu tuntea säännöt, rajoitukset ja alueet, joilla lennättäminen voi olla kiellettyä tai edellyttää lupaa. Suurtapahtuman läheisyydessä harkitsematon lennättäminen voi aiheuttaa tilanteen, jossa turvallisuushenkilöstön on reagoitava nopeasti, vaikka lennättäjän tarkoitus olisi ollut harmiton.
Yleisötapahtumissa on tavallista, että alueelle asetetaan rajoituksia turvallisuuden, yksityisyyden ja järjestyksen turvaamiseksi. Droonien kohdalla tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei laitetta saa lennättää kilpailukeskuksen, yleisöalueen tai kriittisten toimintojen yllä. Tapahtuman luonteen vuoksi myös maaston yläpuolella tapahtuva lennättäminen voi olla ongelmallista, jos se häiritsee kilpailua tai vaarantaa ihmisiä.
Viranomaisten rooli korostuu tilanteissa, joissa epäillään vakavampaa uhkaa tai kun tarvitaan toimivaltuuksia, joita tapahtumajärjestäjillä ei ole. Tapahtuman johto voi havainnoida, ohjeistaa ja tehdä omia turvallisuuspäätöksiään, mutta laajemmat toimenpiteet edellyttävät yhteistyötä viranomaisten kanssa. Hyvin valmistellussa tapahtumassa nämä yhteydet ja toimintamallit on sovittu etukäteen.
Myös osallistujien ja yleisön toiminnalla on merkitystä. Jos alueella havaitaan drooni tai muu poikkeava tilanne, siitä on tärkeää ilmoittaa tapahtuman henkilöstölle sen sijaan, että tilannetta jäädään seuraamaan tai kuvaamaan. Nopea havaintotieto voi auttaa turvallisuusjohtoa arvioimaan, onko kyse vaarattomasta tilanteesta vai jostakin, joka vaatii toimenpiteitä.
Turvallisuus ei saa peittää tapahtuman urheilullista ydintä
Vaikka drooniriskit ovat nousseet esiin, Kotka-Jukolan päähuomio on edelleen suunnistuksessa. Tapahtuman ydin on viestikilpailu, jossa joukkueet etenevät yön ja päivän aikana vaativassa maastossa. Jukolan viehätys perustuu urheilulliseen haasteeseen, yhteisöllisyyteen ja siihen, että tuhannet suunnistajat kokevat saman tapahtuman omista lähtökohdistaan.
Turvallisuusjärjestelyjen tarkoitus on mahdollistaa tämä kokonaisuus, ei hallita sitä tarpeettomasti. Kun riskit tunnistetaan ja niihin varaudutaan, kilpailu voidaan toteuttaa mahdollisimman häiriöttömästi. Yleisölle ja osallistujille varautuminen näkyy parhaimmillaan vain selkeinä ohjeina, sujuvina järjestelyinä ja tunteena siitä, että tapahtuma on hallinnassa.
Kotka-Jukolan droonivarautuminen kertoo laajemmasta muutoksesta suomalaisessa tapahtumakulttuurissa. Suuret urheilutapahtumat eivät enää voi nojata pelkästään perinteisiin turvallisuussuunnitelmiin, vaan niiden on huomioitava myös teknologian tuomat uudet riskit. Tämä ei poista tapahtumien iloa tai urheilun arvoa, mutta se muuttaa taustalla tehtävää työtä.
Kun kilpailijat lähtevät metsään ja yleisö seuraa viestin etenemistä, taustalla toimii laaja organisaatio, jonka tehtävä on pitää kokonaisuus turvallisena. Drooniriskeihin varautuminen on yksi esimerkki siitä, miten järjestäjät pyrkivät ennakoimaan myös epätodennäköisiä tilanteita. Suurtapahtumassa huolellinen varautuminen on osa luottamusta: kilpailijat voivat keskittyä suoritukseensa, yleisö tapahtuman seuraamiseen ja järjestäjät siihen, että Kotka-Jukola saadaan vietyä läpi turvallisesti ja urheilullisesti onnistuneesti.
Ladataan kommentteja...