Kuopion kaupungissa valmistellaan suunnitelmaa, joka siirtäisi pääterveysaseman toiminnot nykyiseltä paikaltaan ydinkeskustasta Kuopion yliopistollisen sairaalan eli KYSin alueelle. Jos hanke etenee esitetyssä muodossa, kyse olisi yhdestä viime vuosien suurimmista muutoksista kaupungin terveyspalveluiden järjestämisessä, sillä nykyisellä pääterveysasemalla käy arkipäivisin keskimäärin 415 asiakasta ja siellä työskentelee noin 570 henkilöä. Muutos ei koskisi ainoastaan asemalla asioivia tai siellä työskenteleviä, vaan sen vaikutuspiiriin arvioidaan kuuluvan noin 82 000 asukasta, joista reilu neljännes on yli 65-vuotiaita.
Miksi siirtoa suunnitellaan
Terveyspalveluiden keskittäminen sairaala-alueiden läheisyyteen on ollut viime vuosina yleinen suuntaus useissa Suomen kaupungeissa, ja Kuopiossa keskustelu pääterveysaseman sijainnista on jatkunut jo pidempään. Taustalla vaikuttavat sekä toiminnalliset että taloudelliset syyt: kun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluita sijoitetaan lähemmäs toisiaan, potilaiden hoitopolkujen on ajateltu sujuvoituvan ja päällekkäisten toimintojen vähenevän. Samalla kiinteistöjen ylläpitokustannuksia voidaan karsia, kun toimintoja kootaan harvempiin ja tarkoituksenmukaisempiin tiloihin.
Nykyinen pääterveysasema sijaitsee ydinkeskustassa, mikä on historiallisesti tarkoittanut sitä, että palvelut ovat olleet lähellä suurta osaa kaupunkilaisista ja hyvin saavutettavissa julkisella liikenteellä sekä kävellen. Samalla keskustan kiinteistöt voivat olla iältään ja kunnoltaan sellaisia, että niiden peruskorjaaminen nykyaikaisen terveydenhuollon vaatimuksia vastaaviksi tulisi kalliiksi. Tämä on yksi niistä syistä, joiden vuoksi vaihtoehtona on noussut esiin kokonaan uusien tai KYSin yhteydessä jo olemassa olevien tilojen hyödyntäminen sen sijaan, että keskustan kiinteistöä korjattaisiin nykyisellä paikallaan.
Ketä siirto koskisi
Suunnitelman vaikutuspiiriin arvioidaan kuuluvan noin 82 000 asukasta. Tämä tarkoittaa käytännössä merkittävää osaa koko Kuopion väestöstä, sillä kyse ei ole pelkästä hallinnollisesta uudelleenjärjestelystä vaan siitä, mihin ihmisten pitäisi jatkossa suunnata, kun he tarvitsevat perusterveydenhuollon palveluita. Erityisen painavaksi kysymyksen tekee se, että väestöstä reilu neljännes on yli 65-vuotiaita. Ikääntyneiden osalta terveysaseman sijainnilla ja sinne pääsemisen helppoudella on tavallista suurempi merkitys, sillä moni tässä ikäryhmässä asioi terveysasemalla useammin kuin nuoremmat ikäluokat ja saattaa olla riippuvaisempi julkisesta liikenteestä tai kävelymatkoista kuin omasta autosta.
Kun palvelut siirtyisivät ydinkeskustasta KYSin alueelle, osalle asiakkaista matka terveysasemalle lyhenisi, mutta osalle se pitenisi tuntuvasti. Ratkaisevaa on, missä päin kaupunkia asiakas asuu suhteessa näihin kahteen sijaintiin. Keskustan tuntumassa asuville siirto todennäköisesti merkitsisi pidempää matkaa, kun taas KYSin lähialueilla asuville tilanne voisi helpottua. Koska kyse on kymmenistä tuhansista ihmisistä, muutoksen kokonaisvaikutus riippuu paljon siitä, miten väestö on alueellisesti jakautunut ja miten joukkoliikenteen reitit tulevaisuudessa palvelevat uutta sijaintia.
Nykyisen pääterveysaseman rooli
Se, että pääterveysasemalla käy arkipäivisin keskimäärin 415 asiakasta, kertoo asemasta, joka on kaupungin terveyspalveluverkon selkäranka. Tällainen kävijämäärä tarkoittaa käytännössä satoja yksittäisiä kohtaamisia päivittäin: lääkärikäyntejä, hoitajavastaanottoja, laboratoriokäyntejä ja muita terveydenhuollon palveluita, joita ihmiset tarvitsevat arjessaan. Näin suuren volyymin siirtäminen toiseen paikkaan ei ole pelkkä osoitteenmuutos, vaan se edellyttää huolellista suunnittelua muun muassa vastaanottoaikojen, tilojen riittävyyden ja henkilöstön työjärjestelyjen osalta, jotta palveluiden saatavuus ei siirtymävaiheessa heikkenisi.
Henkilöstön määrä, noin 570 työntekijää, on toinen mittakaavaa kuvaava luku. Kyse on isosta työyhteisöstä, jonka työmatkat, työskentelyolosuhteet ja mahdollisesti myös työtehtävien sisältö voivat muuttua siirron myötä. Terveydenhuollon henkilöstön saatavuus on monin paikoin Suomessa ollut haastavaa, joten muutoksen suunnittelussa joudutaan todennäköisesti kiinnittämään huomiota myös siihen, miten siirto vaikuttaa henkilöstön pysyvyyteen ja työhyvinvointiin. Jos uusi sijainti koetaan hankalasti saavutettavaksi esimerkiksi julkisella liikenteellä, se voi vaikuttaa siihen, kuinka houkuttelevana työpaikkana asema jatkossa näyttäytyy.
Vaikutukset arjen asiointiin
Terveysaseman sijainnin muutos vaikuttaa väistämättä siihen, miten ihmiset suunnittelevat asiointinsa. Ydinkeskustassa sijaitseva terveysasema on usein ollut osa laajempaa asiointikierrosta, jossa samalla matkalla on voitu hoitaa myös muita asioita, kuten kauppa-asiointia tai pankki- ja virastoasioita. KYSin alueelle siirtyessään terveysasema irtoaisi tästä keskustan asiointiverkostosta ja asettuisi osaksi sairaala-alueen kokonaisuutta, jossa korostuvat toisenlaiset yhteydet, kuten erikoissairaanhoidon palvelut ja mahdollisesti myös apteekki- ja laboratoriopalvelut samalla alueella.
Joukkoliikenteen näkökulmasta muutos edellyttäisi todennäköisesti reittien ja aikataulujen tarkastelua, jotta KYSin alue olisi jatkossa yhtä hyvin saavutettavissa kuin nykyinen keskustan sijainti on ollut. Erityisesti ikääntyneiden ja liikkumisesteisten asiakkaiden kannalta on olennaista, että pysäkit ja kulkuyhteydet suunnitellaan niin, etteivät matka-ajat tai vaihdot muodostu kohtuuttomiksi esteiksi palveluiden käytölle. Autolla asioiville taas ratkaisevaa voi olla pysäköintimahdollisuuksien riittävyys uudella alueella, sillä sairaala-alueiden pysäköintitilanne on monissa kaupungeissa ajoittain ruuhkaisempi kuin perinteisen terveysaseman yhteydessä.
Henkilöstön ja palveluiden jatkuvuus
Suuren yksikön siirtäminen toiseen paikkaan edellyttää yleensä vaiheittaista toteutusta, jotta potilastyö voi jatkua keskeytyksettä koko prosessin ajan. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että osa toiminnoista siirretään ensin ja osa myöhemmin, tai että väliaikaisia järjestelyjä tarvitaan siihen asti, kunnes uudet tilat ovat täysin valmiit ja toimintakykyisiä. Tällaisissa muutoksissa on tyypillistä, että kaupunki ja hyvinvointialue joutuvat tasapainoilemaan aikataulujen, kustannusten ja palveluiden keskeytymättömyyden välillä.
Henkilöstön kannalta muutos voi tarkoittaa myös uudenlaista yhteistyötä erikoissairaanhoidon ammattilaisten kanssa, kun perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito toimivat fyysisesti lähempänä toisiaan. Tämän on ajateltu monissa yhteyksissä parantavan hoidon jatkuvuutta esimerkiksi tilanteissa, joissa potilas tarvitsee sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon palveluita saman hoitojakson aikana. Toisaalta muutos edellyttää myös totuttelua uusiin toimintatapoihin ja mahdollisesti myös uusiin esimiessuhteisiin, jos organisaatiorakenteita samalla uudistetaan.
Mitä seuraavaksi
Suunnitelman lopullinen toteutuminen riippuu vielä monesta tekijästä, kuten päätöksenteon etenemisestä, rahoituksesta ja siitä, millaisiksi KYSin alueen tilat lopulta rakentuvat tai muokataan pääterveysaseman tarpeisiin sopiviksi. Näin laajoissa hankkeissa aikataulut voivat elää suunnittelun edetessä, ja lopullinen toteutustapa voi vielä muuttua siitä, mitä tässä vaiheessa on esitetty. Selvää on kuitenkin se, että jos siirto toteutuu esitetyssä laajuudessa, se muuttaisi merkittävästi sitä, miten kymmenet tuhannet kuopiolaiset asioivat jatkossa terveyspalveluissaan, ja erityisesti ikääntyneen väestön arkeen vaikutukset voisivat olla tuntuvia.
Seuraavien kuukausien aikana nähdään, missä vaiheessa päätöksenteko etenee ja millaisia yksityiskohtia suunnitelmaan täsmentyy. Kaupunkilaisten kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat etenkin se, miten uuden sijainnin saavutettavuus järjestetään eri puolilta kaupunkia tuleville asiakkaille, ja miten palveluiden jatkuvuus turvataan mahdollisen siirtymävaiheen aikana. Yhtä lailla tärkeää on se, miten kaupunki ja hyvinvointialue viestivät muutoksesta ajoissa, jotta kukaan ei jää epätietoiseksi siitä, mistä palveluita jatkossa saa. Näihin kysymyksiin saataneen tarkempia vastauksia sitä mukaa, kun suunnittelu etenee kohti konkreettisia päätöksiä, ja seuraavat kuukaudet näyttävät, kuinka laajasti alkuperäinen suunnitelma lopulta toteutuu.
Ladataan kommentteja...