Suomalaisten suhtautuminen puolustusmenojen kasvattamiseen on muuttunut viime vuosina merkittävästi, ja tuore kysely tuo tämän muutoksen näkyväksi myös siinä, miten kansalaiset suhtautuvat puolustuksen rahoittamiseen verotuksen kautta. Kyselyn tulokset paljastavat, että yhä useampi suomalainen on valmis hyväksymään verotuksen kiristämisen, jos rahat käytetään maanpuolustukseen – mutta valmius vaihtelee huomattavasti sen mukaan, mitä puoluetta vastaaja kannattaa.
Kysely paljastaa muutoksen asenteissa
Tutkimusyhtiö Iro Researchin toteuttamassa kyselyssä selvitettiin suomalaisten näkemyksiä puolustusmenojen kasvattamisesta ja siitä, oltaisiinko tähän valmiita panostamaan myös verotuksen kautta. Tulokset osoittavat, että kannatus puolustusmenojen kasvattamiselle on noussut selvästi verrattuna aiempiin vuosiin. Turvallisuusympäristön muutos Euroopassa ja pitkään jatkunut epävarmuus ovat nostaneet maanpuolustuksen suomalaisten mielissä aiempaa keskeisempään asemaan.
Erityisen kiinnostavaa kyselyssä on se, että aiemmin monille arkaluonteinen aihe – veronkiristykset – näyttäytyy nyt osalle vastaajista hyväksyttävänä, kunhan rahat kohdennetaan puolustukseen. Tämä on poikkeuksellista, sillä veronkorotukset ovat perinteisesti olleet suomalaisessa keskustelussa aihe, joka jakaa mielipiteitä voimakkaasti riippumatta siitä, mihin tarkoitukseen rahat on tarkoitus käyttää.
Puoluekannan mukaiset erot ovat suuria
Kyselyn tulosten mukaan suhtautuminen puolustusmenojen rahoittamiseen verotuksen kautta vaihtelee huomattavasti eri puolueiden kannattajien välillä. Kokoomuksen kannattajien keskuudessa valmius hyväksyä veronkiristykset puolustusmenojen kasvattamiseksi on selvästi keskimääräistä korkeampi. Sen sijaan vasemmistoliiton kannattajien joukossa vastaava valmius on huomattavasti vähäisempää.
Tämä asetelma on herättänyt huomiota, sillä perinteisesti veronkorotuksiin suhtaudutaan myönteisemmin vasemmalla ja kriittisemmin oikealla poliittisella kentällä, erityisesti kun kyse on tulonsiirroista tai hyvinvointipalveluiden rahoituksesta. Puolustusmenojen kohdalla asetelma näyttää kuitenkin kääntyvän osittain päinvastaiseksi, mikä kertoo siitä, että turvallisuuspolitiikka on noussut suomalaisessa yhteiskunnassa omaksi, muista talouspoliittisista kysymyksistä erilliseksi teemakseen.
Tutkijan tulkinta tuloksista
Iro Researchin tutkija Juho Rahkonen kommentoi kyselyn tuloksia ja totesi ilmiön olevan poikkeuksellinen suomalaisessa mielipideilmastossa. Hänen mukaansa on harvinaista, että veronkiristykset saavat laajaa hyväksyntää tietyn puolueen kannattajien keskuudessa, kun samaan aikaan toisen puolueen kannattajat suhtautuvat asiaan huomattavasti nihkeämmin.
Rahkosen mukaan tulos kuvastaa sitä, miten turvallisuuspolitiikasta on tullut viime vuosina aihe, joka ei enää noudata perinteisiä puoluepoliittisia jakolinjoja samalla tavalla kuin esimerkiksi sosiaali- ja terveyspolitiikkaan tai verotukseen yleisesti liittyvät kysymykset. Puolustusmenojen kasvattaminen nähdään yhä useammin kansallisena välttämättömyytenä, jonka rahoittamiseen ollaan valmiita osallistumaan myös silloin, kun se tarkoittaisi omasta kukkarosta maksamista.
Samalla Rahkonen huomauttaa, että puoluekannan mukaiset erot eivät ole kadonneet minnekään. Vaikka yleinen kannatus puolustusmenojen kasvattamiselle on noussut kauttaaltaan, suhtautuminen sen rahoitustapaan – erityisesti verotuksen kautta – jakaa edelleen äänestäjäkuntaa selvästi puoluekannan mukaan.
Puolustusmenot ja verotus samassa yhtälössä
Suomessa puolustusmenojen kasvattamisesta on keskusteltu viime vuosina laajasti, ja hallitukset ovat tehneet päätöksiä puolustusbudjetin kasvattamisesta osana kansainvälisiä sitoumuksia ja kansallista turvallisuusarviota. Samaan aikaan julkisen talouden tila on ollut tiukka, mikä on nostanut esiin kysymyksen siitä, mistä lisärahoitus puolustukseen lopulta otetaan.
Vaihtoehtoja on useita: menoja voidaan leikata muualta julkisesta taloudesta, velkaantumista voidaan kasvattaa tai verotusta voidaan kiristää. Kyselyn tulokset antavat viitteitä siitä, että osa suomalaisista pitää verotuksen kiristämistä hyväksyttävänä vaihtoehtona, jos se on selkeästi sidottu puolustuskyvyn parantamiseen. Tämä poikkeaa siitä, miten suomalaiset yleensä suhtautuvat verotuksen kiristämiseen esimerkiksi muiden julkisten menojen kattamiseksi.
Kyselyn tulokset kertovat myös siitä, että kansalaisten mielissä puolustusmenot ja tavanomaiset julkiset menot on alettu erottaa toisistaan aiempaa selvemmin. Puolustus nähdään yhä useammin erillisenä, poikkeuksellisen tärkeänä menoeränä, jonka rahoittamiseen suhtaudutaan eri tavalla kuin esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tai koulutuksen rahoittamiseen.
Mitä muutos kertoo suomalaisesta yhteiskunnasta
Kyselyn tulokset heijastavat laajempaa muutosta suomalaisessa yhteiskunnassa viime vuosien aikana. Turvallisuusympäristön muutos Euroopassa on siirtänyt maanpuolustuksen aiempaa keskeisempään asemaan julkisessa keskustelussa, ja tämä näkyy nyt myös siinä, miten suomalaiset suhtautuvat sen rahoittamiseen.
Samalla tulokset osoittavat, että vaikka yleinen tuki puolustusmenojen kasvattamiselle on laajaa, keinot sen toteuttamiseksi jakavat mielipiteitä edelleen voimakkaasti puoluekannan mukaan. Tämä asettaa haasteita päättäjille, jotka joutuvat tasapainoilemaan puolustuskyvyn kasvattamisen tarpeen ja julkisen talouden kestävyyden välillä.
Kyselyn tulokset antavat viitteitä siitä, että puolustuspolitiikasta on muodostumassa aihe, jossa perinteiset poliittiset jakolinjat eivät enää päde samalla tavalla kuin monissa muissa talouspoliittisissa kysymyksissä. Se, miten tämä muutos vaikuttaa tuleviin päätöksiin puolustusmenojen rahoittamisesta, jää nähtäväksi tulevien vuosien aikana, mutta jo nyt on selvää, että aihe puhuttaa suomalaisia laajasti yli puoluerajojen – joskin hyvin eri tavoin.
Ladataan kommentteja...