Nuorten aikuisten taloudellinen asema Suomessa on eriytynyt sukupuolen mukaan tavalla, jota ei ole totuttu näkemään yhtä selvänä. STTK:n ostovoimakatsaus osoittaa, että nuorten miesten ja nuorten naisten tulokehitys on kulkenut 2020-luvulla vastakkaisiin suuntiin: miesten tulot ovat pienentyneet keskimäärin noin 2500 eurolla vuodessa, kun naisten tulot ovat samana aikana kasvaneet. Ero ei ole syntynyt hetkessä, vaan se on kertynyt useiden vuosien aikana, ja sen taustalla vaikuttavat useat toisiinsa kietoutuneet tekijät työmarkkinoiden rakenteessa, koulutusvalinnoissa ja toimialojen suhdannevaihteluissa.
Ostovoimakatsaus paljastaa kasvavan kuilun
Ostovoimakatsaukset ovat vakiintunut tapa seurata sitä, miten palkansaajien tulot kehittyvät suhteessa elinkustannusten nousuun. Niissä tarkastellaan tyypillisesti sekä nimellistä tulokehitystä että sitä, kuinka paljon käteen jäävällä rahalla todellisuudessa saa ostettua, kun hintojen ja verotuksen muutokset otetaan huomioon. Tuoreessa katsauksessa huomio on kiinnittynyt erityisesti nuoriin ikäluokkiin, joiden sisällä tulokehitys on alkanut eriytyä selvästi sukupuolen mukaan.
Havainto on poikkeuksellinen siinä mielessä, että aiemmin nuorten miesten ja naisten tulotasot ovat kehittyneet Suomessa pääosin samaan tahtiin, vaikka niiden välillä on ollut eroja. Nyt kehitys on kääntynyt niin, että ikäluokkien sisäinen tasa-arvo tulojen osalta on heikentynyt, kun yhden ryhmän ostovoima on supistunut ja toisen kasvanut. Tällainen erkaantuminen nostaa esiin kysymyksiä siitä, missä kohdin työmarkkinoiden rakenteelliset muutokset ovat osuneet eri tavalla eri ryhmiin.
Muutoksen suuruus nousee esiin erityisesti, kun sitä tarkastellaan euromääräisesti. Noin 2500 euron vuositason pienentymä tarkoittaa käytännössä merkittävää osaa nuoren aikuisen käytettävissä olevista tuloista, ja se voi näkyä arjessa esimerkiksi säästämismahdollisuuksien kapenemisena, asumisen rahoittamisen vaikeutumisena tai suurempien hankintojen lykkäämisenä.
Miesten tulokehitys kääntyi laskuun
Nuorten miesten tulotason heikkeneminen liittyy todennäköisesti useisiin samanaikaisiin kehityskulkuihin. Nuoret miehet ovat historiallisesti työllistyneet keskimääräistä useammin toimialoille, joiden työllisyys- ja palkkakehitys on herkkä suhdannevaihteluille, kuten rakentamiseen, teollisuuteen ja kuljetusalaan. Näillä aloilla työtilanne on viime vuosina vaihdellut voimakkaasti, ja esimerkiksi rakentamisen suhdannetilanne on ollut ajoittain heikko, mikä on voinut näkyä niin työtuntien määrässä kuin palkkakehityksessä.
Toinen mahdollinen selittäjä liittyy koulutukseen. Nuorten miesten keskuudessa korkeakoulutukseen hakeutuminen on ollut pitkään harvinaisempaa kuin nuorten naisten keskuudessa, ja koulutustaso vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisille urapoluille ja palkkatasoille työuran alkuvaiheessa päädytään. Jos matalamman koulutustason aloilla palkkakehitys on ollut muita aloja hitaampaa tai työtilanne epävarmempaa, se heijastuu suoraan niille sijoittuneiden nuorten miesten tulokehitykseen.
Myös työttömyyden ja osa-aikaisuuden yleisyys voivat vaikuttaa kokonaiskuvaan. Jos nuorten miesten joukossa työttömyysjaksot ovat olleet aiempaa yleisempiä tai pidempiä, se näkyy suoraan keskimääräisessä tulokehityksessä, vaikka itse palkkataso työssä olevilla ei olisi merkittävästi muuttunut. On syytä korostaa, että kyseessä on ryhmätason keskiarvo, joka kuvaa laajaa joukkoa erilaisissa tilanteissa olevia nuoria miehiä, eikä se kerro yksittäisen henkilön tilanteesta.
Naisten tulot nousivat – mistä kehitys kertoo
Nuorten naisten tulokehitys on kulkenut samaan aikaan päinvastaiseen suuntaan. Taustalla vaikuttaa osaltaan se, että naiset ovat jo pitkään hakeutuneet miehiä yleisemmin korkeakoulutukseen, ja koulutustason nousu on yksi keskeisistä tulotasoa nostavista tekijöistä työuran alussa. Korkeakoulutettujen osuuden kasvu nuorten naisten joukossa on voinut tasaisesti nostaa keskimääräistä tulotasoa, kun yhä suurempi osa ikäluokasta sijoittuu koulutustaan vastaaviin, paremmin palkattuihin tehtäviin.
Toinen mahdollinen tekijä liittyy toimialarakenteeseen. Naiset ovat perinteisesti työllistyneet runsaasti julkisen sektorin palvelualoille, kuten sosiaali- ja terveysalalle sekä kasvatus- ja koulutusalalle. Näillä aloilla on viime vuosina käyty palkkaneuvotteluja, joissa on pyritty korjaamaan aiempaa palkkakehitystä, ja osa näistä aloista on kärsinyt myös työvoimapulasta, joka on omalta osaltaan voinut tukea palkkojen nousua rekrytointitarpeen vuoksi.

On myös mahdollista, että naisten työllisyysasteen vakaa kehitys ja aiempaa yleisempi kokoaikainen työskentely ovat vaikuttaneet kokonaistulojen kasvuun. Kun työhön osallistuminen on tasaista ja työsuhteet pysyvämpiä, se näkyy suoraan kertyvissä vuosituloissa, vaikka yksittäisen kuukauden palkka ei muuttuisi merkittävästi.
Taustalla koulutus- ja toimialavalinnat
Koulutusvalinnat ja toimialarakenne kulkevat käsi kädessä, kun pyritään ymmärtämään, miksi nuorten miesten ja naisten tulokehitys on alkanut erkaantua näin selvästi. Suomalainen työmarkkina on edelleen jakautunut varsin vahvasti sukupuolen mukaan eri alojen kesken, ja tämä jakautuminen heijastuu suoraan siihen, miten eri suhdannevaiheet ja palkkaratkaisut vaikuttavat eri ryhmiin.
Kun esimerkiksi rakentamisen ja teollisuuden suhdanne heikkenee, se osuu voimakkaammin miesvaltaisiin ammatteihin, kun taas julkisen sektorin palvelualojen palkkaratkaisut ja työvoimatarve vaikuttavat enemmän naisvaltaisiin ammatteihin. Tämän kaltainen rakenteellinen jako selittää osin sitä, miksi samaan aikaan toisen ryhmän tulot voivat laskea ja toisen nousta, vaikka kyse ei olisi suoraan sukupuoleen liittyvästä syrjinnästä vaan siitä, millaisille aloille eri ryhmät ovat historiallisesti sijoittuneet.
Samalla on syytä muistaa, että koulutusvalinnat tehdään usein vuosia ennen työuran alkua, joten nyt näkyvä tulokehitys kertoo osittain valinnoista, joita on tehty jo toisen asteen koulutuksen vaiheessa. Jos nuoret miehet ja naiset jatkavat hakeutumista eri aloille samalla tavalla kuin tähänkin asti, tuloerojen kehityssuunta voi jatkua samankaltaisena myös tulevina vuosina, ellei työmarkkinoiden rakenteessa tai palkkaratkaisuissa tapahdu muutoksia.
Tuloerojen vaikutukset nuorten arkeen
Tulokehityksen erkaantumisella on käytännön seurauksia nuorten aikuisten arkeen. Pienentynyt tulotaso vaikeuttaa esimerkiksi oman asunnon hankintaa tai vuokra-asumisen kustannuksista selviämistä, erityisesti kasvukeskuksissa, joissa asumiskustannukset ovat korkeat. Se voi myös hidastaa perheen perustamiseen liittyviä taloudellisia valmiuksia tai säästämistä tulevaisuuden varalle.
Toisaalta tulotason nousu antaa enemmän taloudellista liikkumavaraa, mutta samalla on syytä huomata, että yksittäisen ryhmän keskimääräisen tulotason kasvu ei tarkoita, että kaikki ryhmään kuuluvat kokisivat tilanteensa helpottuneen. Ikäluokan sisällä on aina suuria yksilöllisiä eroja, ja keskiarvot voivat peittää esimerkiksi alueellisia tai koulutustason mukaisia eroja.
Laajemmassa mielessä tuloerojen kasvu nuorten ikäluokkien sisällä on myös yhteiskunnallinen kysymys. Jos samaan ikäluokkaan kuuluvien taloudellinen liikkumavara eriytyy voimakkaasti sukupuolen mukaan, se voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten pariskunnat jakavat talouden vastuita, tai siihen, millaisia odotuksia nuorilla on omasta taloudellisesta tulevaisuudestaan.
Näkymät ja kehityksen seuraaminen
Tulokehityksen eriytymistä on syytä seurata myös tulevina vuosina, jotta nähdään, onko kyse väliaikaisesta suhdanneilmiöstä vai pidempiaikaisesta rakenteellisesta muutoksesta. Jos miesvaltaisten alojen suhdannetilanne kohenee, se voi osaltaan kuroa umpeen nyt syntynyttä eroa, sillä aiemmin nähdyt suhdannepiikit ovat vaikuttaneet palkkakehitykseen molempiin suuntiin.
Toisaalta koulutusvalintojen ja toimialarakenteen muutokset ovat hitaita, eivätkä ne käänny nopeasti, vaikka yksittäinen suhdannevaihe muuttuisi. Tämän vuoksi nuorten miesten ja naisten tulokehityksen erkaantuminen voi osoittautua pidempiaikaiseksi ilmiöksi, jollei koulutukseen hakeutumisessa tai työmarkkinoiden rakenteessa tapahdu laajempia muutoksia.
Ostovoimakatsausten kaltaiset selvitykset tarjoavat tärkeää tietoa siitä, miten eri ryhmien taloudellinen asema kehittyy, ja ne auttavat tunnistamaan ajoissa ilmiöitä, joihin voidaan tarvittaessa puuttua esimerkiksi koulutuspolitiikan tai työmarkkinaratkaisujen keinoin. Tässä vaiheessa on kuitenkin liian aikaista sanoa, vakiintuuko nyt havaittu kuilu pysyväksi piirteeksi nuorten ikäluokkien tulokehityksessä, ja tilannetta seurataan varmasti tarkasti myös jatkossa.
Ladataan kommentteja...