Oulun yliopiston rehtori eroaa tehtävästään välittömästi

Oulun yliopiston rehtori Jouko Maaninen eroaa tehtävästään välittömästi. Yliopiston hallitus päätti tiistaina myöntää hänelle eron rehtorin tehtävästä. Ratkaisun taustalla ovat yliopiston hallinnon käsittelyyn nousseet tiedot alkoholinkäytöstä ja epäasialliseksi kuvatusta käytöksestä. Päätös merkitsee nopeaa muutosta yhden Suomen suurimpiin kuuluvan yliopiston johdossa tilanteessa, jossa korkeakoulujen johtamiseen kohdistuu muutenkin paljon odotuksia niin henkilöstön, opiskelijoiden kuin yhteiskunnankin suunnalta.

Hallitus teki päätöksen tiistaina

Oulun yliopiston hallitus käsitteli rehtorin asemaa tiistaisessa kokouksessaan ja päätyi myöntämään eron välittömästi. Päätös katkaisee Maanisen työn yliopiston ylimpänä operatiivisena johtajana ilman siirtymäaikaa.

Rehtorin tehtävä yliopistossa on poikkeuksellisen keskeinen. Rehtori johtaa yliopiston toimintaa, vastaa strategian toimeenpanosta ja toimii näkyvänä edustajana sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Siksi rehtorin ero ei ole pelkkä henkilövaihdos, vaan se vaikuttaa myös yliopiston sisäiseen ilmapiiriin ja siihen, miten organisaatio pystyy viestimään jatkuvuudesta sidosryhmilleen.

Välitön ero kertoo siitä, että hallitus on arvioinut tilanteen vaatineen nopeaa ratkaisua. Yliopistojen hallituksilla on vastuu siitä, että ylimmän johdon toimintakyky ja luottamus säilyvät. Jos luottamuksen katsotaan horjuneen, hallituksen on tehtävä ratkaisuja, jotka turvaavat yliopiston perustehtävien jatkumisen: tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen.

Taustalla vakavia luottamuskysymyksiä

Eron taustalla on kerrottu olleen alkoholinkäyttöön ja epäasialliseen käytökseen liittyviä seikkoja. Tällaiset tiedot ovat yliopistoyhteisössä erityisen herkkiä, sillä korkeakouluissa korostetaan turvallista opiskelu- ja työympäristöä, vastuullista johtamista sekä kaikkien yhteisön jäsenten yhdenvertaista kohtelua.

Epäasiallisella käytöksellä voidaan tarkoittaa monenlaisia tilanteita, mutta julkisuuteen kerrottujen tietojen perusteella olennaista on, että asia on edennyt yliopiston hallituksen päätöksentekoon saakka. Tämä merkitsee, että kyse ei ole ollut pelkästä tavanomaisesta sisäisestä keskustelusta, vaan yliopiston ylimmän johdon asemaan vaikuttaneesta luottamuskysymyksestä.

Alkoholinkäyttöön liittyvät ongelmat johtotehtävissä ovat organisaatioille vaikeita käsiteltäviä, koska niihin liittyy sekä henkilön yksityisyyttä että työyhteisön turvallisuutta ja johtamisen uskottavuutta koskevia näkökulmia. Yliopiston kaltaisessa julkisrahoitteisessa ja laajaa yhteiskunnallista vastuuta kantavassa organisaatiossa johdon toiminnalta edellytetään erityistä harkintaa myös tilanteissa, jotka tapahtuvat virallisten kokoushuoneiden ulkopuolella.

Keskeistä on, miten yliopisto varmistaa, että mahdolliset kokemukset epäasiallisesta käytöksestä käsitellään asianmukaisesti ja että henkilöstöllä sekä opiskelijoilla on luottamus ilmoituskanaviin. Ylimmän johdon kohdalla tämä korostuu, koska vallan epäsymmetria voi vaikeuttaa asioiden esiin tuomista.

Rehtorin ero osuu vaativaan aikaan

Oulun yliopisto on merkittävä tiede- ja koulutusorganisaatio Pohjois-Suomessa. Sen toiminnalla on suuri vaikutus alueen elinkeinoelämään, terveydenhuoltoon, teknologia-aloihin, opettajankoulutukseen ja tutkimusympäristöihin. Rehtorin vaihtuminen nopealla aikataululla voi aiheuttaa epävarmuutta, mutta yliopistot ovat rakenteeltaan organisaatioita, joissa johtamisvastuu jakautuu useille tasoille.

Yliopistoissa dekaanit, vararehtorit, hallintojohtajat ja tiedekuntien johto vastaavat päivittäisen toiminnan jatkuvuudesta. Tutkimushankkeet, opetusohjelmat ja opiskelijoiden arki eivät pysähdy yhden henkilövaihdoksen vuoksi. Silti rehtorin ero edellyttää selkeää siirtymävaiheen johtamista, jotta päätöksenteko ei hidastu ja yhteisö saa riittävän tiedon tulevista järjestelyistä.

Korkeakoulukentällä eletään muutenkin vaativaa aikaa. Yliopistot joutuvat tasapainoilemaan rahoituksen, kansainvälisen kilpailun, opiskelijamäärien, tutkimuksen laadun ja työhyvinvoinnin kysymysten kanssa. Johtamiselta odotetaan sekä strategista näkemystä että kykyä ylläpitää luottamusta. Jos luottamus horjuu, vaikutukset voivat näkyä nopeasti henkilöstön kokemassa turvallisuudessa ja organisaation maineessa.

Oulun yliopiston kannalta seuraavat viikot ovat tärkeitä. Hallituksen on ratkaistava, miten väliaikainen johtaminen järjestetään ja millaisella aikataululla pysyvä seuraaja valitaan. Rehtorin rekrytointi on yleensä pitkä prosessi, jossa painavat akateeminen kokemus, johtamisnäytöt, kansainvälisyys, strateginen osaaminen ja kyky toimia monialaisen yhteisön kokoavana johtajana.

Yliopiston autonomia tuo vastuuta

Suomalaiset yliopistot ovat autonomisia julkisoikeudellisia yhteisöjä tai säätiöyliopistoja, joilla on laaja itsehallinto. Autonomia tarkoittaa vapautta päättää tutkimuksesta, opetuksesta ja sisäisestä hallinnosta, mutta se merkitsee myös vastuuta omien ongelmien avoimesta ja asianmukaisesta käsittelystä.

Yliopiston hallitus käyttää merkittävää valtaa, kun se nimittää rehtorin, arvioi hänen toimintaansa ja tarvittaessa tekee päätöksiä tehtävän päättämisestä. Hallituksen ratkaisut vaikuttavat siihen, miten yliopistoyhteisö kokee johdon kantavan vastuuta. Siksi eron myöntämistä välittömästi voidaan pitää signaalina siitä, että hallitus on halunnut ratkaista tilanteen ripeästi ja palauttaa huomion yliopiston perustehtäviin.

Samalla tapaus nostaa esiin kysymyksen siitä, miten yliopistoissa ennaltaehkäistään epäasiallista käytöstä. Pelkkä jälkikäteinen puuttuminen ei riitä, jos työyhteisö ei koe toimintakulttuuria turvalliseksi. Tarvitaan selkeitä ohjeita, koulutusta, toimivia ilmoituskanavia ja johdon esimerkkiä. Erityisen tärkeää on, että myös korkeimmassa asemassa olevia koskevat samat käyttäytymisen periaatteet kuin muuta henkilöstöä.

Yliopistot ovat asiantuntijaorganisaatioita, joissa muodollinen valta ja akateeminen autonomia elävät rinnakkain. Tämä tekee johtamisesta vaativaa. Johtajan on kyettävä tekemään päätöksiä, mutta samalla kuuntelemaan yhteisöä ja ylläpitämään luottamusta eri ryhmien välillä. Rehtorin asema perustuu juridisen toimivallan lisäksi uskottavuuteen.

Luottamuksen palauttaminen on seuraava tehtävä

Rehtorin eron jälkeen Oulun yliopiston tärkein tehtävä on varmistaa, että yhteisö saa riittävästi tietoa tilanteen vaikutuksista ja tulevista päätöksistä. Henkilöstö ja opiskelijat tarvitsevat selkeän viestin siitä, kuka johtaa yliopistoa siirtymävaiheessa, miten päätöksenteko jatkuu ja millä tavoin mahdolliset työyhteisöön liittyvät huolet käsitellään.

Luottamuksen palauttaminen ei tapahdu pelkällä hallinnollisella päätöksellä. Se edellyttää johdonmukaista toimintaa, avoimuutta sallituissa rajoissa ja sitä, että yhteisö näkee asioiden etenevän. Samalla on huolehdittava henkilösuojasta ja oikeudenmukaisesta menettelystä. Julkinen kiinnostus ei poista organisaation velvollisuutta käsitellä asioita asiallisesti.

Oulun yliopiston asema alueellisena ja kansallisena toimijana säilyy vahvana, mutta johdon äkillinen vaihtuminen on aina koetinkivi. Se voi myös tarjota mahdollisuuden tarkastella johtamiskulttuuria, vastuullisuuden käytäntöjä ja sitä, miten yliopisto tukee henkilöstöään vaikeissa tilanteissa.

Pitkällä aikavälillä ratkaisevaa on, onnistuuko yliopisto kääntämään kriisin hallituksi siirtymäksi. Se vaatii hallitukselta selkeitä päätöksiä, väliaikaiselta johdolta toimintakykyä ja koko yhteisöltä mahdollisuutta jatkaa työtään ilman pitkittyvää epävarmuutta.

Korkeakoulujen johtamiseen kohdistuu kasvavia odotuksia

Tapaus heijastaa laajempaa muutosta siinä, miten korkeakoulujen johtoa arvioidaan. Rehtorit eivät ole ainoastaan akateemisia johtajia, vaan myös suurten työnantajaorganisaatioiden vastuunkantajia. Heidän toimintaansa tarkastellaan henkilöstöjohtamisen, yhdenvertaisuuden, talouden, kansainvälisen yhteistyön ja julkisen luottamuksen näkökulmista.

Korkeakoulujen johtajilta odotetaan kykyä toimia paineen alla ja samalla noudattaa korkeita eettisiä vaatimuksia. Kun yliopisto edistää tutkimukseen perustuvaa päätöksentekoa ja sivistystä, myös sen oman johtamisen on oltava linjassa näiden arvojen kanssa. Siksi johtajien käyttäytymiseen liittyvät kysymykset eivät ole sivuseikkoja, vaan osa organisaation uskottavuutta.

Oulun yliopiston hallituksen päätös päättää yksi vaihe yliopiston johdossa. Seuraava vaihe määrittää, kuinka nopeasti yliopisto pystyy vakauttamaan tilanteen ja suuntaamaan huomion takaisin tutkimukseen, opetukseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Rehtorin ero on merkittävä uutinen, mutta yliopiston arki jatkuu tuhansien opiskelijoiden, tutkijoiden, opettajien ja muun henkilöstön työn varassa.