Suomen talouden kasvunäkymät ovat kirkastuneet viime kuukausina odotettua nopeammin. Kaksi keskeistä talouden ennustelaitosta on päivittänyt arvionsa aiempaa myönteisemmäksi, ja molemmissa tuoreissa laskelmissa talouskasvun ennakoidaan olevan ripeämpää kuin vielä kevään ja alkukesän arvioissa esitettiin. Muutos ei ole dramaattinen, mutta se on riittävän selvä herättääkseen huomiota, sillä viime vuosina suomalaista talouskeskustelua on hallinnut pikemminkin varovaisuus ja hidastuvan kasvun uhkakuvat.
Kasvuarviot nousivat selvästi
Uusimmissa suhdannekatsauksissa sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitos että Palkansaajien tutkimuslaitos ovat tarkentaneet talouskasvua koskevia lukujaan ylöspäin. Molemmat laitokset seuraavat Suomen talouden kehitystä säännöllisesti julkaistavien suhdanne-ennusteiden kautta, ja niiden arviot toimivat usein suunnannäyttäjinä sekä yritysten että julkishallinnon suunnittelulle. Kun kaksi toisistaan riippumatonta laitosta päätyy samansuuntaiseen johtopäätökseen kasvun kiihtymisestä, viestiä pidetään talouspolitiikan piirissä tavallista painavampana.
Päivitetyissä arvioissa talouden kokonaistuotannon kasvun odotetaan olevan tänä ja ensi vuonna aiempaa nopeampaa. Tarkat prosenttiluvut vaihtelevat hieman laitosten välillä, mikä on ennustetoiminnassa tavanomaista, mutta suunta on sama: talous on siirtymässä hitaan kasvun tai pysähtyneisyyden vaiheesta kohti selvempää elpymistä. Molemmat laitokset korostavat, että kyse on nimenomaan arvioiden tarkentumisesta uuden tilastotiedon ja suhdanneindikaattoreiden valossa, ei äkillisestä käänteestä.
Ennustelaitosten päivitykset tehdään yleensä muutaman kerran vuodessa, kun uutta tilastoaineistoa esimerkiksi tuotannosta, viennistä ja kotitalouksien kulutuksesta on saatavilla. Tällä kertaa uusin aineisto on antanut aihetta korjata aiempia, varovaisempia arvioita ylöspäin useammalla osa-alueella yhtä aikaa, mikä selittää sen, miksi molemmat laitokset ovat päätyneet samaan aikaan myönteisempään linjaan.
Mistä kasvupiristys johtuu
Talouskasvun kiihtymisen taustalla vaikuttaa useampi tekijä samanaikaisesti. Ensinnäkin kotimainen kysyntä näyttää elpyvän aiempaa vakaammalta pohjalta. Kotitalouksien ostovoiman kehitys on viime aikoina ollut suotuisampaa kuin talouden hitaimpina vuosina, kun hintojen nousu on rauhoittunut ja palkkakehitys on pysynyt kohtuullisena. Tämä on luonut edellytyksiä sille, että kulutuskysyntä on voinut vähitellen vahvistua, mikä puolestaan tukee etenkin palvelualojen ja vähittäiskaupan toimintaa.
Toiseksi vientiteollisuuden tilanne on kohentunut aiempaa suotuisammaksi. Suomen talous on perinteisesti hyvin riippuvainen ulkomaankaupasta, ja viennin kehityksellä on suuri merkitys koko kansantalouden kasvulle. Kun kansainvälisen kysynnän ennakoidaan pysyvän kohtuullisen vakaana ja tiettyjen vientialojen tilauskannat ovat vahvistuneet, tämä heijastuu suoraan myös kotimaiseen tuotantoon ja työllisyyteen.
Kolmanneksi rakentamisen sektorilla, joka on ollut yksi Suomen talouden kipupisteistä viime vuosina, on nähty merkkejä pohjan saavuttamisesta. Vaikka rakennusalan täysimittaista elpymistä ei vielä ennusteta, alan syvin taantumavaihe näyttää tutkimuslaitosten arvioiden mukaan olevan takana päin, mikä osaltaan tukee koko talouden kasvunäkymää. Korkotason kehitys on niin ikään ollut aiempaa suotuisampi, mikä on helpottanut sekä yritysten investointipäätöksiä että kotitalouksien asuntolainanhoitoa.
Vaikutukset työllisyyteen ja julkiseen talouteen
Talouskasvun kiihtymisellä on suora yhteys työllisyyskehitykseen. Kun tuotanto ja kysyntä kasvavat aiempaa nopeammin, yritysten tarve rekrytoida uutta henkilöstöä tyypillisesti lisääntyy viiveellä. Ennustelaitosten päivitetyissä arvioissa työllisyyden odotetaan kehittyvän aiempaa myönteisemmin, vaikka työttömyyden alenemisen ennakoidaan tapahtuvan vaiheittain eikä hetkessä. Työmarkkinoiden sopeutuminen kestää yleensä kauemmin kuin itse tuotannon kasvun kiihtyminen, minkä vuoksi työllisyyslukujen paraneminen näkyy usein vasta myöhemmin talousindikaattoreissa.
Myönteisemmällä kasvu-uralla on merkitystä myös julkisen talouden näkökulmasta. Nopeampi talouskasvu kasvattaa verotuloja ja voi hillitä julkisen velan kasvua, mikä helpottaisi valtion ja kuntien taloudenpitoa tilanteessa, jossa julkisen talouden tasapainottamisesta on käyty pitkään keskustelua. Tutkimuslaitokset kuitenkin muistuttavat, että yksittäinen myönteinen ennustepäivitys ei vielä ratkaise julkisen talouden rakenteellisia haasteita, kuten väestön ikääntymisestä aiheutuvia menopaineita. Kasvun kiihtyminen antaa silti hieman enemmän liikkumavaraa talouspoliittiselle päätöksenteolle lähivuosina.
Myös yritysten investointihalukkuuden odotetaan vahvistuvan, mikäli kasvunäkymät pysyvät vakaina. Investointien elpyminen on keskeistä sille, että talouskasvusta tulisi kestävää eikä vain tilapäistä piristymistä. Ennustelaitokset seuraavat erityisesti sitä, kuinka laajalti eri toimialat lähtevät mukaan kasvuun, sillä liian kapealle pohjalle rakentuva nousu olisi herkempi häiriöille.
Riskit ja epävarmuustekijät
Vaikka tuoreet ennusteet ovat aiempaa myönteisempiä, molemmat tutkimuslaitokset korostavat, että talousennusteisiin liittyy aina huomattavaa epävarmuutta. Kansainvälisen talouden kehitys, kauppapoliittiset jännitteet ja energian hintojen vaihtelu voivat kaikki vaikuttaa siihen, toteutuuko nyt ennakoitu kasvu-ura täysimääräisenä. Pienenä ja avoimena taloutena Suomi on erityisen herkkä ulkoisille häiriöille, minkä vuoksi ennustelaitokset pyrkivät tyypillisesti pitäytymään maltillisissa ja perustelluissa arvioissa sen sijaan, että ne lähtisivät povaamaan nopeaa käännettä.
Kotimaisista riskeistä esiin nousevat muun muassa työmarkkinoiden kehitys ja se, kuinka nopeasti yritykset todella ryhtyvät lisäämään investointeja ja rekrytointeja kasvunäkymien parannuttua. Mikäli epävarmuus esimerkiksi kansainvälisillä markkinoilla lisääntyy, yritykset saattavat lykätä päätöksiään, mikä hidastaisi ennustettua kasvua. Myös kotitalouksien luottamus omaan taloudelliseen tilanteeseensa vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti kulutuskysyntä todella vahvistuu.
Ennustelaitokset muistuttavat myös, että talousennusteet tarkentuvat jatkuvasti uuden tiedon myötä. Nyt julkaistut, aiempaa myönteisemmät luvut voivat vielä muuttua tulevissa katsauksissa, mikäli talouden kehitys poikkeaa oletetusta. Tämän vuoksi ennusteita on syytä tulkita suuntaa-antavina arvioina, ei lopullisina totuuksina Suomen talouden tulevasta kehityksestä.
Mitä seuraavaksi
Seuraavien kuukausien aikana huomio kiinnittyy siihen, vahvistavatko tuoreet talousluvut ennustelaitosten arvioita vai joudutaanko niitä jälleen tarkistamaan. Erityisesti seurataan vientiteollisuuden tilauskantojen kehitystä, kotitalouksien kulutuskäyttäytymistä sekä rakennusalan elpymisen etenemistä, sillä nämä tekijät ovat keskeisessä roolissa sen kannalta, jatkuuko talouskasvun kiihtyminen ennustetulla tavalla.
Myös työmarkkinoiden reaktiota kasvun piristymiseen seurataan tarkasti. Mikäli yritykset alkavat laajemmin lisätä rekrytointejaan, se vahvistaisi käsitystä siitä, että kyse on aidosta ja laaja-alaisesta talouden kääntymisestä eikä vain tilastollisesta poikkeamasta. Julkisen talouden näkökulmasta seuraavat kuukaudet näyttävät, missä määrin parantunut kasvu-ura näkyy myös verotulojen kehityksessä ja julkisen velan kasvun hillitsemisessä.
Kokonaisuutena tuoreet arviot antavat aihetta varovaiseen toiveikkuuteen Suomen talouden suunnasta. Vaikka epävarmuustekijöitä on edelleen runsaasti, kahden keskeisen tutkimuslaitoksen samansuuntaiset päivitykset viestivät siitä, että talouden pohjavire on kääntynyt aiempaa vakaammalle ja myönteisemmälle uralle. Seuraavat suhdannekatsaukset näyttävät, kuinka pysyväksi tämä kehityssuunta lopulta osoittautuu.
Ladataan kommentteja...