Juhannusaatto on ollut Suomessa synkkä ja kiireinen. Useita ihmisiä on kuollut erilaisissa onnettomuuksissa ja hukkumalla, ja poliisi on joutunut hoitamaan runsaasti tehtäviä eri puolilla maata. Keskikesän juhla on jälleen tuonut yhteen samat riskitekijät, jotka korostuvat vuosi toisensa jälkeen: runsas liikkuminen, vesillä olo, mökkimatkat, alkoholi, valvominen ja suuret ihmismäärät. Vaikka juhannus on monelle vuoden odotetuin lomahetki, se on viranomaisille yksi vuoden kuormittavimmista ajankohdista.

Juhannusaatto toi vakavia onnettomuuksia

Juhannusaattona tapahtui useita vakavia onnettomuuksia, joissa ihmisiä menehtyi. Osa tapauksista liittyi vesillä liikkumiseen ja hukkumisiin, osa muihin tapaturmiin ja liikennetilanteisiin. Kokonaiskuva on murheellinen, sillä juhannus on vasta alkanut ja vilkas paluuliikenne sekä viikonlopun jatkuminen pitävät riskit yhä korkealla.

Juhannuksen onnettomuuksissa toistuu usein sama kaava: ihmiset liikkuvat tavallista enemmän paikoissa, joissa olosuhteet vaihtelevat nopeasti. Mökkirannat, järvet, veneet, laiturit, saunat, pihatiet ja maantiet muodostavat ympäristön, jossa pienikin huolimattomuus voi johtaa vakavaan seuraukseen. Kun tähän yhdistyvät alkoholi, väsymys tai pimeän ja hämärän tuoma arviointivirhe, vaaratilanteiden todennäköisyys kasvaa.

Viranomaisten juhannustyössä painottuvat sekä äkilliset hätätilanteet että ennaltaehkäisevä valvonta. Poliisi on joutunut hoitamaan tehtäviä, joissa apua on tarvittu nopeasti esimerkiksi onnettomuuspaikoille, vesistöjen läheisyyteen, liikenneväylille ja juhlintapaikoille. Monissa tilanteissa poliisin rinnalla työskentelevät pelastuslaitokset, ensihoito, meripelastus ja vapaaehtoiset toimijat.

Vesillä liikkuminen on juhannuksen suurimpia riskejä

Hukkumiset ovat juhannuksen vakavimpia ja valitettavan toistuvia onnettomuuksia. Suomi on vesistöjen maa, ja juhannuksena suuri osa ihmisistä viettää aikaa järvien, jokien ja meren äärellä. Rannat, veneet, laiturit ja saunomiseen liittyvä uiminen kuuluvat monen juhlaan, mutta juuri näihin tilanteisiin liittyy huomattavia riskejä.

Hukkumistapauksissa ratkaisevia tekijöitä voivat olla heikko uimataito, kylmä vesi, päihtymys, veneestä putoaminen, yksin uiminen tai se, ettei pelastusliivejä käytetä. Vaikka sää olisi lämmin, vesi voi olla erityisesti syvemmissä kohdissa kylmää. Kylmä vesi heikentää toimintakykyä nopeasti ja voi yllättää myös kokeneen uimarin. Rannassa tapahtuva horjahdus tai veneessä sattuva tasapainon menetys voi muuttua vakavaksi tilanteeksi muutamassa sekunnissa.

Pelastusliivien merkitystä korostetaan joka kesä, mutta niiden käyttämättä jättäminen on edelleen tavallinen riskitekijä. Veneillessä liivien tulisi olla päällä, ei vain mukana veneessä. Erityisesti pienissä veneissä ja matalankin tuntuisilla vesillä tilanteet voivat muuttua nopeasti. Juhannusliikenteessä vesillä on myös paljon satunnaisia veneilijöitä, joiden rutiini ei välttämättä ole samalla tasolla kuin aktiivisesti vesillä liikkuvilla.

Rannoilla valvonnan merkitys korostuu. Lapsia ei pidä jättää hetkeksikään ilman aikuisen tarkkaa huomiota veden äärellä, ja aikuistenkin on syytä sopia seurueessa, kuka huolehtii tilanteen seuraamisesta. Juhlatunnelma, keskustelut ja muut askareet voivat viedä huomion pois vedestä juuri silloin, kun nopea reagointi olisi tarpeen.

Poliisin tehtävät lisääntyvät juhannuksena

Juhannus työllistää poliisia perinteisesti monin tavoin. Tehtävät eivät rajoitu vakaviin onnettomuuksiin, vaan viranomaiset puuttuvat myös häiriökäyttäytymiseen, kotihälytyksiin, pahoinpitelyihin, rattijuopumuksiin, liikenneonnettomuuksiin ja kadonneiden henkilöiden etsintöihin. Juhannusaatto on monilla paikkakunnilla vilkas sekä taajamissa että haja-asutusalueilla.

Päihtymys näkyy usein juhannuksen poliisitehtävissä. Alkoholi heikentää harkintakykyä, hidastaa reaktioita ja lisää riitojen, kaatumisten, hukkumisten sekä liikenteeseen liittyvien vaaratilanteiden riskiä. Poliisin kannalta juhannus on poikkeuksellinen myös siksi, että tehtävät jakautuvat laajalle alueelle. Ihmiset ovat mökeillä, leirintäalueilla, tapahtumissa, saarissa ja pienillä teillä, joihin avun saaminen voi kestää kauemmin kuin kaupunkiympäristössä.

Liikenteessä juhannus näkyy sekä menoliikenteenä että myöhemmin paluuliikenteenä. Kiire, pitkät ajomatkat, väsymys ja suuret liikennemäärät kasvattavat onnettomuusriskiä. Lisäksi pienemmillä teillä liikutaan paljon jalkaisin, polkupyörillä, mopoilla ja autoilla samoilla väylillä. Kun liikenteessä on mukana juhlista palaavia tai väsyneitä kuljettajia, valvonnan tarve korostuu.

Useita ihmisiä on kuollut onnettomuuksissa ja hukkumalla – juhannus on työllistänyt poliisia eri puolilla maata – kuvituskuva

Poliisin työ juhannuksena on osin näkyvää valvontaa ja osin kiireellisiin hälytystehtäviin vastaamista. Näkyvä läsnäolo voi ehkäistä häiriöitä ja vaaratilanteita, mutta äkilliset onnettomuudet vaativat aina nopeaa viranomaisyhteistyötä. Juhannuksen kaltaisena viikonloppuna yksittäisten hälytysten määrä voi kasvaa nopeasti, mikä kuormittaa koko turvallisuusketjua.

Liikenteessä korostuvat maltti ja ajokunto

Juhannusliikenne on yksi kesän suurista liikennehuipuista. Monet lähtevät mökeille ja sukulaisten luo samaan aikaan, ja teillä liikkuu paljon autoja, peräkärryjä, matkailuajoneuvoja ja veneitä kuljettavia yhdistelmiä. Tällaisessa liikenteessä turvavälit, nopeusrajoitusten noudattaminen ja ohitusten harkinta ovat keskeisiä turvallisuustekijöitä.

Vakavat liikenneonnettomuudet syntyvät usein usean tekijän yhteisvaikutuksesta. Nopeus voi olla olosuhteisiin nähden liian suuri, kuljettaja voi olla väsynyt tai tarkkaavaisuus voi herpaantua. Myös puhelimen käyttö ajon aikana lisää riskiä. Juhannuksen aikaan monella on takana työviikko ja edessä pitkä ajomatka, jolloin taukojen merkitys korostuu.

Rattijuopumus on juhannuksen vakavimpia liikenneturvallisuusongelmia. Alkoholin vaikutus ei pääty heti juhlaillan jälkeen, ja ajokunto voi olla heikentynyt vielä seuraavana aamuna. Tämä on tärkeää erityisesti juhannuspäivänä ja sunnuntaina, jolloin moni lähtee liikkeelle mökeiltä ja juhlista. Jos ajokunnosta on epävarmuutta, rattiin ei pidä lähteä.

Myös vesiliikenteessä pätevät samat perusperiaatteet: kuljettajan on oltava toimintakykyinen, reitin ja olosuhteiden on oltava hallinnassa ja turvallisuusvarusteiden on oltava kunnossa. Vesillä liikkuminen päihtyneenä voi olla yhtä vaarallista kuin maantiellä ajaminen päihtyneenä, sillä ympäristö on arvaamaton ja avun saapuminen voi kestää.

Mökeillä ja juhlapaikoilla sattuu myös tapaturmia

Juhannuksen onnettomuudet eivät rajoitu vesille ja liikenteeseen. Mökeillä ja pihoilla sattuu kaatumisia, palovammoja, teräaseisiin liittyviä tapaturmia, saunomiseen liittyviä vaaratilanteita ja tulenkäsittelyyn liittyviä vahinkoja. Kokkojen, grillien ja saunojen käyttö lisää paloturvallisuuden merkitystä, vaikka paikalliset olosuhteet ja mahdolliset rajoitukset määrittävät, mitä saa tehdä.

Tulenkäsittelyssä huolellisuus on välttämätöntä. Avotulta ei pidä jättää valvomatta, ja sammutusvälineiden on oltava lähellä. Tuuli voi muuttaa tilanteen nopeasti, ja kuiva maasto lisää palon leviämisen riskiä. Myös grillit ja nuotiot on sijoitettava niin, etteivät ne aiheuta vaaraa rakennuksille, kasvillisuudelle tai ihmisille.

Saunomiseen ja uimiseen liittyvä yhdistelmä on suomalaisessa juhannuksessa tavallinen, mutta siihen liittyy riskejä. Kuumuus, alkoholi ja kylmä vesi rasittavat elimistöä. Yksin saunomista tai uimista kannattaa välttää, jos vointi on heikko tai päihtymys vaikuttaa toimintakykyyn. Seurueessa on hyvä pitää huolta siitä, että kaikki palaavat rannasta, saunasta ja vesiltä turvallisesti.

Erityistä huomiota tarvitsevat lapset, iäkkäät ja henkilöt, joiden terveydentila voi altistaa tapaturmille. Juhannuksena seurueet ovat usein suuria, ja vastuu voi hämärtyä, jos kukaan ei erikseen huolehdi valvonnasta. Selkeä sopiminen ja rauhallinen ennakointi ehkäisevät monia vaaratilanteita.

Viranomaiset muistuttavat varovaisuuden merkityksestä

Juhannusviikonlopun jatkuessa turvallisuus korostuu edelleen. Vaikka juhannusaatto on jo tuonut vakavia seurauksia, riskejä on jäljellä sekä vesillä, liikenteessä että juhlintapaikoilla. Moni jatkaa mökkielämää, veneilyä ja juhlimista usean päivän ajan, ja väsymys voi kasvaa viikonlopun edetessä.

Turvallisin juhannus syntyy yksinkertaisista valinnoista: vesille mennään vain asianmukaisilla varusteilla, pelastusliivit pidetään päällä, päihtyneenä ei ajeta eikä veneillä, lapsia valvotaan veden äärellä, avotulta käsitellään varoen ja apua hälytetään ajoissa. Hätätilanteessa nopea soitto hätänumeroon voi ratkaista paljon.

Juhannus on monelle tärkeä hengähdyshetki, mutta samalla se on ajankohta, jolloin arjen turvallisuusrutiinit helposti unohtuvat. Tämän vuoden juhannusaaton kuolemantapaukset muistuttavat karulla tavalla siitä, miten nopeasti juhla voi muuttua suruksi. Varovaisuus ei poista juhlan iloa, vaan antaa sille paremmat edellytykset jatkua turvallisesti.

Poliisin ja muiden viranomaisten työ jatkuu läpi juhannusviikonlopun. Tilannekuva tarkentuu viikonlopun aikana, mutta jo nyt on selvää, että keskikesän juhla on ollut turvallisuusviranomaisille raskas. Jäljellä olevien juhlapäivien aikana jokaisen oma toiminta vaikuttaa siihen, miten monelta uudelta onnettomuudelta voidaan välttyä.