Ding Ma, 37, on noussut nopeasti yhdeksi Suomen seuratuimmista kuntajohtajista. Yritysmaailmasta Savonlinnan johtoon tullut Ma edustaa kuntakentällä sukupolvea ja johtamistapaa, jossa kaupungin tulevaisuutta tarkastellaan aiempaa vahvemmin elinvoiman, yritysten, matkailun ja julkisen talouden kestävyyden kautta. Hänen tehtävänsä ei ole helppo: Savonlinna on tunnettu kulttuuristaan, luonnostaan ja matkailustaan, mutta samalla se joutuu ratkomaan monille suomalaisille seutukaupungeille tuttuja kysymyksiä väestön ikääntymisestä, työvoiman saatavuudesta ja talouden liikkumavarasta.
Yritysmaailmasta kuntajohtajaksi
Ding Man nousu Savonlinnan kaupunginjohtajaksi on herättänyt huomiota ennen kaikkea siksi, että hänen taustansa poikkeaa monen perinteisen kuntajohtajan urapolusta. Kuntien ylimmässä johdossa on totuttu näkemään pitkän hallintokokemuksen omaavia viranhaltijoita, jotka ovat edenneet kunnallishallinnon sisällä. Ma puolestaan on tullut tehtävään yritysmaailmasta, mikä näkyy hänen tavassaan puhua kaupungin kehittämisestä.
Yritystausta ei automaattisesti ratkaise kunnan ongelmia, mutta se voi tuoda päätöksentekoon uudenlaista painotusta. Kaupunginjohtajan työssä korostuvat kyky rakentaa luottamusta, valmistella päätöksiä, sovittaa yhteen poliittisia tavoitteita ja pitää huolta siitä, että kaupunki pystyy tuottamaan palveluja asukkailleen. Samalla kaupungin on kilpailtava investoinneista, osaajista, opiskelijoista ja matkailijoista.
Savonlinnan kaltaisessa kaupungissa elinvoimakysymykset eivät ole erillinen osa johtamista, vaan ne kytkeytyvät lähes kaikkeen. Jos työpaikkoja syntyy, veropohja vahvistuu. Jos nuoret ja työikäiset näkevät kaupungissa tulevaisuuden, palveluille ja asuntomarkkinoille syntyy vakaampaa kysyntää. Jos yritykset kokevat toimintaympäristön ennakoitavaksi, ne uskaltavat investoida. Kaupunginjohtajan roolissa tämä tarkoittaa jatkuvaa tasapainoilua talouden, palvelujen ja imagon välillä.
Savonlinnan haasteet ovat tuttuja monelle seutukaupungille
Savonlinna on valtakunnallisesti tunnettu kaupunki, jonka nimi yhdistyy vahvasti Saimaan maisemiin, Olavinlinnaan, kesätapahtumiin ja matkailuun. Tunnettuus ei kuitenkaan yksin takaa kasvua. Moni seutukaupunki joutuu Suomessa pohtimaan, miten se säilyttää asemansa tilanteessa, jossa suuret kaupunkiseudut vetävät väestöä, koulutusta ja pääomia puoleensa.
Kuntatalouden näkökulmasta yhtälö on usein vaikea. Väestön ikääntyminen lisää palvelutarpeita, samalla kun työikäisen väestön määrän kehitys vaikuttaa verotuloihin. Koulutuspaikkojen, liikenneyhteyksien ja yritysten investointien merkitys korostuu, koska ne vaikuttavat suoraan siihen, millaisia mahdollisuuksia paikkakunnalla on tarjota tulevaisuudessa.
Savonlinnan erityinen vahvuus on sen brändi matkailukaupunkina. Kaupunki tunnetaan laajasti myös niiden keskuudessa, jotka eivät ole siellä käyneet. Tämä antaa lähtökohdan, jota monella samankokoisella kaupungilla ei ole. Vahva nimi ei kuitenkaan riitä, jos sen ympärille ei rakenneta ympärivuotista toimintaa, työpaikkoja ja investointeja. Matkailun kausiluonteisuus on monelle kohteelle tuttu ongelma: kesä voi olla vilkas, mutta kaupungin talous ja palvelut tarvitsevat elinvoimaa myös muina vuodenaikoina.
Tässä ympäristössä kaupunginjohtajan näkyvyydellä on merkitystä. Kun kuntajohtaja onnistuu herättämään keskustelua, se voi tuoda kaupungille huomiota, jota ei olisi mahdollista ostaa perinteisellä markkinoinnilla. Näkyvyys voi avata ovia yrityksiin, päättäjiin ja mahdollisiin yhteistyökumppaneihin. Samalla se lisää odotuksia: julkisuus tuo mukanaan paineen osoittaa, että puhe muuttuu teoiksi.
”Kuollut kaupunki” -puhe kertoo imagotaistelusta
Otsikkoon noussut ajatus siitä, ettei Savonlinnasta ainakaan puhuta kuolleena kaupunkina, kuvaa laajempaa kamppailua, jota monet paikkakunnat käyvät. Kyse ei ole vain yksittäisestä lausahduksesta, vaan siitä, millaisena kaupunki nähdään ulkopuolelta ja millaisena sen omat asukkaat sen kokevat.
Kaupungin maine vaikuttaa konkreettisiin asioihin. Jos paikkakunta mielletään taantuvaksi, yritysten voi olla vaikeampi rekrytoida sinne työntekijöitä. Nuoret saattavat muuttaa pois jo ennen kuin ovat ehtineet arvioida mahdollisuuksia kotiseudullaan. Investoijat voivat ohittaa kaupungin, jos he eivät näe siellä kasvun edellytyksiä. Toisaalta myönteinen ja aktiivinen mielikuva voi vahvistaa luottamusta, vaikka rakenteelliset haasteet eivät katoaisi hetkessä.
Savonlinnan tapauksessa keskustelu on erityisen kiinnostavaa, koska kaupungissa on vahvoja vetovoimatekijöitä. Luonto, vesistöt, kulttuuriperintö ja kesäinen tapahtumatarjonta muodostavat kokonaisuuden, jonka varaan voidaan rakentaa paljon. Kysymys kuuluu, miten nämä vahvuudet muutetaan pysyväksi elinvoimaksi. Se voi tarkoittaa matkailun kehittämistä, uuden yritystoiminnan houkuttelua, korkeakoulu- ja koulutusyhteistyön vahvistamista, etätyön mahdollisuuksien hyödyntämistä sekä asumisen ja arjen palvelujen parantamista.
Imagotyössä on kuitenkin riski, jos se jää pelkäksi puheeksi. Kaupunkilaiset arvioivat johtoa lopulta sen perusteella, miten arki muuttuu: syntyykö työpaikkoja, säilyvätkö palvelut, paranevatko yhteydet, pysyykö talous hallinnassa ja kokevatko asukkaat tulevansa kuulluiksi. Siksi näkyvän kuntajohtajan on jatkuvasti yhdistettävä viestintä käytännön tekemiseen.
Kuntajohtajan työ on talouden ja luottamuksen johtamista
Kaupunginjohtajan asema on suomalaisessa järjestelmässä vaativa. Hän ei ole poliitikko samalla tavalla kuin valtuutetut, mutta hänen työnsä tapahtuu vahvasti poliittisessa ympäristössä. Kaupunginjohtaja valmistelee, johtaa organisaatiota, neuvottelee, edustaa ja rakentaa suhteita. Hänen on kyettävä toimimaan valtuuston, hallituksen, viranhaltijoiden, yritysten, järjestöjen ja asukkaiden välissä.
Talouden näkökulmasta kuntajohtajan liikkumatila on usein rajallinen. Kunnat eivät voi rakentaa tulevaisuuttaan pelkän toiveikkuuden varaan, vaan päätöksissä on huomioitava velka, investointitarpeet ja käyttötalouden kestävyys. Samalla liian varovainen linja voi johtaa siihen, että kaupunki jää kehityksestä sivuun. Investointeja tarvitaan, mutta niiden on oltava perusteltuja. Palveluja pitää turvata, mutta rakenteita on tarkasteltava realistisesti.
Ding Man kohdalla kiinnostus liittyy siihen, millaisen jäljen hän haluaa jättää Savonlinnaan. Yritysmaailmasta tuttu ajattelu voi korostaa tavoitteita, tuloksia ja ketteryyttä, mutta kuntajohtamisessa onnistuminen vaatii myös pitkäjänteisyyttä ja kykyä sietää hitautta. Kunnallinen päätöksenteko perustuu demokraattiseen prosessiin, jossa eri näkemykset on sovitettava yhteen. Se voi tuntua yritysmaailman näkökulmasta raskaalta, mutta samalla se antaa päätöksille hyväksyttävyyden.
Luottamus on tässä keskeistä. Ilman luottamusta kaupunginjohtajan on vaikea viedä läpi suuria muutoksia. Luottamus rakentuu avoimuudesta, johdonmukaisuudesta ja siitä, että vaikeistakin asioista puhutaan selkeästi. Se edellyttää myös kykyä kuunnella niitä, jotka suhtautuvat muutoksiin epäillen.
Näkyvyys voi olla voimavara, mutta se ei korvaa tuloksia
Poikkeuksellisen seurattu kuntajohtaja voi olla kaupungille etu. Henkilöitynyt johtajuus tekee kaupungista kiinnostavamman ja voi tuoda Savonlinnalle huomiota valtakunnallisessa keskustelussa. Tämä on arvokasta aikana, jolloin kunnat kilpailevat näkyvyydestä ja uskottavuudesta. Erityisesti pienemmille ja keskisuurille kaupungeille tunnettu johtaja voi toimia avaajana keskusteluissa, joihin muuten olisi vaikea päästä.
Samalla henkilöityminen voi olla kaksiteräinen ilmiö. Jos kaupungin kehittäminen rakentuu liikaa yhden henkilön ympärille, odotukset voivat kasvaa epärealistisiksi. Kaupungin uudistaminen ei ole yhden johtajan hanke, vaan siihen tarvitaan valtuustoa, viranhaltijoita, yrittäjiä, oppilaitoksia, yhdistyksiä ja asukkaita. Kestävä muutos syntyy vasta, kun se juurtuu laajasti kaupungin toimintaan.
Savonlinnan tulevaisuuden kannalta olennaista on, pystyykö kaupunki yhdistämään vahvan identiteettinsä uuteen tekemiseen. Pelkkä perinteisiin nojaaminen ei riitä, mutta myöskään historiaa ja paikallista luonnetta ei kannata sivuuttaa. Kaupunki voi olla yhtä aikaa kulttuurikaupunki, matkailukohde, yritysten toimintaympäristö ja hyvä asuinpaikka. Tällaisen kokonaisuuden rakentaminen vaatii selkeitä valintoja.
Ding Man johtajuutta seurataan siksi, että se osuu aikaan, jolloin kuntakenttä etsii uusia toimintatapoja. Savonlinna ei ole ainoa kaupunki, joka haluaa ravistella vanhoja mielikuvia ja kertoa olevansa enemmän kuin väestötilastojensa tai talouslukujensa summa. Jos kaupungissa onnistutaan vahvistamaan uskoa tulevaisuuteen ja muuttamaan se investoinneiksi, työpaikoiksi ja paremmaksi arjeksi, näkyvyys voi osoittautua tärkeäksi osaksi muutosta.
Savonlinnan seuraavat vuodet ratkaisevat suunnan
Kaupunginjohtajan jälki näkyy harvoin yhdessä vuodessa. Kuntien kehitys on hidasta, ja monet päätökset vaikuttavat vasta pitkällä aikavälillä. Siksi Ding Man kohdalla ratkaisevaa on, millaisia linjoja Savonlinna pystyy rakentamaan tulevina vuosina ja miten ne kestävät arjen paineet.
Keskeisiä kysymyksiä ovat yritystoiminnan vahvistaminen, matkailun ympärivuotistaminen, osaavan työvoiman saatavuus, koulutusmahdollisuudet, liikenneyhteydet ja kaupungin talouden tasapaino. Jokainen niistä vaikuttaa siihen, millaisena Savonlinna nähdään asuinpaikkana ja sijoituskohteena. Onnistuminen vaatii sekä käytännön ratkaisuja että kykyä ylläpitää myönteistä ilmapiiriä.
Ding Ma on jo nyt tehnyt Savonlinnasta keskustelunaiheen tavalla, joka poikkeaa tavanomaisesta kuntajohtamisesta. Se ei yksin ratkaise kaupungin tulevaisuutta, mutta se voi muuttaa keskustelun sävyä. Kaupunki, josta puhutaan, saa mahdollisuuden määritellä itseään uudelleen. Savonlinnan kohdalla tämä mahdollisuus on nyt käsillä.
Lopulta kysymys on siitä, onnistuuko kaupunki muuttamaan huomion pysyväksi elinvoimaksi. Jos Savonlinna pystyy hyödyntämään tunnettuutensa, vahvuutensa ja uudenlaisen johtamisotteen, se voi vahvistaa asemaansa suomalaisena seutukaupunkina, joka ei tyydy puolustamaan mennyttä vaan rakentaa aktiivisesti seuraavaa vaihettaan. Ding Man tavoite jättää oma jälkensä kaupungin historiaan punnitaan juuri siinä: syntyykö näkyvyydestä päätöksiä, päätöksistä tekoja ja teoista tulevaisuudenuskoa.
Ladataan kommentteja...