Helsingin käräjäoikeudessa on käynnistynyt oikeudenkäynti, joka liittyy Suomenlahdella viime vuodenvaihteessa tapahtuneeseen tietoliikennekaapelin katkeamiseen. Syytettyinä ovat kuivarahtialuksen 57-vuotias venäläinen kapteeni sekä 48-vuotias azerbaidžanilainen pursimies eli puosu. Molempia syytetään törkeästä tuhotyöstä ja törkeästä tietoliikenteen häirinnästä. Tapaus on herättänyt laajaa huomiota, sillä siihen liittyy poikkeuksellisen pitkä ankkurin laahautuminen merenpohjassa ennen kaapelin katkeamista.
Ankkuri raahautui yli sadan kilometrin matkan
Esitutkinnan mukaan alus oli laskenut ankkurinsa jossain vaiheessa matkaansa, minkä jälkeen ankkuri jäi vetäytymään merenpohjaa pitkin aluksen kulkiessa eteenpäin. Ankkurin arvioidaan laahanneen pohjassa yhteensä yli sadan kilometrin matkan, mikä on merenkulun mittapuulla poikkeuksellisen pitkä ja huomiota herättävä jakso. Tällaisen tapahtumaketjun on vaikea kulkea ohi aluksen miehistöltä huomaamatta, minkä vuoksi tutkinnassa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, oliko päällystö tietoinen tilanteesta ja miksi siihen ei puututtu ajoissa.
Merenpohjassa laahaava ankkuri voi aiheuttaa vakavaa vahinkoa pohjassa kulkeville rakenteille, kuten tietoliikenne- ja sähkökaapeleille sekä putkistoille. Tällaisten kaapelien reitit merkitään merikarttoihin, ja aluksilla on velvollisuus ottaa ne huomioon navigoinnissa ja ankkurointipäätöksissä. Pitkäkestoinen ankkurin laahaaminen tunnetulla kaapelialueella herättää kysymyksiä siitä, oliko kyseessä inhimillinen erehdys, tekninen ongelma vai tietoinen toiminta.
Tietoliikenneyhteys katkesi uudenvuodenaattona
Tapahtumaketjun seurauksena Elisan operoima tietoliikennekaapeli katkesi uudenvuodenaattona. Kaapelikatkokset Itämerellä ja Suomenlahdella ovat viime vuosina nousseet toistuvasti esiin, sillä alueen pohjassa kulkee useita kriittisiä tietoliikenne- ja sähkönsiirtoyhteyksiä, jotka yhdistävät Suomea ja muita Itämeren maita toisiinsa. Yksittäisen kaapelin katkeaminen ei tyypillisesti johda välittömään yhteyskatkokseen kuluttajille, sillä verkot on rakennettu siten, että liikenne voidaan tarvittaessa ohjata vaihtoehtoisia reittejä pitkin. Silti tällaiset katkokset aiheuttavat merkittäviä kustannuksia korjaustöiden vuoksi ja voivat tilapäisesti heikentää yhteyksien kapasiteettia ja varmuutta.
Kaapelin korjaaminen merenpohjassa on hidasta ja kallista työtä, joka edellyttää erikoisaluksia ja usein viikkojen valmisteluja. Vauriokohdan paikantaminen, vaurioituneen kaapeliosuuden nostaminen pintaan ja uuden osuuden liittäminen vaativat tarkkaa suunnittelua ja sopivia sääolosuhteita. Tämän vuoksi tällaiset tapaukset aiheuttavat myös taloudellista vahinkoa operaattoreille ja viivästyttävät muuta suunniteltua kunnossapitoa.
Syytteet kohdistuvat kapteeniin ja puosuun
Syyttäjä on nostanut syytteet aluksen kapteenia ja puosua vastaan. Syytteiden mukaan kyseessä on törkeä tuhotyö sekä törkeä tietoliikenteen häirintä. Törkeästä tuhotyöstä voidaan tuomita, jos teolla on aiheutettu erityisen suurta vaaraa ihmisten hengelle, terveydelle tai omaisuudelle, tai jos vahingot ovat olleet huomattavan suuria. Törkeä tietoliikenteen häirintä puolestaan liittyy tietoliikenneyhteyksien toiminnan vakavaan vaarantamiseen tai estämiseen.
Rikosoikeudellisesti keskeinen kysymys oikeudenkäynnissä on se, oliko kyseessä tahallinen teko, törkeä huolimattomuus vai onnettomuus, johon kukaan ei olisi voinut kohtuudella varautua. Syytettyjen asema aluksella – kapteenina ja puosuna – tarkoittaa, että heillä molemmilla on ollut merenkulun sääntöjen mukaan vastuuta aluksen turvallisesta kulusta ja ankkurointiin liittyvistä toimenpiteistä. Oikeudenkäynnissä arvioidaan muun muassa sitä, millaisia havaintoja ja hälytyksiä aluksen järjestelmät olisivat voineet antaa ankkurin tilanteesta, ja miten miehistö niihin mahdollisesti reagoi tai jätti reagoimatta.
Oikeudenkäynti Helsingin käräjäoikeudessa
Asiaa käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa, ja oikeudenkäynti on herättänyt runsaasti julkista kiinnostusta tapauksen kansainvälisen ulottuvuuden ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuneen vaikutuksen vuoksi. Oikeudenkäynnissä kuullaan todistajia ja käydään läpi teknistä aineistoa, kuten aluksen kulkureittitietoja ja ankkurointiin liittyviä merkintöjä. Näiden tietojen avulla pyritään selvittämään tarkasti, missä vaiheessa ja millä tavoin ankkuri on päätynyt laahaamaan pohjaa pitkin ja miksi tilanne jatkui niin pitkään ennen kaapelin katkeamista.
Oikeudenkäynnin kesto ja lopputulos riippuvat pitkälti siitä, miten esitetty näyttö tukee syytteitä tahallisuudesta tai törkeästä huolimattomuudesta. Kansainvälisissä merenkulkuun liittyvissä rikosasioissa käsittely voi olla tavanomaista monimutkaisempaa, sillä mukana on usein useita kieliä, ulkomaisia todistajia ja aluksen varustamoon liittyviä asiakirjoja, jotka pitää kääntää ja tulkita huolellisesti oikeudenkäynnin aikana.
Merenkulun turvallisuus ja kaapeleiden suojaaminen laajemmin
Tapaus on osa laajempaa keskustelua siitä, miten Itämeren ja Suomenlahden pohjassa kulkevaa kriittistä infrastruktuuria voitaisiin suojata paremmin tulevaisuudessa. Viranomaiset ja operaattorit ovat viime vuosina pohtineet muun muassa tehostettua alusliikenteen seurantaa, nopeampaa reagointia epätavallisiin liikkumismalleihin sekä tiiviimpää yhteistyötä eri maiden viranomaisten välillä. Koska alueen kautta kulkee useita valtioiden rajat ylittäviä yhteyksiä, yksittäisen kaapelin vaurioituminen voi vaikuttaa laajemminkin tietoliikenteen toimintavarmuuteen.
Samalla tapaus muistuttaa siitä, että kauppa-alusten toiminnalla voi olla merkittäviä seurauksia myös silloin, kun kyse ei ole tarkoituksellisesta teosta. Ankkurointikäytäntöjen, navigointilaitteiden toiminnan ja miehistön koulutuksen merkitys korostuu erityisesti alueilla, joilla merenpohjassa kulkee tiheästi kriittistä infrastruktuuria. Käynnissä oleva oikeudenkäynti tarjoaa tilaisuuden selvittää yksityiskohtaisesti, mitä aluksella tapahtui, ja sen lopputulos voi vaikuttaa myös siihen, millaisia vaatimuksia jatkossa asetetaan alueella liikennöiville aluksille ja niiden miehistöille.
Ladataan kommentteja...