Suomen ja Ruotsin välisessä sähkönsiirrossa vika

Suomen ja Ruotsin välisessä sähkönsiirrossa on havaittu tekninen vika, joka koskee Fenno-Skan 2 -yhteyttä. Kyseessä on yksi Pohjolan sähköverkon keskeisistä siirtoreiteistä, ja häiriö on herättänyt kysymyksiä siirtokapasiteetin riittävyydestä lähipäivinä.

Häiriö havaittiin siirtoyhteydessä

Fenno-Skan 2 on merenalainen tasavirtayhteys, joka kuljettaa sähköä Suomen ja Ruotsin välillä. Yhteyden kautta voidaan siirtää sähköä kumpaankin suuntaan tarpeen mukaan, ja se on yksi niistä kaapeliyhteyksistä, joiden varassa Pohjoismaiden sähköjärjestelmän tasapaino lepää. Kun yhteydessä ilmenee tekninen vika, siirtokapasiteetista jää käyttämättä osa, mikä näkyy välittömästi verkonhaltijoiden käytönsuunnittelussa.

Vian tarkkaa syytä ei ole vielä pystytty varmistamaan. Tämän tyyppiset häiriöt voivat johtua useista tekijöistä: kaapelin eristyksen ongelmista, muuntoasemalla sijaitsevien laitteiden toimintahäiriöistä tai suojausjärjestelmien laukeamisesta. Koska yhteys kulkee osittain merenpohjassa, vian paikantaminen ja korjaaminen voi viedä tavanomaista maakaapeliyhteyttä pidempään, mikäli vika osoittautuu sijaitsevan meriosuudella.

Fenno-Skan on osa pohjoismaista sähköverkkoa

Suomen ja Ruotsin väliset sähkönsiirtoyhteydet rakennettiin alun perin varmistamaan, että kummankin maan sähköjärjestelmät voivat tukea toisiaan kulutushuippujen ja tuotantovaihteluiden aikana. Fenno-Skan-yhteydet ovat tässä kokonaisuudessa merkittävässä asemassa, sillä ne mahdollistavat sähkön siirtämisen sinne, missä sitä kulloinkin eniten tarvitaan. Ruotsissa vesivoiman ja tuulivoiman tuotanto vaihtelee sään ja vuodenaikojen mukaan, kun taas Suomessa sähkön kulutus riippuu vahvasti muun muassa lämmitystarpeesta ja teollisuuden käyttöasteesta.

Siirtoyhteyksien avulla ylijäämäsähköä voidaan ohjata maasta toiseen, mikä tasaa hintavaihteluita ja parantaa koko alueen huoltovarmuutta. Kun yksi yhteyksistä on poissa käytöstä, jäljelle jäävien yhteyksien kuormitus kasvaa, ja järjestelmän kokonaiskapasiteetti pienenee sen verran kuin vikaantunut yhteys olisi normaalisti kyennyt siirtämään.

Vaikutukset sähkön hintaan ja saatavuuteen

Sähkömarkkinoilla siirtoyhteyksien käytettävyys vaikuttaa suoraan hintojen muodostumiseen. Kun siirtokapasiteettia on vähemmän tarjolla, hintaerot Suomen ja Ruotsin sähköalueiden välillä voivat kasvaa tilanteissa, joissa tuotanto- ja kulutustilanteet maiden välillä poikkeavat toisistaan merkittävästi. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että halvempaa sähköä ei pystytä siirtämään yhtä tehokkaasti sinne, missä sähkö on kalliimpaa, jolloin hintaero säilyy tavanomaista pidempään.

On kuitenkin syytä muistaa, että Suomen ja Ruotsin välillä kulkee useampi kuin yksi siirtoyhteys, ja muut yhteydet jatkavat toimintaansa normaalisti. Tämä pehmentää yksittäisen vian vaikutusta, vaikka se ei täysin poistakaan sitä. Sähkön kuluttajahintoihin yksittäinen siirtohäiriö näkyy yleensä vasta viiveellä ja usein vain paikallisesti, sillä sähkömarkkina pyrkii sopeutumaan tarjonnan muutoksiin nopeasti muun muassa tuotannon uudelleenkohdentamisen kautta.

Teollisuuden suurkuluttajille ja sähköä paljon käyttäville yrityksille tilanne voi silti näkyä nopeamminkin, sillä niiden sopimukset seuraavat usein tarkasti markkinahintojen tuntikohtaista vaihtelua. Myös sähkön tukkumarkkinoilla toimivat tahot seuraavat siirtoyhteyksien tilaa tarkasti, koska se vaikuttaa suoraan hintaennusteisiin ja kaupankäyntiin.

Korjaustyö vaatii aikaa ja tarkkaa selvitystä

Merenalaisten sähkönsiirtoyhteyksien korjaaminen on teknisesti vaativaa työtä. Ennen varsinaista korjausta vika on ensin paikannettava tarkasti, mikä voi vaatia erikoisosaamista ja -laitteistoa. Mikäli vika sijaitsee kaapelin meriosuudella, korjaustyöhön saatetaan tarvita erikoisalus, joka pystyy nostamaan kaapelin osan pintaan tai työskentelemään sen parissa merenpohjassa. Sääolosuhteet ja merenkulun turvallisuusvaatimukset vaikuttavat osaltaan siihen, milloin tällainen työ voidaan aloittaa ja kuinka nopeasti se etenee.

Jos vika sen sijaan osoittautuu liittyvän maalla sijaitseviin muuntoasemiin tai niiden laitteisiin, korjaustyö voi edetä huomattavasti nopeammin, sillä tällöin ei tarvita meriolosuhteista riippuvaa erikoiskalustoa. Tässä vaiheessa ei ole vielä varmuutta siitä, kumpaan luokkaan nyt havaittu vika kuuluu, joten tarkkaa aikataulua korjaukselle ei ole mahdollista antaa.

Kokemus vastaavista aiemmista häiriöistä osoittaa, että siirtoyhteyksien korjausajat voivat vaihdella muutamasta päivästä useisiin viikkoihin riippuen vian laajuudesta ja sijainnista. Verkonhaltijat pyrkivät tällaisissa tilanteissa tiedottamaan tilanteen etenemisestä sitä mukaa, kun uutta tietoa saadaan, mutta ensivaiheessa painopiste on vian syyn selvittämisessä ja järjestelmän vakauden varmistamisessa.

Aiemmat häiriöt siirtoyhteyksissä

Fenno-Skan-yhteyksien historiassa on aiemminkin nähty lyhyempiä ja pidempiä käyttökatkoja, jotka ovat johtuneet niin teknisistä vioista kuin suunnitelluista huoltotöistä. Tämän kaltaiset katkokset ovat osa siirtoinfrastruktuurin normaalia elinkaarta: pitkät merenalaiset kaapelit ja niihin liittyvät muuntoasemat vaativat säännöllistä kunnossapitoa, ja vuosien varrella niissä ilmenee väistämättä myös odottamattomia vikoja. Kokemus näistä aiemmista tilanteista on kartuttanut osaamista siitä, miten vikoja paikannetaan ja korjataan mahdollisimman tehokkaasti, ja se näkyy myös nykyisessä valmiudessa reagoida uusiin häiriöihin.

Siirtoyhteyksien merkitys on kasvanut sitä mukaa, kun sähkömarkkinat Pohjoismaissa ovat integroituneet yhä tiiviimmin toisiinsa. Aiemmin kansalliset sähköjärjestelmät toimivat huomattavasti itsenäisemmin, mutta nykyisin sähköä siirretään rajojen yli jatkuvasti sen mukaan, missä tuotanto on kulloinkin edullisinta ja missä kulutus on suurinta. Tämä on tuonut mukanaan sekä hyötyjä, kuten tasaisempia hintoja ja parempaa huoltovarmuutta, että uusia haavoittuvuuksia, kun yksittäisen yhteyden häiriö voi heijastua laajemmalle alueelle kuin ennen. Juuri tästä syystä siirtoyhteyksien kunnossapitoon ja varajärjestelmiin panostetaan jatkuvasti, jotta yksittäiset häiriöt eivät pääsisi kasvamaan laajemmiksi ongelmiksi.

Siirtoyhteyksien toimivuus vaikuttaa myös siihen, miten hyvin Pohjoismaat pystyvät hyödyntämään uusiutuvan energian tuotannon vaihteluita. Tuulivoiman osuuden kasvaessa sähköntuotanto vaihtelee entistä enemmän sään mukaan, ja juuri tällöin rajat ylittävät siirtoyhteydet ovat tärkeässä roolissa tasaamassa tuotannon ja kulutuksen välistä eroa eri alueiden kesken. Kun yksi keskeinen yhteys on poissa käytöstä, järjestelmän kyky reagoida nopeisiin tuotannon muutoksiin hieman heikkenee, vaikka kokonaisuutena sähkönsaanti pysyy turvattuna muiden yhteyksien ja voimalaitosten ansiosta.

Sähkönsiirron häiriöistä tiedottaminen on tärkeää myös kuluttajien kannalta, sillä ajantasainen tieto auttaa esimerkiksi suuria sähkönkäyttäjiä varautumaan mahdollisiin hinnanvaihteluihin. Vaikka yksittäinen kotitalous ei todennäköisesti huomaa tämän kaltaista siirtohäiriötä arjessaan, laajempi julkinen keskustelu sähköverkon tilasta on osa sitä avoimuutta, johon Pohjoismaiden sähköjärjestelmässä on totuttu.

Sähköjärjestelmän varautuminen häiriöihin

Pohjoismainen sähköjärjestelmä on suunniteltu siten, että yksittäisen yhteyden tai voimalaitoksen vikaantuminen ei vaaranna sähkönsaannin turvallisuutta. Tätä periaatetta kutsutaan käytönvarmuuden näkökulmasta niin sanotuksi varmuusperiaatteeksi: verkko mitoitetaan kestämään yhden merkittävän komponentin menetys ilman, että sähkönjakelu kotitalouksille tai yrityksille vaarantuu. Fenno-Skan 2:n vikaantuminen ei siis sellaisenaan uhkaa sähkön riittävyyttä, vaikka se lisääkin muiden yhteyksien ja voimalaitosten kuormaa.

Verkonhaltijat seuraavat tilannetta jatkuvasti ja voivat tarvittaessa säätää muun muassa vesivoiman tuotantoa tai muita säädettäviä tuotantomuotoja tasapainottaakseen järjestelmää häiriön aikana. Myös naapurimaiden, kuten Norjan ja Tanskan, kanssa olevat siirtoyhteydet tarjoavat lisäjoustoa tilanteissa, joissa yksi reitti on poissa käytöstä.

Pidemmällä aikavälillä tämän kaltaiset häiriöt muistuttavat siitä, miten keskeisessä roolissa toimivat ja hyvin ylläpidetyt siirtoyhteydet ovat koko Pohjoismaiden sähköjärjestelmän kannalta. Sähköverkon ikääntyessä ja kulutuksen kasvaessa esimerkiksi sähköistymisen myötä, siirtoyhteyksien kunnossapitoon ja niiden häiriöiden nopeaan korjaamiseen kiinnitetään jatkossa yhä enemmän huomiota. Tämänkertaisen vian seurauksia ja korjauksen etenemistä seurataan tarkasti, ja tilanteen kehittymisestä saadaan todennäköisesti lisätietoa lähipäivinä.